Teollinen muotoilija

Irina Viippola, 34

Valmistuin Taideteollisesta Korkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta kahdeksan vuotta sitten. Katsoessani elämääni taaksepäin ammatinvalintani tuntuu täysin loogiselta. Olen aina piirtänyt, askarrellut ja tehnyt käsitöitä. Luovat ammatit kiinnostivat.

En tiennyt etukäteen, mitä teolliset muotoilijat tekevät. Minulla oli mielikuva, että he suunnittelevat henkareita ja sen sellaista. Ensin harkitsin opiskelua graafisella puolella. Sitten ajattelin, että ehkä kolmiulotteinen suunnittelu olisikin enemmän oma juttuni.

Käytännönläheistä opiskelua

Opiskelu oli mielestäni kivaa. Sai tehdä uusia asioita. Opiskelun alussa opettelimme käden taitoja: piirtämistä, teknistä piirtämistä ja taideaineita. Koulussamme oli muun muassa puutyöpaja ja metallityöpaja. Opin sähkötekniikan perusteita, hitsaamaan, käyttämään työkaluja ja koneita. Opintojeni ansiosta osaan vaihtaa lamput, puhdistaa viemärit, laittaa sokeripalat jne.

Suunnittelemistamme tuotteista teimme myös fyysiset hahmomallit. Ensimmäisenä vuonna teimme naulakon, hätävalon, pullonpalautuskoneen ja salaattiottimet. Seuraavana vuonna teimme jo suunnitelmia tietokoneen avulla. Muotoilijan on ymmärrettävä myös insinöörien piirtämiä kuvia ja ajatusmaailmaa, koska käytännön työ on jatkuvaa yhteistyötä heidän kanssaan.

Opiskeluvaiheessa erikoistuimme valitsemalla tiettyjä aihealueita. Muotoilija voi suuntautua esimerkiksi käyttöliittymäsuunnitteluun, automuotoiluun, liikennevälinesuunnitteluun, taideteollisuuteen, korusuunnitteluun, elektronisiin laitteisiin, vuorovaikutussuunnitteluun tai apuvälinesuunnitteluun, joka tarkoittaa erityisryhmien huomioimista tuotesuunnittelussa. Osa suuntautuu tutkimuspuolelle esimerkiksi käyttäjä- ja käytettävyystutkimukseen.

Portfolio on työnäytekansio, jota aletaan keräämään jo heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Siinä kuvataan millaisia suunnittelutöitä on tehnyt ja esitellään suunnitteluprosessia: ensimmäinen idea, sen kehittyminen ja lopputulos. Portfoliolla haetaan niin töitä kuin jatkokoulutuspaikkaa.

Tuotteiden ja palvelujen suunnittelua

Kaikki teollisesti valmistettavat tuotteet suunnitellaan. Teollisen muotoilun käyttö on kasvanut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Muotoilijat suunnittelevat esimerkiksi tehtaiden automaatio-laitteita, paperikoneita, kännyköitä, fitnesslaitteita, huonekaluja, kalusteita, muovituotteita, kiuluja, patoja tai vaikkapa ammeita. Suunniteltavien esineiden kirjo on laaja.

Teolliset muotoilijat suunnittelevat myös sähköisiä käyttöliittymiä, nettisivustoja ja palveluja. Palvelumuotoilussa suunnitellaan kuluttajille tarkoitettuja palveluja niin, että ne olisivat käyttökokemukseltaan miellyttäviä. Mietitään, miten palvelu voisi toimia niin hyvin, ettei tekniseen toteutukseen kiinnitä huomiota.

Suomessa muotoilijoiden suurin työllistäjä on Nokia. Isompia muotoilutoimistoja on muutamia kymmeniä, suurin osa on yhden tai kahden ihmisen toimistoja. Yleisimmin muotoilija tekee työtään freelancerina. Alalle hakeutuvan on siten valmistauduttava siihen, että uralla on toimittava yrittäjänä. Jonkin verran teollisia muotoilijoita on myös teollisuusyritysten palveluksessa.

