Rahtivirkailija

Hannele, 36

Tullessani Finnair Gargon palvelukseen, minulla ei ollut mitään hajua tulevasta työstä. Olin ollut lukion jälkeen elintarvike- ja vaatealalla ja tehnyt töitä pikaruokalassa. Finnair ja koko rahtiala tuli eteeni sattumalta. Luulenpa, että alasta tiedetään yleensäkin tavattoman vähän - sitä pidetään pelkkänä matkatavaran lemppaamisena, fyysisenä työnä. Finnairin oma väkikin tuntee työtämme kohtalaisen huonosti. Jos rahtialasta tiedettäisiin enemmän, sen arvostuskin saattaisi lisääntyä. Onhan rahti jossain määrin yhteiskunnan tukipilareita. Lentorahtityö on valtava määrä osaamista ja rautaista ammattitaitoa.

Virkailija-nimike saattaa joidenkin korvissa kuulostaa tylsältä ja vanhanaikaiselta, mutta työ on parhaimmillaan mielenkiintoista, kansainvälistä ja värikästä. Se on asiakaspalvelutyötä. On hienoa olla ihmisille avuksi ja saapa itsekin lörpötellä niitä näitä mukavan asiakkaan kanssa.

Rahtivirkailijan työssä kaupallinen koulutus on hyvä pohja mutta ei välttämätön. Finnair kouluttaa ja kurssittaa jatkuvasti. Viime kädessä kuitenkin käytännön työ perehdyttää ammattiin. Erikoisosaaminen ja -tietämys kertyy kokemuksesta. Vaikka toiminkin lentoliikenteen palveluksessa, uskon kohtuullisella perehtymisellä selviäväni minkä tahansa kuljetusalan rahtityöstä.

Asiapapereita - ei tavaraa

Rahti kulkee lentokoneen ruumassa Helsinki-Vantaan lentokentälle. Se saattaa jäädä Helsinkiin toimitettavaksi kotimaahan tai jatkaa täältä eteenpäin lopulliseen määränpäähänsä. Lentorahtivirkailijan työssä käsitellään asiakirjoja, ei rahtitavaraa. Lentokoneen laskeuduttua ruuma tyhjennetään ja rahtitaksit kuljettavat rahdin varastoon, rahtiasiakirjat tuodaan meille Bag Officeen. Asiakirjoista selviävät osoitteet, kolliluvut, kilot ja maksutavat. Rahtikirjatiedot syötetään tietokonejärjestelmään ja varastolle tulostetaan tarkistuslista.

Varastossa kärryt ja kontit puretaan ja saapunut rahti kirjataan listaan. Lista palautuu meille. Vertaamalla rahtiasiakirjojen ja tarkistuslistan tietoja selvitetään todellinen rahti. Jos todellinen rahti on rahtiasiakirjoissa mainittu, kaikki on hyvin. Jos ilmoitettua rahtitavaraa ei löydy, se on jossain muualla - kenties toisella puolella maapalloa.

Lähtevän rahdin esivalmistelut ovat toinen puoli rahtivirkailijan työtä. Tämä osa on selkeästi asiakaspalvelutyötä. Tehtäväni on analysoida, voidaanko rahti ottaa lentokoneeseen ilman erikoisjärjestelyjä Jos kyseessä ovat esimerkiksi vaaralliset aineet, tulee lähetyksen täyttää tietyt turvallisuusvaatimukset. Maalipurkissa voi olla leimahduspiste, jonka alaraja ylittää sallitun. Tällöin tavaraa ei voida rahdata lentokoneessa, ellei käytetä erikoispakkausta.

Määräyksiä ja rajoituksia on paljon. Ne saattavat olla yleisiä ilmailuun tai lentoliikenteeseen liittyviä tai kohdemaakohtaisia ohjeita. Käytössämme on valtava määrä lähdeaineistoa, ohjeistuksia ja käsikirjoja. Meidän on tunnettava määräykset tai osattava ottaa ne selville. Asiakas kuitenkin vastaa lähetyksen sisällöstä. Me toimimme asiakkaan ilmoituksen varassa, enkä ole juurikaan joutunut tekemisiin väärinkäytösten kanssa. Jos lähetys sisältää luvatonta tai laitonta, vastuu on asiakkaan. Jos asiakas on lähettämässä huumeita lentorahtina, tuskin hän siitä minulle ilmoittaisikaan.

