Käyttöpäällikkö

Mikko Laakso, 32 v

Paperikone PK 7:n erikoisuus on noin satakuusikymmentä tonnia painava jenkkisylinteri. Sylinterin kirkas, peilipintainen teräs tekee paperista kiiltävän. Märkä rata puristetaan kumipinnoitetun painotelan avulla sylinterin pintaan. Se tarttuu kiinni ja irtoaa repeytymättä saavutettuaan riittävän korkean kuiva-ainepitoisuuden.

PK 7 -monilajikone tuottaa valkaistua ja valkaisematonta Kraft-paperia jalostusteollisuuden käyttöön. UPM Tervasaaren tehtaassa Valkeakoskella toimii neljä paperikonetta. PK 7 kuuluu minun vastuualueeseeni.

Paperin raaka-aineena käytettävät massat valmistetaan toisaalla tehdasalueella. Sahojen sivutuotteena syntyvä hake- ja sahanpuru keitetään sulfaattimassaksi, joka ohjataan paperikoneen alkupäähän. Kun massa annostellaan massatorneista sekoitussäiliöihin, mukaan lisätään paperin koostumukseen, lujuuteen ja väriin vaikuttavat kemikaalit ja lisäaineet. Vesikuituseos pumpataan paperikoneelle laihana seoksena. Paperin kuitu-aineksen osuus on vain prosentin luokkaa. Vedenpoisto massasta on kuudenkymmenen metrin pituisen paperikoneen tehtävä.

Paperikoneen tasoviiralla poistetaan vettä ensin painovoimaisesti, sitten imemällä. Seuraavassa vaiheessa vedenpoisto tapahtuu mekaanisella puristinosalla. Kuiva-aineen osuus kasvaa vähä vähältä. Veden poistuessa massaraina lujittuu ja alkaa muistuttaa paperia. Loppuvaiheessa märkää paperirataa kuivataan höyryllä. Tavalliseen paperikoneeseen saattaa kuulua sata kuivatussylinteriä. Meidän koneemme massiivinen jenkkisylinteri vähentää pikkusylinterien tarvetta ja pienentää koneen mittaa. PK 7 on oikeastaan aika lyhyt paperikone.

Kehitystarpeet syntyvät ongelmasta

Paperikone käy ympäri vuorokauden, joten häiriöitäkin sattuu silloin tällöin. Virhemahdollisuuksia on paljon. Prosessia ohjaava järjestelmä on rakennettu niin, että paperikone toimisi häiriöttömästi. Mutta elämässä kaikki on mahdollista. Yksi ukonilma voi aiheuttaa sähkökatkoksen, joka pysäyttää hetkessä tuotantolinjan. Paperikoneen käynnistäminen seisokin jälkeen on pitkä, työläs ja riskialtis vaihe. Jenkkisylinteri pitää lämmittää toimintakuntoon hienovaraisesti, muutoin sylinteriin saattaa tulla vaurioita.

Kunnossapidon väki huolehtii tehtaalla kaikkien koneiden korjaustyöstä. mutta tuotantotyöntekijät tekevät työnsä yleensä vain omalla paperikoneellaan. Vaikka vastuullani on PK 7-paperikone, tehtäväkenttäni ulottuu laajemmalle. Teen yhteistyötä lähes kaikkien tehdasosastojen kanssa ja pidän yhteyttä tavarantoimittajiin. Nykyisin istun hyvin paljon palavereissa. Moderni paperitehdas toimii globaaliympäristössä, joten asioin myös ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Paperinvalmistus perustuu jatkuvaan kehitystyöhön. Tuotteiden laatua parannetaan yhdessä. Omia ja asiakkaan ongelmia ratkotaan porukalla. Kehitystarpeet syntyvät ongelmasta, tuotantohäiriöstä tai asiakkaan tarpeista. Kehitystyöllä yritämme eliminoida kaikki häiriöt. Laaja kokemukseni on tuonut tuntuman laitteisiin. Jo poikkeuksellinen pumpun ääni saattaa pysäyttää minut tehdassalissa.