Muotoilutoimistot myyvät erilaisia muotoilupalveluja yrityksille. Muotoilija työskentelee muotoilun asiantuntijana ja työnkuva on laaja. Itse olen muotoilutoimistossa töissä nimikkeellä Senior Designer. Teen erilaisia töitä alkuvaiheen ideoinnista lähtien aina tuotteen viimeistelyyn ja tuotegrafiikkaan asti.

Isoissa toimistoissa työskentelee eri alojen ihmisiä. Tämän hetkisellä työpaikallani on vajaa 30 työntekijää: kaupallisen alan ihmisiä, käyttöliittymäsuunnittelijoita, graafikoita, konsultteja ja insinöörejä. Yrityksessämme suurin osa on vakituisia työntekijöitä. Lisäksi on muutamia tuntityöntekijöitä, opiskelijoita sekä neuvonantajia. Näin isoja muotoilutoimistoja on Suomessa vain muutamia.

Suunnittelemme terveydenhuollon laitteita kuten röntgenlaitteita hammashuoltoon ja mammografiaan. Suunnittelemme myös koneita, analysaattoreita, paperikoneiden osia ja tehtaiden automaatiolaitteita, elektroniikkaa, kännyköitä ja tukiasemia. Teemme myös tuotekehityksen konsultointia, tuoteviestinnän suunnittelua sekä yritysgrafiikkaa kuten logoja, nettisivuja ja käyntikortteja.

Sairaalalaitteissa toimeksiannot ovat melko selkeitä ja rajattuja. Yrityksessä tiedetään jo hyvin pitkälle mitä halutaan. Muotoilijan tehtävänä on miettiä käytettävyyttä, miten laite olisi käyttäjän kannalta miellyttävä eikä loisi pelottavaa ilmapiiriä. On mietittävä esteettisyyttä, muotoa, värimaailmaa ja puhdistettavuutta. Lisäksi määritellään mitä mielikuvia tuotteen pitää herättää.

Suunnittelijalla on paljon vastuuta. Se on oikeastaan moraalista vastuuta siitä, että tehdään hyviä ja laadukkaita tuotteita

On osattava myydä oma ajatus eteenpäin

Arkipäivän työni on pitkälti tietokoneen ääressä istumista. Suunnittelutyön lisäksi hoidan sähköpostiliikennettä, kirjoitan, etsin tietoja ja kuvia sekä teen niistä visualisointeja.

Aloitan suunnittelutyön piirtämällä käsin. Luonnostelen useita vaihtoehtoja, joista koostan esityksen asiakkaalle. Koneella mallintaminen on oma työtapansa. Alustavasta mallintamisesta edetään vähitellen detaljitasolle. Meillä on myös oma paja, jossa voi tehdä konkreettisia malleja eli protoja. Nykyään kyllä tehdään enemminkin mallit tietokoneella siten, että niiden perusteella voidaan tilata pikamallit alihankkijoilta.

En useinkaan tiedä kovin yksityiskohtaisesti miten suunnittelemani laitteet toimivat. Asiakkaalla on syvempi tietämys niiden teknisestä toiminnasta. Asiakastapaamisissa käydään läpi projektin vaiheita ja esitellään ideoita. Toisinaan käyn yrityksissä ja tehtaissa katsomassa millainen laitekanta on ja miten tuotteita tehdään. Joskus kuvaan toimintaa videokameralla, haastattelen ja teen pienimuotoisia käyttäjätutkimuksia. Havainnoin käytön ongelmakohtia.

Ammattimme on hyvin sosiaalinen. Asiakkaan kanssa on melkein päivittäistä vuorovaikutusta ja palavereja. On osattava myydä oma ajatus eteenpäin. Muotoilu on entistä enemmän kommunikointia. Työ on aina ryhmätyötä.

Sovitut deadlinet on pidettävä

Vaatii rohkeutta, että uskaltaa tarttua erilaisiin töihin ja tunnistaa oman ammattitaitonsa. Alallamme täytyy olla tietyllä tavalla moniosaaja. Ei riitä, että on hyvä piirtäjä. Se ei vielä tarkoita, että on myös hyvä suunnittelija.

