Kuntotarkastaja, rakennusmestari

Marit Laurinkoski, 44 v.

Kuntotarkastuksen tuloksena syntyy arvokasta tietoa vaurioriskeistä ja kiinteistön korjaustarpeesta. Tarkastuksen tilaa useimmiten kiinteistön omistaja. Kuntotarkastus on syytä tehdä jo ennen kiinteistökauppaan ryhtymistä.

Kuntotarkastaja on yleisnimike tarkastuksia suorittavalle rakennusalan ammattilaiselle. Minä olen koulutukseltani rakennusmestari. Valmistumiseni jälkeen toimin mestarina uudisrakennustyömailla kahdeksan vuoden ajan.

Siirryttyäni keravalaisen, rakennusalan asiantuntijapalvelua tarjoavan Matti Eklund Oy:n palveluksen suoritin asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) tutkinnon. Toimistomme erikoisosaamista ovat kosteus- ja homevauriokohteiden tarkastus, korjausten suunnittelu sekä rakennuttamis- ja valvontatehtävät.


Käsitys riskirakenteista

Asiakkaan pyytäessä kuntotarkastusta tutustun kiinteistön perustietoihin. Rakennuksen valmistusvuosi, rakenteet, materiaalit ja tehdyt peruskorjaukset kertovat paljon. Ne antavat viitteitä mahdollisista ongelmista.

Teen tarjouksen tarkastustyön kustannuksista ja aikataulusta. Toimeksiannon saatuani tutkin talon piirustukset, mahdolliset valokuvat ja asiakkaan täyttämän haastattelulomakkeen. Jo ennen kiinteistössä tapahtuvaa tarkastusta minulle muodostuu selkeä käsitys kiinteistön riskirakenteista.

Tarkastuksen suoritan yhdessä kollegani kanssa. Kaksi silmäparia näkee paremmin. Toinen meistä konttaa ja dokumentoi valokuvaamalla, toinen kirjaa havainnot. Koluamme sisätilat, katot ja vintit sekä tutkimme tuulettuvat alapohjat ja yläpohjat. Vuosien kokemus on kehittänyt hajuaistiamme. Tunnistamme lisätutkimuksia edellyttävän mikrobiperäisen maakellarihajun.

Käytämme apuvälineinä pintakosteudenilmaisinta ja puunkosteusmittaria. Mittaustulokset ovat suuntaa-antavia. Niiden pohjalta voimme suositella asiakkaalle lisätutkimuksia. Työskentelemme rakenteita rikkomattomin menetelmin. Purkutyöhön ryhdytään vain, jos asiakas haluaa tarkastusta täydentävän kuntotutkimuksen.

Kuntotarkastus kestää keskimäärin neljä tuntia. Toimistolla puran muistiinpanot, tallennan valokuvat ja ryhdyn laatimaan lausuntoani. Yritän ilmaista asiat niin, että maallikkokin ymmärtää. Ei riitä, että kerron lattiamaalin hilseilevän. Asiakkaalla on oikeus tietää, miksi se hilseilee.

Listaan kiinteistön vauriot ja riskirakenteet. Jos salaoja tai peltikatto on elinkaarensa lopussa, kerron asiakkaalle, millaisiin korjaustoimiin hänen tulisi ryhtyä.

Mikäli asiakas haluaa kuntotarkastusta tarkemman selvityksen, huolehdimme kuntotutkimuksestakin. Silloin avaamme rakenteita, teemme kosteusmittauksia ja otamme näytteitä. Mikrobivaurio saattaa esiintyä myös kuivassa materiaalissa. Siksi näytteet tulee analysoida laboratoriossa.

Perusteellisten tutkimusten jälkeen asiakas voi keskittyä kiinteistön korjaukseen. Sekin vaatii perusteellisuutta. Huonosti suunniteltu korjausrakentaminen synnyttää helposti uusia vaurioita.


Vain rehellisyys toimii

Vaurio kiinteistössä ei aina merkitse huonoa rakentamista. Eri ikäkausina rakennetuista taloista löytyy aikakaudelle tyypillisiä vikoja. On tehty ohjeiden mukaan, ohjeet nykytietämyksen mukaan vain ovat olleet virheellisiä. Kuntotarkastajan on ymmärrettävä rakennustekniset syyt ja seuraamukset.

Sanotaan, ettei mies ole mies, ellei hän rakenna taloa. Suurin osa suomalaisista omakotitaloista perustuukin osin maallikkorakentamiseen. Ne ovat täynnä yllätyksiä. Törmään työssäni muihinkin kummallisuuksiin.

Kuntotarkastusraportin mukaan kiinteistössä havaittiin ummehtunut haju. Silti kaupat syntyivät. Näyttää kuin kiinteistön ostaja lukisi kuntotarkastuslausuntoa vaaleanpunaisten silmälasien läpi.

Kiinteistöistä huolehditaan maassamme luvattoman huonosti. Tarvittaisiin kenties autokaupasta tuttu huoltokirja -käytäntö. Epävarmuus asunnon kunnosta synnyttää turhaa kiistaa myyjän ja ostajan välille. Meille konsulteille ne tuovat työtä, asunnonostajalle ja myyjälle vain päänvaivaa.

Suurin osa omista toimeksiannoistani liittyy riitautettuihin asuntokauppoihin.

Usein kuntotarkastuslausunto nostaa tunteet pintaan. Asiakas saattaa suuttua: hän sentään on maksanut palvelusta, ja minä rohkenen kirjoittaa raporttiin, että talossa majailee muurahaisia. Kiinteistönvälittäjä saattaa jopa vaatia muutosta lausuntoon: asunto ei mene kaupaksi, jos alapohjaremontti maksaa noin paljon, ja jos remontin hintakin mainitaan lausunnossa.

En voi korjailla lausuntojani kaupan osapuolia miellyttääkseni. Kuntotarkastustyössä toimii vain rehellisyys.

Pelko huonosta lausunnosta saattaa pidätellä myyjää teettämästä kuntotarkastusta. Hänen on kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei myyjän vastuu lopu, vaikka huonokuntoinen asunto sattuisi menemään kaupaksi. Kuntotarkastus on kaikkien osapuolien kannalta merkittävä asiakirja. Siihen sopii viitata jopa kauppakirjassa.


Kohti turvallista asuntokauppaa

Alan kehittämistyö kiinnostaa minua. Olen mukana ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -hankkeessa. Sen tarkoitus on etsiä ratkaisuja rakennuskantaa piinaavaan kosteus- ja homeongelmaan. Yksi hankkeen tutkimushaara koskee turvallista asuntokauppaa.

Näen työssäni rakennusten kuntoon liittyviä epäkohtia, surullisiakin kohtalojakin. Asumiskelvottomassa hometalossa asuva perhe on aina onnettomassa asemassa. Ei ole helppo ilmoittaa asunnonomistajalle, että omaisuuden arvo laskenut, ja että perheen terveys on vakavasti vaarantunut.

Yritän pitää suhteeni työhön teknisenä. Aina en voi laittaa peliin omia tunteitani. En tee kuntotarkastuksia tuttaville tai sukulaisille. Oman perheeni asunnon olen toki tutkinut, laajentanut taloa ja peruskorjannut sitä.

Viime kesänä saimme toivottavasti viimeisenkin homevaurion korjatuksi. No, lähes jokaisesta talosta löytyy aina jonkin verran hometta.

Teksti ja haastattelu: Jukka Vuolle
Kuvat: Rami Marjamäki