Kuljen mielelläni tehtaalla ja menen paperikoneelle tapaamaan tuotannon työntekijöitä. Pohdimme yhdessä ongelmia ja mietimme parannuskeinoja. Tähän työhön kasvaa. Olen oppinut tunnistamaan poikkeukselliset ilmiöt, vaikken niitä tietoisesti ajattelekaan. Kun istun toimistossani, osaan sähkömuuntajan äänestä ennakoida tuotantokatkoksen.

Päivittäisongelmien rinnalla keskityn tulevaan. Lyhyt tähtäin on vuorokausi, pidempi kenties kuukausi. Tehokkaan tuotannon ylläpito vaatii tutkimusta ja etukäteissuunnittelua. Paperin ominaisuuksia mitataan laboratoriossa jatkuvasti. Jos jokin arvo poikkeaa sallitusta, jotakin tuotantoprosessissa täytyy muuttaa. Käytännön osaaminen on vahvuusalueeni.

Kone ei yksinään tee nopeusennätyksiä

Tunnen aika hyvin kustannusrakenteemme. Osaan arvioida mitä maksaa, kun massan annostelua muutetaan. Pystyn arvioimaan, laskemaan kustannukset ja tekemään tarvittavat päätökset. Kustannuksia on pakko miettiä jatkuvasti. Kun vuodessa tehdään paperia satatuhatta tonnia, prosentinkin säästö raaka-ainekustannuksissa on paljon rahaa. Kustannusseurantaa hankaloittaa tuotteiden ja laatujen moninaisuus. Paperilajin vaihtuessa muuttuvat myös kemikaalit ja massan annostelu.

Henkilöstöjohtaminenkin vie oman aikansa. Vastaan osaltani paperikoneen oikeasta miesvahvuudesta ja järjestän henkilökunnalle koulutusta. Tässä työssä kokemukseni on vielä verrattain vähäistä. Koulussa ei opetettu esimiestaitoja. Uskon kuitenkin tutun tuotantoporukan luottavan minuun. Puhumme samaa kieltä ja osaamme keskustella.

Insinööriä pidetään rationaalisena ihmisenä, mutta täällä ei voi toimia ajattelematta muita. Laitteiden hajoaminen ei paina mieltäni yhtä paljon kuin hankalat ihmissuhdeasiat. Esimiehet ja työyhteisöni seuraavat omaa työtäni. Kannamme yhteistä vastuuta, huomaamme ja tunnemme omassa työssämme, milloin tuotanto sujuu. Kaikki tuntevat toistensa ammattitaidon. Positiiviseen tulokseen tarvitaan hyvä joukko. Kone ei yksinään tee nopeusennätyksiä. Jos homma pyörii tehtaalla, sama hyvä siirtyy asiakkaallekin.

Osaan myös käytännössä paperikoneen töitä

Tervasaaren tehdas sijaitsee Valkeakoskella, joka on perinteinen suomalainen teollisuuskaupunki. Oma ammatinvalintani perustui osaltaan tehdastyön tuttuuteen. Peruskoulun jälkeen kävin ammattikoulun sähkölinjan, mutta en kiinnostunut alasta. Armeijan jälkeen työskentelin hetken paperinjalostustehtaalla, mutta sekään työ ei tuntunut omalta.

Innostuin hakeutumaan paikkakunnalla sijaitsevaan Lotilan Ammattioppilaitokseen. Se on UPM:n ylläpitämä teollisuusoppilaitos, jossa koulutetaan paperiosaajia, mekaniikan ja automaation kunnossapitohenkilöitä UPM -tehtaiden omiin tarpeisiin. Kahden vuoden koulutukseen sisältyi teorian intensiivikursseja ja paljon käytännön työtä tehtaalla. Mennessäni ensimmäistä kertaa tuotantoon en ollut nähnyt paperikonetta. Järeä ja suunnattoman suuri kone oli vaikuttava. Lienenkö synnynnäinen tehdastyöläinen, en tiedä, mutta puhkuin intoa.