Pidän työstäni kovasti. Tässä saa ideoida, luonnostella ja tuottaa. Näkee työn lopputuloksen. Alalle suuntautuvat ne, jotka pitävät suunnittelusta ja luomisesta. Työ on sillä tavalla melko joustavaa ja rentoa, ettei ole mitään virastotyöaikaa. Siihen milloin on töissä, voi itse vaikuttaa. Välillä voi tehdä pidempää, välillä taas lyhyempää päivää. On myös mahdollista tehdä kahdeksasta neljään työtä, jos haluaa.

Työ on monipuolista. Muotoilija on monenlaisten ihmisten ja yritysten kanssa tekemisissä.

Palaute tulee asiakkaalta myöhemmin, kun tuote on jo markkinoilla. Joskus ei tule palautetta ollenkaan. On myös tyytymättömiä asiakkaita. Rakentavaa palautetta on vaikea saada, kuten myös antaa.

Yleensä muotoilijalla on työn alla rinnakkain useita toimeksiantoja. Useat projekteistamme kestävät kalenteriaikana kuukausia ja vuosia. Toisinaan yritykset yrittävät säästää ja tilaavat ainoastaan minimaalisen määrän suunnittelupäiviä. Silloin on tasapainoiltava niin, että työ tulee tehtyä tarpeeksi hyvin, mutta silti kannattavasti. Liikaa aikaa ei saa mennä. Se stressaa toisinaan.

Joidenkin töiden kanssa tulee todella kiire ja silloin joutuu tekemään pitkää päivää. Sovitut deadlinet on pidettävä. Aina välillä tulee epäonnistumisia ja se harmittaa. On vaikea erottaa työtä ja henkilökohtaista aikaa. Työasioita on vaikea jättää kokonaan työpaikalle. Kesken olevia suunnitelmia tulee mietittyä vapaa-ajallakin.

Jatkuva uuden luominen on myös välillä raskasta. Toisaalta, jos jokin työ tuntuu seisahtuvan, voi onneksi tehdä välillä muuta. Ideoiden tullessa tuntuu hyvältä.

Kilpailu alalla on kovaa

Jos haluaa kehittyä työssään, on koulutettava itse itseään. Luen ammattilehtiä ja -kirjoja, käyn seminaareissa, väitöstilaisuuksissa ja messuilla. On seurattava ulkomaisiakin trendejä. Useita suunnittelemiamme tuotteita käytetään myös ulkomailla.

Kilpailu alalla on kovaa ja Suomessa markkinat ovat pienet. Muotoilutoimistot joutuvat kilpailemaan myös hinnasta. Osaaminen on ainutlaatuista ja merkittävää yritykselle. Työ on tehtävä aina niin hyvin, että se markkinoi itse itseään.

Muotoilulinjat ovat hyvin suosittuja. Mielestäni pääsykokeissa menestyminen ei kuitenkaan edellytä erityislukion tms. käymistä tai sitä, että olisi erityisen hyvä piirtäjä. Pääsykoetehtävät ovat ongelmia, joihin kehitellään ratkaisu tai rakenne. On helpompaa, jos osaa hahmottaa asioita. Käden taidoista ja piirtämisestä on toki etua. Mutta ei tarvitse olla kuitenkaan taiteilija. Olen myös sitä mieltä, että teollisen muotoilijan työ soveltuu yhtä hyvin naisille ja miehille.

Ongelmanratkaisukyky on muotoilijalle olennaista. Suunnittelutyössä, kun piirtää viivaa, joutuu tekemään jatkuvasti päätöksiä. Täytyy omata tietynlaista itsevarmuutta ja on oltava jossain määrin kunnianhimoinen kehittämään omaa osaamista. Ja jos ei ole mitään sosiaalisia taitoja, töitään on vaikea kommunikoida eteenpäin.

Haastattelu ja teksti: Kirsimarja Alenius

.