Kosmetologi

Hanne Romppanen, 39 v

Olen kotoisin Kiuruvedeltä entisestä Kuopion läänistä. Haaveenani oli opettajan työ. Ylioppilasmerkonomiksi valmistumiseni jälkeen hain OKL:ään, mutta en päässyt. Muutin Helsinkiin. Korotin arvosanoja, minulla oli tarkoitus pyrkiä uudelleen yliopistoon. Siinä ohessa hoidin lapsia ja siivosin iltatyönä erästä kemikaliota. Se oli oikeastaan ensimmäinen kosketus kosmetologin ammattiin. Vuonna -84 hain Matinkylän Ammattioppilaitokseen Espoon kosmetologilinjalle. Sain opiskelupaikan.

Kosmetologin työn laajuus yllätti jo koulutusaikana. Olin itse käynyt muutaman kerran ihon puhdistuksissa. En kuitenkaan tiennyt enempää alasta, en edes sitä, että kosmetologit tekevät jalkahoitoja. Koulutuksen jälkeen menin hoitavaksi kosmetologiksi hoitolaan, joka oli myös maahantuoja. Puolen vuoden jälkeen siirryin kokonaan maahantuonnin puolelle. Eräs kouluttaja lähti pois, ja hänen tilalleen tarvittiin henkilö järjestämään koulutustilaisuus. Otin asian hoidettavakseni, minkä jälkeen sain uusia koulutustehtäviä. Kaupallisesta koulutuksesta oli työssä apua.

Kun olin työskennellyt jo kolmen maahantuojan palveluksessa, mielessäni alkoi kypsyä oman hoitolan perustaminen. Työssäni olin kehittänyt hoitoloiden toimintaa ja antanut niille markkinointiapua. Tuli mieleen, miksi en voisi tehdä samaa omassa hoitolassa omille asiakkailleni. Aloitin yrittäjätoiminnan kampaamon alivuokralaisena. Parin vuoden kuluttua perustin oman hoitolan.

Monipuolinen työ

Kosmetologin koulutuksella pääsee hyvin monenlaisiin työtehtäviin. Usein jo kouluaikana selviää, millaiseen työhön haluaa suuntautua. Oman mielenkiinnon mukaan voi mennä töihin hoitolaan, joko toisen palvelukseen tai perustaa oman hoitolan. Maahantuontipuolella voi valita työpaikakseen joko ammattisarjojen maahantuojan, jolloin asiakkaina ovat kauneushoitolat, tai ison maahantuontiyrityksen, joka myy tuotteita tavarataloihin. Isossa maahantuontiyrityksessä voi toimia konsulenttina, tuotekouluttajana tai tuotepäällikkönä. Ammattisarjojen maahantuontiyrityksissä voi olla kouluttajana, tuote-esittelijänä tai tuotepäällikkönä. Myös kaikki kosmetiikkamyyjät tavarataloissa ovat kosmetologeja. Kosmetologeja työskentelee myös laivoilla yrittäjinä. Kylpylöillä on omat hoitolansa. Käsittääkseni kaikkein heikoin mahdollisuus työllistyä on hoitavana kosmetologina toisen palveluksessa.

Tuotekouluttaja opettaa kauneushoitoloissa kosmetologeja käyttämään maahantuontiyrityksen tuomaa kosmetiikkaa eli tekemään hoitoja sarjan tuotteilla ja edistää kosmetologiasiakkaiden tuotetuntemusta. Tuote-esittelijöitä tarvitaan mm. messuilla. Tuote-esittelijä työskentelee kuluttaja-asiakkaiden kanssa, kouluttaja ammattilaisten kanssa.

Tuotekouluttaja on kuin opettaja. Työssä saa matkustaa paljon, ja minusta se oli mukavaa niin kauan kun ei ollut lapsia. Suurin osa koulutustyöstä tapahtuu enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Tuotekouluttaja käy myös alan oppilaitoksissa opettamassa. Jos työskentelee tuotekouluttajan tai tuotepäällikön tehtävissä, työ edellyttää koulutusta myös ulkomailla. Englannin hallitseminen on välttämätöntä, mutta koska Suomeen tuodaan paljon kosmetiikkaa Ranskasta, on ranskan kielen taidosta etua. Kosmetologi voi jatkaa myös opettajana kosmetologikoulussa. Opettajaoppilaitokseen pääsyn edellytyksenä on erikoiskosmetologin tutkinto.

