Fyysikko, tarkastaja

Jarkko Niemelä, 31 v.

Säteilyn käyttö vaatii tieteellistä osaamista

Säteilyä ja radioaktiivisia aineita hyödynnetään terveydenhuollossa yhtä lailla kuin energiatuotannossakin. Turvalliset laitteet ja menetelmät estävät potilasta altistumasta tarpeettomasti säteilylle. Säteilyn käyttöä on valvottu siitä lähtien, kun säteilyn haitallisuus ymmärrettiin.

Suomessa säteilyturva on hyvällä tolalla. Säteilyturvakeskus STUK valvoo, että energiaa tuottavat voimayhtiöt ja terveydenhuollon yksiköt toimivat asianmukaisesti. STUK nauttii suurta kansainvälistä arvostusta.

STUK on valvontaviranomainen, tutkimuslaitos ja asiantuntijaorganisaatio. Sen palvelukseen kuuluu 370 ammattilaista. Itse työskentelen sädehoito- ja isotooppiyksikön tarkastajana. Olen fyysikko osaamisalueenani lääketieteellisen säteilyn käyttö.

Fyysikot voivat toimia varsin erityyppistä asiantuntemusta vaativilla alueilla, tähtitieteestä ydinfysiikkaan. Ammattien kirjo on laaja. Kaikkia fyysikoita yhdistää kuitenkin pyrkimys etsiä ratkaisuja logiikan avulla.


Valvonnan kohteena laitteet ja menetelmät

Säteily ja radioaktiivisuus ovat vaikeita käsitteitä. Ymmärtämistä helpottaa luonnonsäteilyn ja keinotekoisesti tuotetun säteilyn suuruusluokkavertailu. Luonnossa syntyvä säteily kuuluu elämään. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin kolme ja puoli millisievertiä.

Keuhkoröntgenissä ihmiseen kohdistuu säteily, joka vastaa vain parin päivän taustasäteilyannosta. Tietokonetomografiassa säteilyaltistus moninkertaistuu. Kuvausalueesta riippuen annos vastaa noin neljää keskimääräistä vuosiannosta. Vaikka tämäkään ei ole vielä suuri altistus, syöpäriski on kuitenkin jo olemassa.

Röntgenkuvantamisessa käytettävä säteily tekee mahdolliseksi havaita ihmisen sisällä olevia rakenteita. Osa säteilystä kuitenkin pysähtyy ihmiseen ja absorboituu eli luovuttaa kudoksiin dna -katkoksia aiheuttavaa energiaa. Siksi säteily on haitallista.

Sädehoidossa syöpäkasvaimeen kohdistetaan tarkoituksellisen suuria annoksia. Taustasäteilyyn verrattuna monituhatkertaiset määrät tappavatkin tehokkaasti syöpäsoluja. Terve kudos syöpäkasvaimen ympärillä on tällöin kuitenkin suojattava säteilyltä.

Sädehoito perustuu joko säteileviin radioaktiivisiin isotooppeihin tai keinotekoisesti tuotettuihin hiukkasiin. Ydinenergian raaka-aine saadaan uraanista. Lääketieteellisessä käytössä säteily tuotetaan radioaktiivisilla aineilla, röntgengeneraattoreilla ja hiukkaskiihdyttimillä. Röntgengeneraattoreilla elektroneja kiihdytetään ja törmäytetään kappaleeseen, jolloin ne jarruuntuessaan tuottavat fotoneita, voimakasta ja läpitunkevaa röntgensäteilyä.

Säteilynkäyttö on luvanvaraista toimintaa. Laki säätelee säteilytoiminnan harjoittamista ja valvontaa. Ensisijainen vastuu kuuluu terveydenhuollon yksiköille, tutkimuksista ja potilaan hoidosta päättäville lääkäreille ja sairaalafyysikoille. STUK valvoo tarkastajiensa välityksellä säteilyä hyödyntävien laitteiden ja menetelmien turvallisuutta.

Teen vuosittain yli kaksikymmentä sairaalatarkastusta. Varmistan, että laitteet tuottavat säteilyä oikein, ja että säteilyn käyttötilat ovat turvalliset. Mittaan säteilyannostuoton ja tarkistan mittalaitteistot luotettavalla tavalla. Yksikin virhe toiminnassa voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Useimmiten laitteisto toimii moitteettomasti. Jos puutteellisuuksia ilmenee, huomautan niistä ja pyrin löytämään haitan lähteen.


