Sähköinsinööri

Kati Koivunen, 29 v.

Fingrid Oyj:n omistama ja ylläpitämä kantaverkko on Suomen sähkönsiirtojärjestelmän runko. Sitä pitkin sähkö siirretään tuottajilta sähköyhtiöille, jotka puolestaan jakelevat sen kuluttajille. Omassa työssäni ohjaan ja valvon kantaverkon toimintaa verkkokeskuksessa Hämeenlinnassa.

Voimalaitoksissa tuotettu sähkö siirretään paikallisille sähköyhtiöille Fingridin kantaverkkoa pitkin. Fingrid huolehtii valtakunnallisesta sähkönsiirrosta sekä kulutuksen ja tuotannon tasapainosta muttei sähkön tuotannosta eikä myynnistä. Kantaverkko on yhteydessä naapurimaidemme sähköverkkoihin. Me valvomme maiden välistä sähkön tuontia ja vientiä.

Kantaverkko palvelee sähkön tuottajia ja kuluttajia. Luotettava sähkönsaanti on yhteiskunnan toimintojen elinehto. Kantaverkko on rakenteeltaan silmukoitu järjestelmä, joten sähköllä on useita vaihtoehtoisia reittejä oikeaan osoitteeseensa.

Sähkönsiirrossa syntyy häviöitä, joiden suuruus riippuu käytetystä jännitteestä. Jännitteen kasvaessa häviöt pienevät. Tämän vuoksi suurimpien sähkölinjojen jännite on jopa 400 000 volttia. Kodin pistorasioissa käytetään vain 230 voltin jännitettä.

Verkko muodostuu kytkinasemista, voimajohdoista ja muuntajista. Kytkinasemien välillä kulkee tavallisesti useita voimajohtoja. Sähkönsaanti ei katkea, vaikka yksi voimajohto olisikin pois käytöstä, tai yksittäiseen laitteeseen tulisi vika.

Sähköverkko kuin palapeli

Työskentelen Hämeenlinnassa verkkokeskuksessa yhtenä seitsemästä operaattorista. Teen töitä vuoroin valvomossa, vuoroin suunnittelutehtävissä. Työskentelemme seitsemän viikon kiertävissä vuoroissa. Valvomotyön lisäksi tehtäviini kuuluu huollettavien laitteiden poiskytkentöjen ja käyttöönottojen suunnittelu. Kun osa verkkoa joudutaan ottamaan pois käytöstä kunnossapidon tai vian vuoksi, huolehdin siitä, että vaihtoehtoiset reitit jäävät käyttöön. Sähkönsiirron pitää toimia myös huoltojen aikana. Lukuisten kunnossapitotöiden takia kesä on työssäni kiireisintä aikaa.

Tärkeimmät työkaluni ovat tietokone ja puhelin. Erilaisia tukijärjestelmiä on useita, ja kantaverkkoa valvotaan tarkoitukseen kehitetyllä, tietokonepohjaisella käytönvalvontajärjestelmällä. Edessäni olevista näytöistä seuraan verkon kulloistakin tilaa ja ohjaan sen toimintaa. Vaikka verkko pyritään pitämään mahdollisimman hyvässä kunnossa, vioilta ei voida kokonaan välttyä.

Käytönvalvontajärjestelmän havaitessa vian verkossa, se reagoi merkkiäänin ja merkkivärein. Vian voi aiheuttaa esimerkiksi salaman isku voimajohtoon, laitevika tai toimintahäiriö. Kantaverkko on rakennettu siten, että häiriötapauksessa voimajohto ohjautuu pois käytöstä, ja vika-alue erottuu verkosta automaattisesti. Näin järjestelmä pyrkii estämään henkilövahingot ja suojaamaan tekniset laitteet.