Valmistuin paperimieheksi kymmenen vuotta sitten ja sain tehtaalta vakituisen työpaikan. Paperikoneeni oli jo silloin PK 7. Etenin työssäni aika nopeasti massaosaston hoitajaksi. Seuraava vaihe olisi ollut koneenhoitajan työ, mutta ajattelin kuitenkin edetä pidemmälle. Sain opintovapaata ja lähdin insinöörioppiin Tampereen Ammattikorkeakouluun. Työskentelemällä kaikki loma-aikani tehtaalla rahoitin opintojani. Työnantaja jousti kaikissa mahdollisissa järjestelyissä. Tiesin ja uskoin jo opiskeluaikana saavani työtä UPM:ltä.

Insinöörinä pääsin ensin vuoromestariksi tutulle paperikoneelle. Nyt työskentelen käyttöpäällikkönä, mutta hallitsen myös paperikoneen käytännön työt. Taustatuntemukseni ansiosta minun on helppo tehdä päätöksiä ja ratkaista asioita

Miten suomalaisen paperiteollisuuden käy

Syntyperäisenä valkeakoskelaisena arvostan tehdastyötä. En ole koskaan ajatellut, että tarvitsisi tehdä jotain hienompaa. Haaveilin nuoruudessani lentäjän urasta, mutta se jäi. Lotilan oppilaitokseen päästyäni tämä työ alkoi oikeasti kiinnostaa. Tehdastyö herättää monessa vääriä mielikuvia. Suttuisuus ja ahtaus ovat taakse jäänyttä elämää. Tehtaalla paikat pidetään siisteinä, ja työ paperikoneella on suurelta osin valvomotyötä.

Kaikki työ vaatii kuitenkin laaja-alaista tietämystä. Paperituntemus ei riitä, pitää hallita myös automaatio ja mekaniikka.

Suomessa osataan valmistaa paperia. Työ paperikoneella vaatii pitkälle vietyä erikoisosaamista, mutta sitä tuntuu löytyvän tänään myös halvan työvoiman maista. Tulevaisuuden epävarmuustekijät käyvät mielessä, kun maassamme lakkautetaan isoja paperitehtaita. Viisitoista vuotta sitten uusi työntekijä kuvitteli pääsevänsä työpaikastaan eläkkeelle. Sellainen ajattelu minulta on jo karissut pois. Nyt mietityttää, miten suomalaisen paperiteollisuuden käy. Viime vuosina paperitehtaillakin on taivuttu lyhyen aikavälin ajatteluun. Ennen seurattiin vuosien tuloskehitystä, nyt vuosineljänneksen.

UPM:n johdon päätöksellä yksi toimiva paperikoneistamme, PK 6, suljetaan ensi vuonna. Henkilöstö yritetään sijoittaa tehtaan muihin tehtäviin. Olen mukana miettimässä, miten tuotantoa järjestetään uudelleen. Kun kyse on työntekijän tulevaisuudesta ja toimeentulosta, ollaan tekemisissä yksilölle tärkeiden ja arkojen asioiden kanssa.

Luulen ja uskon henkilökunnan kuitenkin suhtautuvan toiveikkaasti tulevaan. Perusluottamus paperiin on säilynyt, sillä vaikeuksista huolimatta Tervasaaren tehdas pärjää hyvin. Teknologiamme edustaa monilta osin maailman huippua, mutta kilpailijat tulevat kannoilla.

Viihdyn työssäni, viihdyn Valkeakoskella. On hienoa päästä kehittämään tehtaan asioita muun työporukan kanssa. Itse teen säännöllistä päivätyötä. Illat ja yöt tehtaalla pärjätään ilman minuakin. Satunnaisesti saatetaan kotiin soittaa, mutta asiat selviävät yleensä jo puhelimessa. Voin asettua sohvalle silmäilemään sanomalehteä. Kaikki hyvin, jos lehti pysyy ryhdikkäänä. Jos se lysähtää kaksinkerroin, jollakin paperintoimittajalla on ollut vaikeuksia koostumuksen kanssa.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Jukka Uotila