Kelloseppä

Vesa Hyvärinen, 36 v.


Mekaaniset kellot kiinnostavat taas

Uudet mekaaniset kellot ovat tehneet tuloa markkinoille jo kymmenen vuotta. Yleistynyt antiikkiharrastus näyttää lisäävän kiinnostusta myös vanhoja kelloja kohtaan. Kellosepille riittää töitä.

Ajan voi tarkistaa kännykästä, mekaaninen kello antaa enemmän. Rannekello lasikuorineen tarjoaa tilaisuuden vaikkapa kurkistaa koneiston sisälle. Mekaanisen kellon uusi tuleminen alkoi arvokkaimmista kelloista. Tänään peruskellonkin saa mekaanisena versiona.

Olen kelloseppä, liikkeenharjoittaja, Helsingin Museokadulla sijaitsevan Longitudi Oy:n omistaja. Kollegani, vanhempi kelloseppä tekee työtä hiukan uudempien 1900-luvun kellojen parissa. Minä keskityn vanhoihin. Kunnostan taskukelloja ja niitä suurempia kellolaitteita.

Alle satavuotias kello kaipaa usein vain korjausta. Vanhempi kello restauroidaan tai konservoidaan. Nykyaikaisessa kellonvalmistuksessa mekaniikka pyritään tuotantoteknisistä syistä yksinkertaistamaan, ennen tehtiin päinvastoin. Laatu ja kauneusarvot olivat kunniassa. Minua kiinnostavat loistelias mekaniikka, kellon tausta ja historia.

Kellojen historia on osa tieteen ja tekniikan historiaa. Heilurimekanismi keksittiin jo 1600- luvulla. Merenkulun navigointia tarkentanut kronometri mullisti kaupankäynnin. Kelloa pidettiin myös sisustusesineenä. Koristeaiheet otettiin historiasta ja mytologiasta. Nautin päästessäni tutustumaan huippulaadukkaan kellon alkuperään.


Arvio ennen kunnostusta

Kun kello tuodaan liikkeeseen korjattavaksi, se tutkitaan, korjataan ja luovutetaan takaisin asiakkaalle. Restauroinnissa vanha rakenne palautetaan alkuperäiseen asuun. Tällöin kello pyritään kunnostamaan lähes uutta vastaavaan tilaan. Konservoinnissa selvitetään kellon alkuperä, historia ja valmistustekniikka. Jos osa puuttuu, se valmistetaan. Jopa ruuvin kierrekin sorvataan alkuperäiseen malliinsa. Ensin on vain rakennettava tehtävään soveltuva työkalu.

Tyypilliset työni ovat 1700- tai 1800-luvun kelloja. Parhaillaan kunnostan vieläkin vanhempaa, keräilijän kokoelmaan kuuluvaa barokkikelloa. Sen kunnioitettava historia ei saa minua epäröimään. Kellosepän klassinen ohje kuuluu: turha pelko pois! Harvinaista taskukelloa kunnostettaessa voi tulla hetkiä, jolloin saa hengittää vain sisäänpäin, mutta barokkikello on lujaa tekoa.

Aloitan työn arvioimalla kellon alkuperän ja kunnon. Taustatietojen hankkiminen voi osoittautua työlääksi. Piirustuksia on harvoin saatavilla. Tutkin kirjallisuutta ja käytän hyväkseni tutkija- ja museokontaktejani. Jos en löydä faktatietoa, käytän hyväkseni saman aikakauden muiden kellojen rakennetta.

Perustyön jälkeen otan yhteyttä asiakkaaseen, annan suositukseni ja arvion työmäärästä ja kustannuksista. Asiakas hyväksyy tai hylkää ehdotukseni.Useimmiten hyväksyy.


Asiantuntijan vastuu

Asiakkaani ovat tavallisesti maallikkoja, joten asiantuntijan vastuu lankeaa minulle. Ehdotan konservointia asiakkaalleni vain, jos kellon historia ja harvinaisuusarvo sitä edellyttävät. Antiikkikellosepäntyö edellyttää kellohistorian ja eri aikakausien kelloteknisten rakenteiden tuntemusta.

Korkea ikä sinällään ei tee kellosta arvokasta. Huippukello on huippukello kolmensadan vuoden jälkeenkin. Surkealaatuista tuotetta ei kannata edes kunnostaa.

