Kemisti, tuotekehityspäällikkö

Raija Polvinen, 32 v

Uusi liimatuote ei synny kemistin työpöydän ääressä kirjoja selailemalla. Teoreettisesti järkevä vaihtoehto saattaa osoittautua hyödyttömäksi litkuksi. Tuotekehitys vaatii runsaasti laboratoriokokeita, eri ammattiryhmien yhteistyötä, testausta ja yllättävän paljon aikaa.

Kiilto Oy:n Tampereen tehdas valmistaa liimoja lähes kaikenlaiseen kiinnittämiseen. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat märkien ja kuivien tilojen laatoittamisessa tarvittavat tuotteet. Minä työskentelen rakennustarvikeosaston tuotekehityspäällikkönä, vastaan seinäliimojen ja vedeneristeiden tuotekehityksestä. Seinäliimat ovat tapettien ja keraamisten laattojen kiinnitysaineita. Vedeneristeet materiaalia, joka kuivuessaan muodostaa vettä läpäisemättömän kalvon.

Liimatuotteiden vienti vetää hyvin, ja yritys kasvaa kovaa vauhtia. Merkittävät kilpailijamme ovat meitä huomattavasti suurempia kansainvälisiä yhtiöitä, joten kehityksen eturintamassa pysyminen edellyttää jatkuvaa ponnistelua. Tutkimusosastoomme kuuluu tällä hetkellä jo yli kolmekymmentä työntekijää.

Testaan teoriaa ja kokeilen

Uudet tuotteet syntyvät usein käytännön tarpeesta. Entisaikojen puu- tai betonirakenteiset saunat kestivät kosteutta, koska kylvyssä käytiin vain lauantaisin. Tänään kosteiden tilojen rasitus on toista luokkaa. Aiemmin eristeenä käytettiin bitumimattoa, nyt vedeneristeet levitetään telalla. Kun rakennusmenetelmät ja käyttötavat muuttuvat, tuotekehitys yrittää vastata ajan vaatimuksiin.

Kehitämme uusia tuotteita ja täydennämme entisiä. Vältämme ympäristölle haitallisia ainesosia ja etsimme korvaavia materiaaleja. Suunnittelemme helppokäyttöisiä tuotteita. Ammattikäyttäjän kannalta on ratkaisevaa, että liima leviää vaivattomasti, eikä roisku telatessa.

Joskus tuoteidea tulee asiakkaalta, joskus kentällä liikkuva edustajamme huomaa ilmiselvän puutteen. Keksiminen ja ideointi kuuluu tietysti tuotekehittäjänkin työhön. Parhaat keksinnöt ovat yleensä kohtalaisen yksinkertaisia. Ihmeviritykset eivät edes mene kaupaksi. Jos idea poikkeaa oleellisesti markkinoilla olevista tuotteista, yrityksen oma väki pitää ensin saada innostumaan ajatuksesta.

Tuotekehitysyksikköön kuuluu muun muassa rakennustekniikan ja materiaalitekniikan asiantuntijoita. Minun tehtäväni on arvioida ideaa kemian tietämykseni valossa. Hyvä teoreettinen malli ei välttämättä toimi käytännössä. Kun sekoitetaan useampaa kuin kahta ainetta keskenään, reaktiot voivat viedä seosta ennakoimattomaan suuntaan. Tarvitaan laboratoriokokeita.

Testaan teoriaa laboratoriossa ja kokeilen. Sekoittelen liemiä ja haen oikeaa tuntumaa pensselin ja telan avulla. Tuotekehitysprojektin alussa olen paljon laboratoriossa, sitten tutkimusavustaja jatkaa työtä. Lukuisien koesarjojen jälkeen pohdimme yhdessä, jatkammeko valitulla tiellä vai yritämmekö jotakin aivan muuta. Yrityksen omat asiantuntijat ja rakentamisen ammattilaiset koekäyttävät aina uuden tuotteen. Jos tuote osoittautuu käyttökelpoiseksi, se saattaa päätyä teolliseen tuotantoon.

Jatkuvaa vuorovaikutusta

Hanke etenee, jos taloudellisen menestyksen mahdollisuudet ovat olemassa. En vastaa hankkeiden kannattavuudesta, mutta jo suunnitteluvaiheessa minulla pitää olla käsitys tuotantokustannuksista. Minun on tunnettava raaka-aineet ja valmistusprosessin tekniset mahdollisuudet. Korkea tuotantohinta voi olla tuotannon este. Tavoitteena on valmistaa laadukkaita tuotteita mahdollisimman edullisilla raaka-aineilla.