Automatiikka huolehtii paljosta, mutta vikatilanteissa tarvitaan aina ihmistä. Paikallistamme vian verkkokeskuksessa, etsimme häiriön aiheuttajan ja palautamme verkon normaaliin tilaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Toisinaan vikojen yhteydessä tulee vastaan varsin kinkkisiäkin tilanteita. Silloin on vain rauhallisesti mietittävä, miten tilanteesta selvitään.

Kantaverkon huolto- ja korjaustyöt saa aloittaa vasta, kun huollettavat laitteet on tehty sähköttömiksi. Huolto- ja korjaustöissä olen puhelinyhteydessä työryhmään, saan tietoa tilanteesta, avustan ja annan ohjeita. Tehtävänäni on huolehtia, että työt voidaan tehdä turvallisesti. Väärällä toimenpiteellä voin aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja ja taloudellisia menetyksiä, joten toimin suunnitelmallisesti ja harkitusti.

Laitteiden kunnossapito tai vikaantuminen edellyttää työtä maastossa, voimajohdoilla tai paikallisilla kytkinasemilla. Työn tekevät paikalliset palvelutoimittajat, joihin olen yhteydessä. Sähköasemia ja voimajohtoja on runsaasti eri puolilla maata, joten Suomen maantiede on tullut minulle tutuksi.

Sähköverkko on kuin palapeli, vasta oikeassa järjestyksessään palat muodostavat toimivan kokonaisuuden. Sähkötekninen osaaminen on välttämätöntä, mutta hyvä hahmotuskyky helpottaa työtäni. Työssäni pääsen oppimaan joka päivä uutta. Tarvittaessa saan neuvoja muilta asiantuntijoilta. Pidän yhteyttä talon omaan väkeen, palvelutoimittajiin ja asiakkaisiin. Sähkön kulutus kasvaa, joten kantaverkkoa vahvistetaan ja laajennetaan koko ajan.

Olemme riippuvaisia sähköstä

Törmäsin voltteihin ja ampeereihin ensimmäisen kerran koulun fysiikan tunnilla, mutta sähkö ei vielä silloin kiinnostanut. Lukion jälkeen aloitin tietoliikenneopinnot Helsingin ammattikorkeakoulussa. Aika pian tajusin, että sähkövoimatekniikka ja "paksusähkö" ovat minun juttuni ja vaihdoin suuntautumislinjaa.

Opiskeluaikana pääsin tutustumaan Fingridin toimintaan ja sen nykyaikaiseen tekniikkaan. Mieleeni jäi ajatus, että Fingridillä voisi olla mielenkiintoista työskennellä. Työharjoittelujakson aikana olin töissä sähköyhtiössä, ja ala tuntui omalta. Valmistuttuani päädyin sattumalta toisenlaiseen työhön, hissintarkastajaksi. Kiersin pitkin maata ja tein hissien käyttöönotto-, turvallisuus- ja määräaikaistarkastuksia. Hissit kiinnostivat, ja opin työssäni paljon. Olosuhteet eivät kuitenkaan aina viehättäneet ja halusin takaisin "paksun sähkön" pariin.

Parin vuoden rakennustyömailla palelun jälkeen siirryin nykyiseen työhöni. Viihdyn työssäni ja tunnen tehneeni oikean valinnan. Fingridillä on tarjolla monenlaisia työtehtäviä, joten haasteita riittää tulevaisuudessakin.

Energiatuotanto on päivittäin esillä julkisuudessa. Ilmastomuutos tuo haasteita ja olemme tänään riippuvaisempia sähköstä kuin koskaan aiemmin. Sähkömarkkinat vapautuvat ja laajenevat, uusia yhteyksiä rakennetaan ja verkot liittyvät tiiviimmin toisiinsa. Koen olevani tapahtumien keskipisteessä.

Vaikka työhöni kuuluu rutiineja, päivän aikana voi tapahtua mitä tahansa. Tulen mielelläni aamuisin töihin hyvään porukkaan, ammattilaisten joukkoon.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Jukka Uotila