Audionomi

Audionomit Erja Tervonen ja Kari Palin

Kuulon alenema - vakava paikka

Erja Tervonen ja Kari Palin ovat kuulontutkijoita, audionomeja. He työskentelevät HUS Kuulokeskuksessa Helsingissä. Kari Palin kouluttautui audionomiksi kuusi vuotta sitten. Tervonen on toiminut alalla jo kolmekymmentä vuotta.

- Ennen kuulon heikkenemistä peiteltiin, kuulokojetta suorastaan häpeiltiin. Tänään asiaan suhtaudutaan avoimemmin.

Tervosen ja Palinin mukaan muutoksen kuulossa havaitsevat ensimmäisinä muut.

- Kun läheiset alkavat huomautella, se kannattaa ottaa tosissaan. Kuulon alenema ei korjaudu itsestään.

Tasapainoilua äänten välillä

HUS Kuulokeskuksen palvelu on erikoissairaanhoitoa. Yksikössä asiakas haastatellaan ja tutkitaan. Diagnoosin tärkein perusta on tutkimuksen tuloksena syntyvä kuulokäyrä, audiogrammi.

Kuulotutkimuksen suorittaa audionomi. Asiakas saa kuultavakseen eritaajuuksisia piippaavia ääniä. Havaintojen perusteella syntyy käyrästö. Vertaamalla sitä normaalikuuloon osataan päätellä, kuinka vakavasta kuulon ongelmasta on kyse.

Tervonen ja Palin ovat tottuneet tulkitsemaan käyrästöjä. Diagnoosin tekee kuitenkin aina lääkäri.

Jos asiakkaan oletetaan hyötyvän apuvälineestä, aloitetaan kuulokojekuntoutus. Kuulokoje vahvistaa ääntä potilaan korvaan, mutta vaikutus ei aina ole miellyttävä.

- Asiakas on ehtinyt tottua kuulon alenemaan. Uusi tilanne vaatii sekin totuttelua.

Kuulokojeen sovitus on Tervosen ja Palinin mukaan tasapainoilua vanhan ja vahvistetun äänen välillä.

Apuvälineen tarve on kokonaisuus, johon vaikuttavat asiakkaan ikä, kunto, motoriikka ja ennen kaikkea oma tuntemus. Kuulokoje on potilaalle maksuton. Sen kustantaa kotikunta.

Tämän päivä kuulokojeet ovat tehokkaita ja kevyitä. Niihin voidaan tuoda ääniä muista laitteista langattomasti.

Tervonen ja Palin korostavat, että kuulon alenema voi pysyä ongelmana kuulokojeesta huolimattakin, sillä nuoruuden normaalikuuloon ei koskaan ylletä. Asian hyväksyminen vaatii asiakkaalta valmiutta työstää ongelmaa.

- Audionomit eivät ole terapeutteja, mutta emme välttele käsittelemästä vaikeitakaan asioita.

Tukena on auttajien moniammatillinen työryhmä. Siihen kuuluu lääkäreitä, psykologeja, puheterapeutteja ja kuntoutusohjaajia.

Melu stressaa aina

Asiointi Kuulokeskuksessa tarkoittaa yleensä kolmea käyntikertaa. Ensimmäisellä kerralla tehdään perustutkimus, toisella kerralla asennetaan kuulokoje. Kolmas kerta on kontrollikäynti.

Tervonen ja Palin tekevät itsenäistä vastaanottotyötä. He tapaavat asiakkaitaan omassa vastaanottohuoneessaan. Kuulontutkimukset suoritetaan niille varatuissa tiloissa.

Audiogrammien lisäksi tehdään mm. tasapainoon ja välikorvan tilaan liittyviä erikoistutkimuksia. Laitteita on paljon, samoin tietokoneohjelmia, joilla laitteita säädetään.

- Laitteet ja tekniikat kehittyvät, mutta kuulon perusteet pysyvät. Ne on ymmärretty aikoja sitten.

Tervosen ja Palinin mukaan kuulo heikentyy iän myötä, mutta kuulon ongelmat eivät ole vain ikäihmisten asia.

- Herkkyys kärsiä kuulon vaikeuksista vaihtelee, mutta varma on varmaa: melulta kannattaa aina suojautua. Pysyvän vaurion voi aiheuttaa yksi konsertissa kuultu melupiikki.

Äkillisen kuulonmenetyksen taustalla voi olla myös infektio, mutta melu on aina stressaavaa.

- Pienikin melu pitkään jatkuessaan vahingoittaa kuuloa.

Keskiössä ihminen

Tervonen ja Palin ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Tervonen työskenteli työuransa alussa kotisairaanhoidossa. Innostuttuaan kuulontutkimuksesta hän hakeutui lisäopintojen pariin ja pääsi työhön HYKS:n Kuulokeskukseen.

Palin työskenteli vuosia teho-osaston sairaanhoitajana. Hän väsyi vuorotyöhön ja kouluttautui audionomiksi, sillä myös kuulontutkimukseen sisältyy paljon kiinnostavaa tekniikkaa.

Sekä Tervonen että Palin ovat viihtyneet audionomin työssään.

- Tässä työssä ihminen on aina keskiössä. Kun huonokuuloinen ilahtuu avusta, auttajakin ilahtuu.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Rami Marjamäki