Vastaan samanaikaisesti useasta kehitysprojektista. Keskityn yhteen, vien sitä pykälän eteenpäin ja siirryn toiseen. Tuotekehityksen muut jäsenet tekevät oman osuutensa, minkä jälkeen projekti palautuu takaisin minulle. Yksi hanke on kenties vasta luomisvaiheessaan, toinen kaipaa vain hienosäätöä.

Vastoin yleistä mielikuvaa kemistin työ on jatkuvaa vuorovaikutusta ja ryhmätyötä. Vain todella suurella firmalla on varaa palkata pelle pelottomia, jotka puuhaavat kammioissaan yksin. Minun aikani menee useimmiten työhuoneeni ulkopuolella. Keskustelen ihmisten kanssa, neuvottelen kokouksissa ja pidän pystypalavereja käytävillä. Hoidan kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Tapaan kollegojani ja työskentelen yhteistyössä kansainvälisten tutkimus- ja testilaitosten kanssa.

Perehtyneisyys synnyttää näkemyksen

Tehtaalla on käytössä tuotekehittäjän ja tuotekehityspäällikön nimikkeet. Käytännössä työt eivät juurikaan poikkea toistaan. Päällikkö-nimitys on yrityksen tapa osoittaa työntekijän onnistuneen työssään. Olen työskennellyt nykyisessä tehtävässäni kaksi vuotta. En hallitse vielä kaikkea, mutta taitoni kehittyvät. Kysyn muilta, jos en itse osaa.

Kun saan asian omalle vastuulleni, kiinnostun siitä ja paneudun huolellisesti. Vasta perehtyneisyys synnyttää näkemyksen. Olen utelias luonteeltani. Jo lapsena halusin ymmärtää, mistä ilmiöt johtuvat. Biologia, lääketiede ja tietotekniikka kiinnostivat, mutta lähdin opiskelemaan kemiaa.

Valmistuin Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi ja pääsin töihin Kemira Metalkat -yhtiöön, jossa valmistettiin pakokaasua puhdistavia materiaaleja autojen katalysaattoreihin. Tein katalyyttitutkimuksesta myös väitöskirjani Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hakeuduin Kiilto Oy:n palvelukseen yrityksen synnyttämän positiivisen mielikuvan perusteella. Minusta oli mukavaa tulla töihin perheyritykseen.

Kemisti tuntee vastuuta

Pidän käytännönläheisestä tutkimustyöstä. Opiskeluaikana moni aihe tuntuu olevan irrallaan ihmisen arjesta, mutta vasta perustiedon omaksumisen jälkeen syntyy mahdollisuus käyttää luovuutta. Sama ilmiö näkyy kaikessa osaamisessa. Jääkiekkoilijankin täytyy harjoitella perusasioita, ennen kuin kiekko pysyy mukana. Jos haluaa päästä pitkälle, junnaava alku pitää kestää.

Ympärilläni on hyvä työporukka. Työpäivät ovat niin vaihtelevia, etten ehdi kyllästymään. Laadin työsuunnitelman kalenteriini, mutta aamuinen puhelinsoitto voi mullistaa päivän ohjelman. En oikein osaa tehdä selvää rajaa työn ja vapaa-ajan välille. Jos ostan kotiin näppärästi pakatun tuotteen, mietin pakkauksen käyttömahdollisuuksia omissa tuotteissamme. Työn vastapainoksi tarvitsen reilusti liikuntaa, joka rentouttaa mielen ja kropan.

Teen töitä tehtaassa. Ihmiset saattavat ajatella, että kaikki mikä tulee luonnosta, on hyvää. Ja kaikki, mikä valmistuu tehtaasta on pahaa ja epäterveellistä. Asia ei ole aivan niin. Jos esimerkiksi luonnonkasvista eristetään hajuste, kukaan ei oikein tunne sen ainesosia. Kun hajuste valmistetaan tunnetuista kemikaaleista, se on puhdas, ja sen koostumus tunnetaan tarkasti. Jollekin ainesosalle allerginen ihminen osaa välttää tuotetta.

Tänä päivänä ihmiset haluavat puhtaita ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Me valmistamme sellaisia. Tuotekehityskemistin tulee tuntea vastuuta tuotteista, jotka lähtevät tehtaalta maailmalle. Kun on tutkinut ja testannut parhaan kykynsä mukaan, omatunto on puhdas.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Jukka Uotila