Suuri asia erotettava pienestä, vaarallinen vaarattomasta

Puolet työajastani käytän säteilyturvatarkistuksiin, niiden valmisteluun tai jälkitöihin eli asiakirjojen laatimiseen ja korjaavien toimenpiteiden suunnitteluun. Toinen puoli kuluu lupa-asioissa, tutkimusprojekteissa sekä alan neuvottelupäivien ja kongressien järjestelyissä.

Pidän yhteyttä laitevalmistajiin ja olen mukana pohtimassa säteilynkäytön etiikkaa yhdessä klinikoiden ja sairaaloiden kanssa. Osallistun samanaikaisesti useaan projektiin. Omalla vastuullani ovat tällä hetkellä säteilyturvaohjeiden valmistelu ja eräiden laitteiden säteilyturvallisuuden varmistus ja kehitys.

Säteilynkäytön määrätietoinen kehitystyö perustuu tänä päivänä moniammatilliseen ja monikulttuuriseen kansainväliseen yhteistyöhön. Maailmalla on valtava määrä uutta tutkimusaineistoa. Ajankohtaistiedon hankinta on välttämätöntä. Opimme muilta, tutkimme itse ja viemme alan tietotaitoa maailmalle.

Kiinnostukseni maailmanlaajuisiin syy- ja seuraussuhteisiin on kasvanut työni myötä, mutta edelleenkin nautin käytännönläheisyydestä. Fyysikko saatetaan mieltää verkkaiseksi, kammioonsa sulkeutuvaksi tiedemieheksi. Todellisuudessa fyysikon pitää toimia ripeästi, tarkasti ja huolellisesti.

Fyysikon ammattitaidon ydin piilee kuitenkin kyvyssä määrittää nopeasti ilmiön merkitys ja suuruusluokka. Suuri asia on erotettava pienestä, vaarallinen vaarattomasta. Vuorovaikutustaitojakin tarvitaan. Liian tiukka tarkastaja on huono tarkastaja. Asiat etenevät vain neuvottelemalla.


Työllä suora yhteys ihmisen hyvinvointiin

Aloitin fysiikan opiskelut Jyväskylän yliopistossa pääaineenani elektroniikka. Kiinnostuttuani lääketieteellisestä fysiikasta pääsin sairaalaharjoitteluun. Aloin saada sairaalafyysikon sijaisuuksia ja perehdyin alaan hyvin. Valmistuttuani filosofian maisteriksi muutin Helsinkiin ja työhön Säteilyturvakeskukseen.

Hankin parhaillaan sairaalafyysikon pätevyyttä. Se tarkoittaa käytännössä vuosien työharjoittelua sairaalassa, lisensiaattityötä ja lopulta väitöskirjaa. Jossain vaiheessa harkitsen muita STUKin asiantuntijatehtäviä tai kansainvälistä työtä alan organisaation tai tutkimussairaalan palveluksessa.

Toistaiseksi nautin työstäni STUKissa. Täälläkin taantuma ja kasvavat tehokkuusvaatimukset pakottavat kiristämään nyöriä, mutta en pidä säästöpyrkimyksiä uhkana. Säteilyturvallisuus lienee viimeisiä toimialoja, joista hyvinvointiyhteiskunta on valmis luopumaan.

Säteilyturva-ammattilaisten keskuudessa vallitsee innostava ilmapiiri. Ihmisillä on halu tehdä ja luoda tuloksia. Innostus johtunee siitä, että työllämme on suora yhteys potilasturvallisuuteen ja ihmisen hyvinvointiin. Työni vastuullisuudesta huolimatta en stressaannu. Vastuu on minulle annettu ja tiedän voivani kantaa vastuun.

Lääketieteellisen säteilynkäytön kehitys etenee nopeasti. Tekniikan avulla kyetään luomaan entistä tarkempia sädehoitolaitteita ja aina vaan varmempia keinoja estää tarpeeton säteily. Jos syöpä kyettäisiin hoitamaan lääkkeillä, ja potilastutkimukset tehtäisiin ilman röntgenlaitteita, säteilytyksestä luovuttaisiin. Minunkaltaiseni fyysikot vapautuisivat näin muihin töihin. Silloin minä luultavasti soittaisin trumpettia.

Muun opiskelun ohella kävin myös Pop-jazz -opiston. Soitan mielelläni ja käyn edelleen keikoilla. Olen kuitenkin viihtynyt tiedemaailmassa niin hyvin, etten enää osaa kuvitella itseäni pelkästään epämääräiseksi taiteentekijäksi.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle