Bioanalyytikko

Juha Wahlstedt
Peijaksen aluesairaalan laboratorio

Ihmiset näkevät bioanalyytikon, kun hän ottaa näytteitä terveyskeskuksessa. Näytteenotto on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä bioanalyytikon ammattiin kuuluu. Suuri osa laboratorioissa tehtävästä työstä on ulkopuolisille näkymätöntä. Siksi minäkään en osannut alalle hakeutuessani kuvitella, millaista tuleva työni olisi.

Päivääkään en ole katunut

Lukion jälkeen tarkoitukseni oli lähteä lukemaan biologiaa. Biologia oli siihen aikaan pop. Luin pääsykoekirjat Helsingin yliopistoon ja olin varma että tulen hyväksytyksi. Jäin sisäänpääsystä kuitenkin muutaman pisteen päähän, ja se harmitti hirveästi. Päätin, että pitäkää biologianne. Selailin ammatinvalintaopasta ja etsin jotain muuta ammattia, jossa tarvittaisiin biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Olin ollut näistä aineista kiinnostunut koko kouluajan. Ennen ammatinvalintaoppaan lukemista en ollut ikinä kuullutkaan laboratoriohoitajan ammatista, mutta panin hakupaperit sisään. Päivääkään en ole katunut päätöstäni.

Valmistuin laboratoriohoitajaksi 1987. Nykyään nimike on vaihtunut bioanalyytikoksi ja koulutus on siirtynyt ammattikorkeakouluun. Valmistumisen jälkeen työskentelin kolme vuotta Helsingin kaupungilla Kivelän sairaalan laboratoriossa, minkä jälkeen sain paikan täältä Vantaalta Peijaksen sairaalasta vuonna 1991. Toimin ensin kaksi vuotta erikoislaboratoriohoitajana, ja sen jälkeen sain apulaisosastonhoitajan toimen. Työ on vastannut hyvin sitä, mistä olen kiinnostunut.

Vastuualueeni apulaisosastonhoitajana on laboratorion kliinisen kemian yksikkö, missä toimin yksikön esimiehenä. Kemian osastolla tehdään pääasiassa peruskemian tutkimuksia, esimerkiksi nestetasapainon tai rasva-aineenvaihdunnan tutkimuksia, maksakokeita ja verikaasuanalyyseja. Immunokemian työpisteessä tehdään hormonimäärityksiä, lääkeainemäärityksiä, sydäninfarktimerkkiaineita ja syöpämerkkiaineita. Peijaksen laboratoriossa tehdään vuodessa noin 1 300 000 laboratoriotutkimusta, joista meillä kemian yksikössä 800 000.

Kemian yksikön lisäksi laboratoriossa on kliinisen hematologian, veriryhmäserologian, mikrobiologian ja näytteenoton työyksiköt. Laboratoriossa on myös niin sanottu käsikemian työpiste, jossa tehdään käsityötä vaativia analyyseja, esimerkiksi huumeseulontoja.

Prosessi käynnistyy tutkimuspyynnöstä

Näytteen analyysi on yksi vaihe pitkässä laboratoriotyön prosessissa. Prosessiin kuuluvat preanalyyttinen vaihe, analyysivaihe ja postanalyyttinen vaihe. Työ alkaa tutkimuspyynnöstä. Lääkäri, vuodeosasto tai joku toinen laboratorio tilaa meiltä analyysin, jotta potilaalle voitaisiin tehdä diagnoosi ja että hän saisi oikeaa hoitoa. Saatamme antaa tilaajalle asiantuntija-apua siinä, mitä laboratoriotutkimuksia kannattaa pyytää.

Potilas saa etukäteen ohjeet, miten hänen pitää valmistautua näytteenottoon. Kun potilas tulee laboratorioon, tarkistetaan aina ensin onko hän noudattanut ohjeita. Ei ole mieltä mitata aamiaisen rasvapitoisuutta, jos asiakas on syönyt ennen näytteenottoa, tai virtsan bakteerien määrää juuri WC:ssä käynnin jälkeen.

Laboratoriovastaanotolla bioanalyytikko ottaa näytteen tai ohjaa asiakkaan virtsanäytteenottoon. Asiakkailta otetaan esimerkiksi verinäytteitä, nielunäytteitä, gynekologisia näytteitä, eritenäytteitä, bakteeri- tai sieniviljelyjä tai häneltä voidaan mitata EKG. Otetut näytteet esikäsitellään lajitteluyksikössä: näyte saatetaan esimerkiksi jakaa osiin, pakastaa tai panna lämpökaappiin. Vasta näiden vaiheiden jälkeen näyte tulee meille kemian yksikköön

Kemian yksikössä näyte analysoidaan. Bioanalyytikon työ tapahtuu nykyään suurelta osin käyttöliittymän ääressä, sillä analysaattorilaitteet huolehtivat analyysivaiheesta lähes kokonaan. Automaattianalysaattori lukee näytteen kylkeen liimatusta viivakoodista näytteestä pyydetyt tutkimukset ja aloittaa analysoinnin. Näyteputki laitetaan koneeseen, joka annostelee, jakaa, mittaa ja tulostaa näytteen. Yhden työvuoron aikana laitteet pystyvät käsittelemään satoja näytteitä. Analyysin jälkeen bioanalyytikko arvioi analyysiprosessin luotettavuutta ja päättää annetaanko tulos tilaajalle. Tarvittaessa suoritetaan kontrollianalyysi tai pyydetään asiakkaalta uusi näyte, jotta tulos on varmasti luotettava.

Suurin osa tuloksista siirretään suoraan tilaavan yksikön tietojärjestelmään. Jotkut merkittävät tulokset ilmoitetaan lisäksi puhelimella. Esimerkiksi jos tuloksesta voidaan päätellä, että potilas on hengenvaarassa, tutkimuksen tilaajalle soitetaan välittömästi. Tuloksen antamisen jälkeen annetaan tarvittaessa asiantuntija-apua tulosten merkittävyyden arvioinnissa. Lopuksi näyte vielä jälkisäilytetään mahdollisia lisäpyyntöjä tai kontrollointipyyntöjä varten ja analyysin tulokset arkistoidaan.

Erilaisia samanlaisia laboratorioita

Kemian ryhmäämme kuuluu kaksitoista bioanalyytikkoa. Minun normaali työpäiväni on hyvin erilainen kuin perustehtäviä hoitavan bioanalyytikon, koska toimin osaston esimiehenä. Kun muut aamulla lähtevät näytteenottokierrokselle sairaalan osastoille, pistän laboratoriossa laitteet käyttökuntoon ja tarkastan että kaikki toimii. Kun bioanalyytikot tulevat kierrokselta, alan yleensä tehdä hallinnollisia töitä: kirjoitan työohjeita ja raportteja, testaan uusia laitteita ja muuta sellaista. Minulle kuuluu myös opiskelijoiden ohjaus ja työhön perehdyttäminen. Silloin kun töissä on vähemmän työntekijöitä osallistun myös analyysien tekoon.

Suurin osa bioanalyytikoista työskentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa on töissä kolmannes. Pieni osa bioanalyytikoista työskentelee yksityisissä laboratoriossa, tutkimuslaitoksissa ja laboratorioalan yrityksissä. Työympäristönä laboratorio on joka paikassa lähes samanlainen, mutta työn painopisteet vaihtelevat paikasta riippuen.

Sairaaloissa bioanalyytikot kiertävät aamulla sairaalan osastoilla ja ottavat näytteet sängyissä makaavilta potilailta. Sen jälkeen jokainen hakeutuu omaan työpisteeseensä analysoimaan näytteitä. Hematologian osastolla lasketaan veren soluja ja tehdään veriryhmämäärityksiä, mikrobiologian osastolla tehdään bakteeriviljelyitä ja lääkeaineherkkyysmäärityksiä ja kemian osastolla mitataan analysaattoreilla aineiden pitoisuuksia veriplasmasta. Lisäksi sairaaloissa on erikseen kliinisen fysiologian- ja patologian laboratorioita sekä erikoisyksikköjä, jotka ovat keskittyneet suppeaan erikoisanalytiikkaan, esimerkiksi DNA-testeihin tai kromosomimäärityksiin.

Terveyskeskuksissa keskitytään laboratorioprosessin alkupäähän. Päivä alkaa asiakkaiden vastaanotolla ja näytteenotolla. Ihmisiä on jonossa koko aamupäivän ja uusi asiakas tulee kymmenen minuutin välein. Asiakkaita on vauvasta vaariin. Terveyskeskuspuolella työskentelevät erikoistuvat monenlaiseen näytteenottoon ja näytteiden laadun varmistamiseen. Iltapäivisin pienissä terveyskeskuksissa tehdään päivystystutkimuksia ja tutkitaan sellaisia näytteitä, joita ei esimerkiksi huonon säilyvyyden vuoksi voi lähettää eteenpäin. Tällaisia ovat esimerkiksi virtsanäytteet. Pienissä terveyskeskuslaboratorioissa yksi bioanalyytikko vastaa koko laboratorion toiminnasta.

Yksityislaboratoriot ovat keskittyneet pääasiassa sellaiseen erikoisanalytiikkaan, jota ei ole saatavana kunnallisissa laboratorioissa. Ne myyvät analyysipalveluja terveydenhuollon laitoksille. Kaiken kaikkiaan bioanalyytikkojen ammattikunta on pieni, meitä on Suomessa vähän yli 5 000. Miehiä alalla on vain kolmisensataa. Miehistä monet työskentelevät muissa kuin varsinaisissa bioanalyytikon tehtävissä, esimerkiksi myyntiedustajina laboratoriolaitteita myyvissä yrityksissä.

Puuhastelua laitteiden ja välineiden kanssa

Bioanalyytikkojen porukan voi jakaa kahteen osaan. Iso osa tykkää ihmisten kanssa työskentelystä. Päivystystyössä ja näytteenottotyössä tutustuu asiakkaisiin. Monille työn tyydytys tulee siitä, kun tietää pystyvänsä auttamaan potilaita. Minua sen sijaan viehättää työn tekninen puoli: analyysien tekeminen, uusien menetelmien käyttöönoton haasteet ja ratkaisemisen riemu.

Vaikka bioanalyytikko on terveydenhuoltoalan ammatti, sitä ei kannata sekoittaa sairaanhoitajan työhön. Emme tee lainkaan varsinaista hoitotyötä. Bioanalyytikon ammatissa ihmissuhdetaidot korostuvat aivan eri lailla kuin hoitotyössä. Osa tehtävistä ei edellytä juuri lainkaan kanssakäymistä asiakkaiden kanssa, vaan on teknistä osaamista vaativaa analyysityötä. Näytteenottotyö taas edellyttää suurien asiakasmäärien hallintaa pienessä ajassa. Siinä ihmissuhdetaidot joutuvat todella koetukselle.

Bioanalyytikon ammattitaito rakentuu vahvalle luonnontieteelliselle pohjalle. Fysiikka, kemia, matematiikka ja biologia ovat tämän työn tukipilarit. Jos näissä aineissa on ollut koulussa hankalaa, voi opiskelusta tulla rankka urakka. Bioanalyytikon työ on suureksi osaksi laitetekniikkaa, kemiaa, tilastolaskentaa ja ihmisen fysiologian ymmärtämistä. Teknisestä suuntautumisesta on etua, koska laboratoriotyö sairaalalaboratorioissa on pitkälti puuhastelua laitteiden ja erilaisten välineiden kanssa. Kaikkea ohjataan tietokoneilla ja alati vaihtuvilla ohjelmistoilla.

Tärkeää tässä työssä on olla huolellinen ja tarkka. Jos on luonteeltaan kovin eläväinen hösöttäjä, voi olla vaikea tulla toimeen laboratoriossa. Joissakin tilanteissa potilaan henki riippuu laboratoriokokeiden tuloksista joko suoraan tai välillisesti, eli virhettä ei saa tulla. Esimerkiksi leikkauspotilaan veriryhmän määrittäminen ei saa mennä väärin. Varsinkin yöpäivystyksessä, missä joutuu toimimaan yksin ja kiireessä, paine tehdä analyysi oikein on kova.

Peijaksen sairaalan yhteydessä toimii Vantaan, Keravan ja Etelä-Tuusulan yöpäivystys. Kemian osaston laboratorionhoitajista yhdeksän tekee myös päivystysvuoroja iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Päivystykseen tulee ympäri vuorokauden vaihteleva määrä vakavasti sairaita asiakkaita, jotka tarvitsevat kiireellisesti laboratoriopalveluja.

Itse teen nykyään vain päivätyötä, mutta aikaisemmin tein myös päivystyksiä. Päivystystyö on sekä odottamista että hillitöntä juoksemista - vuorotellen. Monet haluavat päivystystyöstä pois joskus viisikymppisinä, koska kiire ja valvominen kuluttavat niin paljon. Nuorena yötyötä jaksaa paremmin, ja itse tykkäsin siitä aikoinaan. Perheen ja yksityiselämän kannalta vuorotyö voi olla ihan positiivistakin. Arkivapaat ovat sellaista herkkua, jota monessa muussa työssä ei ole. Jos on pieniä lapsia, voi viettää niiden kanssa kotona arkipäivän. Ja tietenkin vuorotyöstä tulevat lisäansiot ilahduttavat palkkapäivänä.

Mitä tulokset tarkoittavat?

Tällä alalla tutkimusmenetelmät ja työkalut muuttuvat samaa tahtia kuin kännykkämallit - kaikki menee uusiksi parin vuoden välein. Kun aloitin tässä ammatissa, suurin osa työstä oli vielä perinteistä laboratoriotyötä koeputkien, pipettien ja fotometrien kanssa. Esimerkiksi bilirubiinin määrittäminen tapahtui niin, että pipetoitiin näytettä koeputkeen ja lisättiin päälle tiettyjä kemikaaleja, sekoitettiin ja odotettiin. Sen jälkeen neste kaadettiin kyvettiin ja laitettiin mittalaitteeseen. Näin tehtiin joka ikiselle näytteelle. Päivässä pystyi käsittelemään 20 - 30 näytettä.

Kun tänä päivänä vilkaisee laboratorioon, näkee tietokoneella ohjattavia kuutionmuotoisia pömpeleitä. Nykyään yksi ihminen pystyy tekemään päivässä helposti 1 500 analyysiä. Samojen tutkimusmäärien tekemiseen olisi parikymmentä vuotta sitten tarvittu komppanian verran väkeä.

Aikaisemmin tuloksen saaminen kesti niin kauan, ettei näytteitä aina pyydetty, koska tulos olisi tullut armotta liian myöhään. Nyt kun tulokset saadaan heti, niitä pystytään hyödyntämään kiireellisissä tapauksissa ja laboratoriotutkimuksia tehdään siksi paljon enemmän. Tuloksia tulee valtavia määriä, eikä yksittäisen analyysin eteneminen ole enää silmin nähtävissä. Analyysista näkee vain tietokoneen graafiset esitykset mittauksen kulusta ja koneen laskeman lopputuloksen. Suurien näytemäärien takia analyysityössä korostuu nykyään prosessin tarkkailu ja tulosten arviointi.

Koulutusta uusien laitteiden käyttöön on jatkuvasti. Uuden menetelmän käyttöönotto tapahtuu meidän laboratoriossamme niin, että minä käyn ensin valmistajan järjestämän kurssin ja opettelen laitteen peruskäytön. Sitten laitteen toimintaa ja suorituskykyä testataan laboratoriossa ajamalla läpi testi- ja vertailunäytteitä. Testausjakson perusteella laaditaan laitteesta koestusraportti. Sen jälkeen laadin laitteelle meidän laboratorioomme sopivat käyttöohjeet ja perehdytän työntekijät käyttämään sitä. Oppiminen tapahtuu pitkälti työpaikalla.

Myös bioanalyytikon koulutuksen piteneminen ja siirtyminen ammattikorkeakouluun on muuttanut työtä. Vastavalmistuneilla on selvästi enemmän tieto-taitoa kuin aikaisemmin. Ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on tuonut mukanaan myös enemmän asiantuntijatehtäviä. Konsultoimme aiempaa enemmän lääkäreitä siitä, mitä kokeita heidän kannattaa pyytää. Olemme enemmän mukana myös ketjun loppupäässä - kertomassa mitä tulokset tarkoittavat.

Haastattelu ja teksti: Niina Mäkeläinen
Kuvat: Jukka Uotila