Me emme kirjoittele asiakirjoja asiakkaan puolesta emmekä pakkaa. Kun kyse on kuriiripostista, saatamme itse viedä tavaran lähetykseen ja hoitaa turvatarkastuksen.

Herranjumala, joku odottaa uutta haimaa!

Suuret rahtimäärät, massakuljetukset käsitellään toisaalla Flight Planningissä. Meidän kauttamme kulkee pientavara ja erikoisrahti kuten eläimet. Meidän tulee varmistua, että eläimellä on kuljetukseen kelvollinen kuljetuslaatikko. Eläinten kuljetuksia säätelevät kunkin maan lainsäädännön lisäksi kansainvälisen lentoliikenneliiton IATA:n määräykset. Eläimen tulee mahtua seisomaan, makaamaan ja kääntymään. Matkan voi estää muutaman sentin liian ahdas kuljetuslaatikko.

Asiakas ei aina ymmärrä tarkkuuttamme ja pitävät sitä joskus niuhotuksena, mutta me emme voi tinkiä määräyksistä, kyse on elämästä. Eksoottisten eläinten kuljetuksiin erikoistuneet huolintaliikkeet huolehtivat norsujen ja muiden isojen eläinten lentokuljetuksista. Meille jäävät koirat ja kissat.

Elämää suurempi asia ovat kiireiset elinkuljetukset, joissa ihmiseltä poistettu elin on saatava kohdelentokentälle heti keinolla millä hyvänsä. Rahtivirkailijaurani alkuaikoina saattoivat pikkuhousut tutista epävarmuudesta ja jännityksestä: "Herrajumala, joku odottaa uutta haimaa ja minä saatan mokata!" Nykyisin työ käy jo rutiinilla. Työn merkittävyyttä tulee muutoinkin ajatelleeksi. Itämerellä saattaa seisoa laiva ja odottaa varaosaa Suomesta. Vaikka kyse ei ole ihmishengistä, ripeällä toiminnalla saattaa olla miljoonien eurojen vaikutus.

Kaikki ei suju aina suunnitellusti, ja mikään ei ole sataprosenttisen varmaa, mutta juuri se tekee jokaisesta päivästä erilaisen. Päivittäiset ongelmat ovat haasteellisia. Rahti on menossa Keski-Afrikkaan, enkä ole koskaan kuullutkaan paikkakunnasta, johon lähetys tulisi toimittaa. Ensin on selvitettävä missä maassa kohde sijaitsee. Luultavasti on kaivettava esiin Atlas ja etsittävä kartalta paikkakunta ja tutkittava onko siellä ylipäänsä lentokenttää. Jos kohde sijaitsee kaukana toimivasta lentokentästä, on yhdessä asiakkaan kanssa selvitettävä, voidaanko rahti toimittaa lähimmältä lentokentältä eteenpäin. Lisäksi on perehdyttävä maan lentomääräyksiin ja mahdollisiin erikoisohjeisiin tai rajoituksiin.

Vaatii ammattitaitoa tietää, mistä lähteä etsimään. Lähdeaineistokaan ei aina ole ihan helppolukuista, vaikka englannin kieli onkin virallinen ammattikieli. Omalla kohdallani lukioaikainen vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa auttaa merkittävästi. Englannin lisäksi muitakin kieliä olisi hyvä osata.

Olen ylpeä finnairilainen?

Kaikista yksityiskohdista ei voi yksin selvitä, kaikkea tietoa ei voi hallita. Kollegoihin ja esimiehiin on turvauduttava joka päivä. Ei ole ammattitaidottomuutta kysyä. Ammattitaidottomuutta on jättää asia selvittämättä. Virheet näkyvät nopeasti, jos ei rahtiketjun seuraavassa lenkissä, ainakin viimeisessä lenkissä, määränpäässä asiakkaan luona.