"Työelämä on se joka opettaa"

Koulussa saa perustiedot, mutta työelämä on se joka opettaa. Jatkokoulutus on tärkeää. Suomen Kosmetologien Yhdistys järjestää vuosittain luentopäiviä ja Suomen Kosmetologien Opistolla järjestetään jatkokoulutusta. Maahantuottajat järjestävät omien edustamiensa sarjojen puitteissa koulutusta. Koulutusmahdollisuuksia lisäävät kansanväliset kongressit ja messut.

Minulla on hoitolassani ollut kolme tuote-merkkiä melkein koko ajan. Tänä syksynä päädyin vain yhteen sarjaan, koska sarjat laajenevat koko ajan. Hoitolatyössä vankka tuotetuntemus on kaiken perusta. Mielestäni on mahdotonta hallita monia sarjoja niin, että todella voi sanoa osaavansa asian. Tavoittelen tuotteiden syvällistä osaamista.

Monenlaista hoitoa

Työni on hoitotyötä, asiakkaan hoitamista. Teen kasvohoitoja ja vartalohoitoja. Vartalohoitoihin kuuluvat rintahoidot, itse en tee jalkahoitoja. Olen nostanut rimaa melko korkealle sen suhteen, minkä yksi kosmetologi voi hallita todella hyvin. Olen hankkinut erikoiskoulutuksen myös aromaterapiahoitoihin. Nykyään perusopinnot koulutuksessa ovat laajemmat kuin ennen. Kaikkia asioita on vaikea hallita. Mielestäni olisi hyvä valita se alue, jossa syventää tietojaan.

Hoitomenetelmät ovat kehittyneet paljon vuosien saatossa. On tullut paljon laitteita, joita voi hyödyntää. Niiden avulla voidaan ihoon imeyttää aineita, poistaa epäpuhtauksia, aktivoida verenkiertoa ja hoitaa lihaksistoa. On mikrohiontalaite, ultraäänilaite, laserlaitteita, erilaisia valohoitolaitteita, erilaisia sähkövirtaimeytyksiä ja koneellista jumppaa. Kosmetologi voi valita, miten työtään painottaa eli haluaako tehdä teknisiä moderneja laitehoitoja vai manuaalisia hoitoja eli hoitoja käsin. Raaka-aineet, kosmetiikka on kehittynyt vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa todella paljon. Hoidon kaava on kuitenkin periaatteessa säilynyt samana. Kasvohoidossa edelleenkin iho pintapuhdistetaan, kuoritaan, sen jälkeen siihen hierotaan erilaisia tehoaineita ja laitetaan naamio. Aineet ja tekniikat vaihtelevat sarjakohtaisesti.

"Asiakkaat ovat työn lähtökohta"

Kosmetologin on hyväksyttävä työn kausiluontoisuus. Vuosi jakaantuu kiireisiin jaksoihin ja hiljaisiin aikoihin. Alkusyksy on hiljaista. Siitä aikataulu lähtee taas tiivistymään jouluun asti. Joulun jälkeen väliviikot ja tammikuu on rauhallista. Helmikuusta lähtien kiire lisääntyy juhannukseen asti. Heinä- ja elokuussa voi itsekin lomailla. Kosmetologin työ on ilta- ja viikonloppupainotteista. Koska pienten lasten äitinä voin työskennellä iltaisin vain yhtenä iltana viikossa, minulla jää paljon liikevaihtoa tekemättä. Toisaalta minulla on jo vakiintunut asiakaspiiri, ja asiakkaani pyrkivät järjestämään oman aikansa aikatauluni mukaan, koska tietävät etten voi jäädä työhön illaksi. Teen kuusituntista päivää, mutta se on harvinaista alallamme. Yleisintä on, että työpäivän aikana on asiakkaita aamulla aikaisin, ja sitten taas illalla. Päivän mittaan asiakkaiden väliin jää tyhjiä tunteja.

