Viittomakielen tulkki

Katja Turunen, 30 v.

Kun kuuleva ja viittomakieltä käyttävä henkilö kohtaavat, heiltä puuttuu yhteinen kieli. Tulkkaus tarjoaa molemmille mahdollisuuden kommunikoida mutkattomasti omalla äidinkielellään. Tulkkaus mahdollistaa kuulevan ja viittomakielisen tasavertaisen kohtaamisen.

Viittomakieli on viidentuhannen suomalaisen kuuron äidinkieli. Viittomakielisiä voidaan pitää kieli- ja kulttuurivähemmistönä, jolle suomen kieli on toinen kieli. Tulkki on molempien kielten ja kulttuurien asiantuntija. Hänen asiakkaitaan eivät ole ainoastaan viittomakieliset vaan kaikki tulkkaustilanteeseen osallistuvat henkilöt.

Työskentelen vastaavana tulkkina Tulkkipalvelut Sivupersoona -nimisessä yrityksessä. Yritys tarjoaa viittomakielialan palveluja Pirkanmaan alueella: asioimis- ja opiskelutulkkausta, käännös- ja koulutuspalveluja sekä viittomakommunikaation opetusta perheille, ryhmille, oppilaitoksille ja työyhteisöille. Yrityksessä työskentelee kaksikymmentäkolme viittomakielen tulkkia, joista yli puolet toimii kokopäiväisesti.

Tulkkaus vaatii etukäteisvalmistelua

Vastaan tulkkien työn laadusta, rekrytoin henkilökuntaa ja tulkkaan. Työni koostuu toimisto- ja kenttätyöstä. Saan tulkkaustoimeksiantoni alueen tulkkivälityksestä, jonne tulkkipalvelun tilaaja kertoo toiveensa. Tulkkivälitys etsii tehtävään soveltuvan tulkin käytössään olevien asiakas- ja tulkkiprofiilien avulla.

Toimeksiannon vastaanottaessani minulla on jo perustiedot tulkkaustilanteesta. Tilanne voi liittyä harrastustoimintaan, työelämään, terveyspalveluihin, mihin tahansa tilanteeseen, jossa kommunikoidaan. Vaikka tulkin tilaakin viittomakielinen, tulkki on paikalla kaikkia tilaisuudessa läsnä olevia varten.

Toimeksiannon vastaanotettuani aloitan valmistautumisen välittömästi. Jos tilanne ja asiakkaat ovat tuttuja, valmistautumiseen riittää työhön orientoituminen ja omien resurssien kartoittaminen. Valmistautumiseen kuuluu arkisia asioita kuten tapahtumapaikan sijainnin selvittäminen ja reitin valinta.

Joskus valmistautuminen vaatii enemmän aikaa. Joudun paneutumaan tilaisuuden sisältöön ja miettimään käännöksiä. Hengellisissä tilaisuuksissa työtä helpottavat valmiit käännökset. Näin minun ei tarvitse itse kääntää kaikkea, vaan voin opetella ulkoa vaikkapa Isä meidän -rukouksen viittomakielisen version ja viittoa sen aina vakiintuneessa muodossaan.

Kun valmista materiaalia ei ole saatavilla, valmistautuminen vaatii ponnistelua. Erääseen kesäteatteriesitykseen paneuduin tulkkiparini kanssa erityisen huolellisesti. Vaikka itse näytös kesti vain puolitoista tuntia, käytimme valmistautumiseen tuntikausia. Luimme käsikirjoitusta, mietimme roolijakoa ja kävimme katsomassa näytöksen ennen varsinaista tulkkausta.

Tulkkaus on intensiivinen tapahtuma

Viittomakielen viittomat ovat kuin suomen kielen aakkoset. Ratkaisevaa on käden paikka, muoto, liike ja liikkeen suunta. Muita elementtejä ovat ilmeet ja eleet. Kuurosokeiden kommunikointi, taktiiliviittominen, poikkeaa vapaaseen tilaan viittomisesta. Kuurosokea vastaanottaa viittomista tuntoaistinsa avulla. Taktiilissa kommunikaatiossa vastaanottajan kädet ovat aktiivisen tuottajan käsien päällä. Näin käsien liikkeet voi aistia, ja viesti välittyy fyysisessä kosketuksessa käsien kautta.

Kuurosokeille tulkatessa tulkin tulee hallita tulkkauksen lisäksi opastus- ja kuvailumenetelmät.

Kun kuurosokealle kuvaillaan, mitä ympärillä tapahtuu, saatetaan käyttää sosiaalisia pikaviestejä. Ne ovat keholle tehtäviä merkkejä, joiden avulla voidaan välittää lisätietoa taktiilikommunikoinnin tueksi. Alalla tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti uusia kommunikaatiotapoja tai niitä tukevia menetelmiä

Jotta tulkkaus ylipäätään on mahdollista, minun tulee ymmärtää kuultu tai nähty sanoma. Tulkkaus on intensiivinen ja haastava tapahtuma. Tulkkauksen aikana on mahdotonta ajatella mitään muuta. Sitä ei siis voi oppia kuin polkupyörällä ajamista. Haastavuutensa takia tulkkaus onkin niin antoisaa.

Tulkin tulee hallita kaksi kieltä: suomen kieli ja suomalainen viittomakieli. Myös viittomakielisen kulttuurin tuntemus on tärkeää, jotta tulkkaus ei jäisi karkeaksi sana-viittoma -käännökseksi. Sulavien kokonaisuuksien muodostaminen on luonnistuttava molemmilla työkielillä. Koska tulkkaus tapahtuu useimmiten simultaanisesti, ei miettimiseen ja tulkkausratkaisujen pohtimiseen jää liiemmin aikaa.

Koen työni haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Viittomakieli on visuaalinen ja rikas kieli. Sillä voidaan ilmaista asiat ja tunteet, olivatpa ne sitten konkreettisia tai abstrakteja. Puhutuista kielistä poiketen viittoessa voidaan ilmaista useita asioita samanaikaisesti. Tämän vuoksi puheelle tulkkaus on haastavaa, koska se useimmiten vaatii viittomakieliseen tuotokseen nähden enemmän aikaa.

Teknologia muuttaa menetelmiä

Aloittaessani tulkkikoulutuksen viittomakieli ja kuurojen kulttuuri olivat minulle uusia asioita. En osannut ainuttakaan viittomaa ennen opintojani. Opiskelin Humanistisessa Ammattikorkeakoulussa Kuopiossa neljä vuotta. Opinnoissani suuntauduin kuurosokeisiin, joita kohtaankin työssäni usein.

Teknologian kehittyessä tulkkausmenetelmät muuttuvat. Etätulkkaus videoneuvottelulaitteiden, 3G -puhelimien ja laajakaistayhteyksien avulla lisääntyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viittomakielinen voi tulevaisuudessa soittaa vaikkapa linja-autosta etätulkkauspalveluun ja varata ajan hammaslääkäriltä. Näiden uusien palveluiden avulla tasavertaisuus toteutuu entistä paremmin.

Tulkkausmenetelmien ja teknologian kehittyessä tulkinkin tulee kehittää ammattitaitoaan, samassa vauhdissa tai mieluummin hieman edellä. Osittain ammattitaito kehittyy myös työkokemuksen myötä. Arkipäivän tilanteissa hyvä ammattitaito voi näkyä niin, etteivät asiakkaat edes huomaa kommunikoivansa tulkin välityksellä. Kun kohtaaminen on luonnollinen tapahtuma, kommunikointi sujuu vaivatta. Silloin tulkki voi olla työhönsä tyytyväinen.

Haastattelu ja teksti:  Jukka Vuolle