Asiakkaalle antamani arvio on vain arvio. Matkan varrella saattaa paljastua ongelmia, jotka vaativat perehtymistä ja lisäselvityksiä. Työni päättyy vasta, kun viimeinenkin ongelma on ratkaistu ja asiakas on saanut konservoinnista laatimani kirjallisen dokumentin.

Käytän työssäni kellosepän erikoistyökaluja. Ohuen "riivarin" paksuus voi olla millimetrin kymmenesosia. Suurempien osien työstöön tarvittava sorvi puolestaan painaa satoja kiloja. Teen useita töitä samanaikaisesti. Pitkäkestoisen työn saatan siirtää syrjään kuukausiksi, jotta voisin huolehtia kiireellisistä toimeksiannoista.

Työn aikajänne venyy minusta riippumattomistakin syistä. Kellokaappi voi olla huonekalukonservaattorilla kunnostettavana, osoittimet kullattavina, koristeet valussa, lasit lasinpuhaltajalla tai kellotaulu emaloitavana ulkomailla.

Modernin rannekellon korjaus onnistuu muutamassa tunnissa. Antiikkikello voi viedä kokonaisuudessaan muutaman kuukauden.

Kunnostustyö ja asiakaspalvelu pitävät minut ja kollegani kiireisinä, mutta jonoa myymälään ei synny. Kaksi asiakasta yhtä aikaa myymälässä on ruuhka.


Työtä vanhojen kellojen puolesta

Kelloseppäkouluun hakeutuessani minulla oli vain kiinnostus hienomekaniikkaan ja halu tehdä käsilläni. Kouluaikana vanhat kellot alkoivat kiinnostaa. Valmistumiseni jälkeen hakeuduin työpaikkoihin, joissa saatoin keskittyä yksinomaan niihin. Oman yrityksen perustin voidakseni tehdä laadukkailla työkaluilla entistä parempaa jälkeä.

Tavoitteeni on palvella asiakkaita ja tehdä tinkimätöntä työtä vanhojen kellojen puolesta. Haluan lisätä ymmärrystä ja opastaa asiakkaita erottamaan hyvä huonosta. Kuuntelen heidän toiveitaan, mutta oikaisen väärät käsitykset. Kun asiakas haluaa uusia vain jousen päästäkseen halvemmalla, en ryhdy työhön, jos kunnostus mielestäni edellyttää laajempaa operaatiota.

Asiakkaat saattavat ihmetellä kunnostuksen vaatimaan työmäärää ja kustannuksia. Perinteitä kunnioittava restaurointi tai konservointi kuitenkin ottaa aikansa ja maksaa. Kellosepällä pitää olla selkärankaa tehdä työ huolellisesti.

Käsityön ohella hoidan liikkeen edellyttämät tehtävät, teen paperityöt ja myyn. Myymälässä esillä olevien kellojen esittely on tärkeää. Hankittuaan kellon hyvä asiakas palaa säännöllisin välein huollattamaan kellonsa.

Kotona edessäni ovat läppäri ja kansainväliset sivustot. Seuraan alan kehitystä ja tuotehintoja. Jos huutokaupoissa liikkuu kotimaasta karannut antiikkikello, totta kai se pitää pelastaa takaisin Suomeen. Olen yrittäjä vuorokauden ympäri. Kellot unohtuvat vain tytär sylissäni.

Korkealaatuisia kelloja rakennetaan nykyaikanakin. Tänään valmistunutta sveitsiläistä laatukelloa ihaillaan satojen vuosien päästäkin. Suomeen arvokkaat kellot tulivat Venäjän Pietarin kautta vasta 1800 -luvun alussa. Omaa tuotantoamme edustivat taitavasti tehdyt Könninkellot ja kaupunkiseppien laadukkaat regulaattorit.

Kellokulttuurin nuoruudesta huolimatta Suomi on pohjoismaiden edelläkävijä. Suomalaiset huippukellosepät tunnetaan maailmalla. Meidän kelloseppäkoulutuksemme on niin korkeatasoinen, ettei valmistuneella ammattilaisella ole mitään vaikeuksia saada työtä ulkomailta.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Rami Marjamäki