Kun perustaa hoitolan, voi kulua monta viikkoa niin, ettei ole kuin yksi asiakas viikossa. Asiakasmääriin vaikuttaa paljolti se, missä hoitola sijaitsee, missä kaupungissa ja kaupunginosassa, sekä hoitolan hoitovalikoima.

Kuuden tunnin päivän aikana hoidan kolme asiakasta. Teen pitkiä yhdistelmähoitoja, esimerkiksi tunnin kasvohoidon, jonka ohella teen rinta- tai käsihoidon tai selkähieronnan. Jos hoitoja tekisi kiireessä, ehkä useamman asiakkaan kerrallaan, kärsii yksityisyys, henkilökohtaisuus eikä asiakas pysty rentoutumaan eikä nauttimaan. Olen huomannut, että sellainen tapa ei sovi minulle. Stressaantuisin, jos tekisin työtä siten. Haluan itsekin rentoutua ja nauttia tehdessäni hoitoja. Työ on henkilökohtaista palvelutyötä. Asiakkaat ovat työn lähtökohtana. Jos ei ole asiakkaita, ei ole palkkaakaan. Ja hyvin hoidettu asiakas tuo toisen asiakkaan mukanaan.

Yrittäjäksi ryhtyessä täytyy sisäistää ja miettiä miten työtä haluaa tehdä. Mitä valmiimmaksi on asiat miettinyt, sitä helpompaa työ on. Minulla on kymmenessä vuodessa ajatukset muuttuneet paljon. Olen ollut innovatiivinen ja kokeillut aina uutta. Alussa tavoite ei ollut vielä niin selkeästi mielessä. Olen valinnut ne asiat, jotka haluan osata ja erikoistunut niihin.

Omassa hoitolassa

Suurin osa hoitoloista painottuu kasvohoitoihin. Suomalaiset ovat vasta opettelemassa vartalohoitoja. Jalkahoidot ovat myös iso työsarka. Kilpailu alalla on kovaa. Jatkuvasti perustetaan uusia hoitoloita. Osa jatkaa ja osa ei. Kosmetologioppilaitosten sijaintikaupungeissa lähiympäristöineen on paljon hoitoloita. Niissä kaupungeissa työ on hyvin hintakilpailtua. Suomessa koulutetaan mielestäni liikaa kosmetologeja. Toisaalta on vaikeaa saada palvelukseensa kosmetologia. Motivaation puutteeseen vaikuttaa kosmetologien huono palkka.

Hoitolan perusinvestointeihin, koneistukseen, kalustukseen ja tarvikkeisiin menee helposti 10 000 euroa. Käytettynä ostettuina voi saada jonkin verran edullisemmin. Tarvitaan hoitotuoli ja hoitajan tuoli, missä itse istuu. Välttämättömiä hankintoja ovat höyrylaite, ihon puhdistusinstrumentit, jalkojenhoitoinstrumentit ja käsienhoitoinstrumentit. Tekstiilejä, lakanoita, pyyhkeitä, päänauhoja, kertakäyttövälineitä, kuten kasvopaperia, talouspaperia, pumpulia ja pumpulipuikkoja, siveltimiä, kasvosieniä, pinsettejä jne. tarvitaan kaikkia moninverroin, kosta koska niitä pestään ja steriloidaan ja desinfioidaan jatkuvasti. Lisäksi tarvitaan hoitotyössä käytettävää kosmetiikkaa ja mahdollisesti myytävän kosmetiikan varasto.

Hoitotyön lisäksi olen toimitusjohtaja ja siivooja. Välineet täytyy pestä, desinfioida ja sterilisoida jokaisen asiakkaan jälkeen. Pyykit täytyy pestä. On somistusta ja markkinointia. Omasta työtaustastani johtuen hoitolassani markkinointi on poikkeuksellisen vahvaa. Etuna on myös hoitolani sijaitseminen hotellin kiinteistössä. Markkinointityötä teen hoitotyöajan ulkopuolella. Markkinointitapa on kehitettävä itse. Maahantuontiyrityksistä voi saada siihen apua. Myös kirjanpidon hoidan asiakaspalveluajan ulkopuolella.

Viimeiset pari vuotta on ollut sellainen tunne, että hallitsen työni hyvin. Kokemus näkyy käden kosketuksessa, hoidon sujuvuudessa ja tavassa kohdata ihminen asiakaspalvelussa. Sen oppii vain tekemällä.