Työ on sinällään itsenäistä eikä hierarkkinen organisaatio ole työn esteenä. Joskus tuntuu, että esimiesportaita on liikaa ja työssä olisi reilustikin tehostamisen varaa, mutta asiat muuttuvat pikkuhiljaa. Omassa työssäni olen valmis tekemään nykyistä enemmänkin. Toimintaa voitaisiin varmasti tehostaa, uudenaikaistaa ja saada liiketoimintaa entistä tuottavammaksi. Suunta on kuitenkin hyvä ja kehittymässä arvostamaani suuntaan. Olen ylpeä finnairilainen. Yrityksellä on hyvä, sinivalkoinen maine. Ainakin minussa se herättää luottamusta.

Rahtivirkailijan työ on vaativaa toimistotyötä, istumatyötä. Työvälineinä tietokoneet ja asiakirjat. Niska- ja hartiavaivat ovat yleisiä, joten ergonomiaan voisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Paljon on toki itsestäkin kiinni, pitäisi muistaa liikkua ja huolehtia. Minä istun työmatkatkin, sillä asun Porvoossa. Työmatkat taittuvat kuitenkin nopeammin kuin osalla espoolaisia. Syntyisin olen Helsingistä.

Jos itse haluaisin edetä uralla eteenpäin, yksi vaihtoehto olisivat rahdin esimiestehtävät. Se ei ainakaan vielä ole tavoitteeni. Minulla on mahdollisuus toimia rahdin erikoistehtävissä jo nyt. Tällä hetkellä toimin sijaisena rahdinetsinnässä. Siitä työstä selvitäkseen on oltava ammatillinen moniosaaja, saa leikkiä salapoliisia ja käyttää hoksottimia. Indokiinasta tulee paketti, josta tiedetään vain vastaanottaja, ei muuta. Rahti on hukassa, ja tavaraa etsitään ympäri maailmaa. Pariisiin matkalla ollut kolli saattaa löytyä Kiinan perukoilta. Se saattaa löytyä lähempääkin - meidän varastosta, tolpan juuresta. Kadonnut tavara on vain löydettävä ja toimitettava sinne, minne se kuuluu.

Onnistuminen tuottaa mielihyvää, samoin myönteinen palaute. Kun asiakkaalta unohtuneet hiihtohousut tai avainnippu löydetään ja palautetaan välittömästi, on hauska katsoa yllättynyttä ja ilahtunutta asiakasta. Toisaalta rahtivirkailijan pitää ottaa vastaan myös asiakkaan paha mieli ja pettymykset.

- tiukan päällepäsmärin maineessa

Työ on kiireen ja rauhallisempien työjaksojen aaltoliikettä. Ruuhka- ja sesonkiajat rytmittävät työtä, mutta oma työ on mielestäni aina varmalla pohjalla. Kaikki täällä ovat ammattilaisia eikä osaajia voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Tapa tehdä työtä saattaa olla erilainen, mutta osaaminen on tasavertaista. Kyllä minä hyvä olen, sitä en kiellä. Taidan olla tiukan päällepäsmärin maineessa. En vain tykkää tehdä työtä toiseksi parhaalla tavalla. Tiukkuus ei silti sulje pois joustavuutta. On ajateltava asiakkaan näkökulmasta ja joustettava hänen edukseen. Määräykset ovat määräyksiä ja niitä on noudatettava, mutta inhimillinen ote on asiakaspalvelua parhaimmillaan.

Lentoliikenne on kriisissä ja yhtiö on joutunut turvautumaan työntekijöiden kannalta ikäviinkin ratkaisuihin. Se on harmittavaa ja luo epävarmuuden ilmapiiriä, mutta siltikään en jaksa murehtia asioita etukäteen. Olen tällä hetkellä tyytyväinen, haluan oppia uutta ja kokeilla uusia tehtäviä. Töitä tehdään nyt hyvillä mielin, yhdessä ja yhteisen asian eteen.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Jukka Uotila