Työ vaatii

Kosmetologilla pitää olla aito halu palvella toista ihmistä. Täytyy olla tietyllä tavalla nöyrä, muttei tarvitse nöyristellä. Työstään pitää olla toisaalta oikealla tavalla ylpeä. Avoimuus, yhteistyökykyisyys ja joustavuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Mukavuudenhaluiselle työ on varmasti vaikeaa. Sulkeutuneen on vaikea saada asiakaskontaktia. Liian puhelias ei saa olla, ei saa puhua asiakkaan päälle. Itseään ei saa liikaa tuoda esille, koska asiakas on se, jonka pitäisi olla esillä.

Ajankäytön suunnittelu vaatii organisointikykyä. On oltava paikalla aina ennen asiakasta. Stressaavia tilanteita syntyy jos hoitosuunnitelma muuttuu kesken kaiken tai asiakas tulee myöhässä. On luotava kiireetön tunnelma, vaikka tietää seuraavan asiakkaan olevan jo tulossa. Kauan töitä tehneenä osaa soveltaa työtapoja ja keksiä itse uusia luovia työtapoja, tehdä asiat eri tavalla. Se on osa tilannejoustavuutta. Jos olen suunnitellut tilatun hoidon tietyllä tavalla ja asiakas haluaakin jonkin lisähoidon, täytyy suunnitella hoitojärjestys ja - tapa uudelleen.

Palautteen työstä saa välittömästi asiakkaalta. Yksi tämän työn parhaita puolia on se, kun huomaa asiakkaan olevan onnellinen ja tyytyväinen. Asiakkaat kyllä sen tänä päivänä kertovat. Ihmiset, jotka käyvät itse hoitoloissa asiakkaina, arvostavat kosmetologin ammattia. Sellainen, joka ei alasta tiedä mitään, ei välttämättä osaa arvostaakaan sitä.

Pidän työssäni siitä, että voin olla ihmisten kanssa tekemisissä. Yrittäjänä saan tehdä työtäni niin kuin haluan, olen pystynyt muokkaamaan sen sellaiseksi kuin haluan. Välillä voi tehdä enemmän töitä, välillä vähemmän. Haluamanaan päivänä voi pitää vapaata ja toisena tehdä pidempään. Huonoja puolia on se, että jos ei ole asiakkaita, ei ole palkkaa. Jos haluaa tehdä paljon liikevaihtoa, pitäisi työskennellä paljon iltaisin ja viikonloppuisin. Huonot puolet liittyvät siis työaikoihin.

Joskus olen miettinyt alan vaihtoa. Se on liittynyt yrittäjyyteen väsymiseen, yrittäjyyden epävarmuuteen. On totuttava siihen, että välillä rahaa on ja välillä taas ei. Työmäärään ja työtunteihin nähden, tulotasoni on pieni. Alalle hakeutuvan kannattaa miettiä, onko valmis kovaan työntekoon. Tämä on fyysistä ja henkisesti vaativaa työtä. Työ on hyvin staattista. Omasta jaksamisestaan on huolehdittava. Ergonomiset hoitotuolit ja työasennot ovat tärkeitä. Liikunta auttaa.

Ikä ei ole este työhön hakeutumiselle. Hoitolassani työskentelee tällä hetkellä vuokralaisena 54-vuotias, juuri kosmetologiksi valmistunut rouva. Hänellä on aikuisena opiskelleena vahva motivaatio. Vuokralaisena toimiva on täysin itsenäinen yrittäjä. Vuokratuoliyrittäjyys on lempeämpi tapa aloittaa yritystoiminta heti valmistumisen jälkeen. Siinä tilat vuokrataan määrätyiksi päiviksi viikossa tai kuukausivuokrana, ja on mahdollisuus saada kokeneemman kollegan tukea työssään. Oma haaveeni olisikin kosmetologien yhteisvastaanotto, jossa kaikki olisivat itsenäisiä yrittäjiä, mutta vastaanottotilat välineineen olisivat yhteisiä.

Haastattelu ja teksti: Kirsimarja Alenius
Kuvat: Jukka Uotila