Sisustusarkkitehti

Martti Lukander, 45 v. 

Työtä asiakkaan lähtökohdista


Sisustusarkkitehti luo sisätilaan asiakkaan toiveiden mukaisen toiminnallisen ja esteettisen ympäristön. Sisustusarkkitehdin on ymmärrettävä asiakkaan tarpeet ja eläydyttävä hänen maailmaansa. Näin syntyy hedelmällinen ja luottamuksellinen asiakassuhde, joka varmimmin johtaa onnistuneeseen lopputulokseen.
 

Työskentelen palveluammatissa. Suunnitellessani tuon esiin aina jotain omaani, mutta etusijalla ovat asiakkaan tarpeet ja tavoitteet. Olen epäonnistunut, jos asiakkaan liiketoiminta kärsii virheellisistä tilaratkaisuista, olkoon tila kuinka kaunis tahansa. 

Media antaa sisustusarkkitehdin työstä usein liian ruusuisen kuvan. Arkityö on hyvin käytännönläheistä ja usein valitettavan kiireistä. Toimeksiannot vaihtelevat isojen julkisten tilojen sisustamisesta yksittäisen kalusteen suunnitteluun. Tilaa ryhdytään rakentamaan kenties jo kuukauden kuluttua toimeksiannosta. Tämä rajoittaa suunnittelua, koska monilla kalusteilla ja valaisimilla on niin pitkät toimitusajat, että niiden käyttö on mahdotonta. 

Osa sisustusarkkitehdeista toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, osa työskentelee sisustussuunnittelutoimistoissa tai arkkitehtitoimistoissa. Kuntien ja kaupunkien organisaatioissa sisustusarkkitehtien paikkoja on tarjolla vain vähän. Minä kuulun osakkaana Arkkitehtuuri- ja Muotoilutoimisto Talli Oy:n kymmenhenkiseen suunnittelutiimiin. Toimistomme sijaitsee Helsingin Kaapelitehtaalla. 

Keskitymme julkisten tilojen suunnittelutyöhön. Tyypillisiä työkohteitamme ovat koulut, kirjastot, toimistot ja ravintolat. Joukkoomme kuuluu arkkitehteja ja sisustusarkkitehteja. Yhteisissä hankkeissa toimin sisätilojen suunnittelun asiantuntijana, omissa projekteissani vastaan työstä suoraan asiakkaalle.  

Suunnittelen – käyn vuoropuhelua itseni kanssa 

Yksi työalueeni on ravintolasuunnittelu. Suunnittelu pohjautuu toimeksiantajan liikeideaan ja hänen käsitykseensä tulevasta asiakaskunnasta. Ravintoloitsija kertoo ajatuksensa, esittää kenties valokuvia vastaavanlaisista kohteista ja toivoo minun löytävän mielikuvaansa vastaavan sisustusratkaisun. Eräs asiakkaani halusi minun suunnittelevan ravintolan kahden entisen kauppaliikkeen paikalle Kontulaan. Sain tilojen pohjapiirustuksen ja selkeän toimeksiannon. 

Aloitin työn selvittämällä tilan mahdollisuudet ja luonnostelemalla. Tämäntyyppinen rakentaminen vaatii rakennusluvan, joten laadin lupapiirustukset ja muut asiakirjat.  Suurten linjojen jälkeen suunnittelu eteni yksityiskohtiin. Viimeisessä vaiheessa valitsin pöytäliinat ravintolapöytiin. 

Pohjapiirustukset auttavat minua hahmottamaan tilaa. Tutkin ja katselen kuvia, eläydyn ja mietin, millaisessa ympäristössä itse viihtyisin. Usein vain istun, käyn vuoropuhelua itseni kanssa ja pohdin ääneen. Keskustelen kollegani kanssa ja kuuntelen hänen ajatuksiaan. Kun oma näkemykseni selkiytyy, tartun kynään, mitoitan ja luonnostelen. 

Ydinkeskustan drinkkibaari vaatii oman estetiikkansa, lähiön ruokaravintola omansa. Toivottu lopputulos syntyy toimintojen oikealla sijoittelulla, kaluste- ja materiaalivalinnoilla, väreillä ja valaistuksella. Pyrin etsimään elementtejä, jotka tekevät tilasta kiinnostavan. 

Kontulaan suunnittelemassani ravintolassa päätin korottaa lattiaa, jotta ”huonoistakin” pöytäpaikoista tulisi mielenkiintoisia. Käytin sermejä ja alakattoa. Piirsin tilavan keittiön, noutopöydän, jopa pienen kabinetin. Valitsin lämminhenkisen lattiamateriaalin ja raikastin ilmettä puumateriaalilla. Puhdas valkoinen väri sopii harvoin paikkaan, jossa pitäisi viihtyä.  

Loin tilan tuntua valaisulla. Valojen voimakkuus jäsentää tilaa. Kirkas valo häiritsee. Pieni valo taitavasti käytettynä antaa tunnelmaa, ja tiiliseinään suunnattavat himmennettävät valaisimet korostavat seinän rakennetta. Vältän liioittelua ja kaikenlaista kuorrutusta. Pintojen koristelu tuo herkkyyttä vain, jos se toteutetaan hillitysti. Yksinkertaista puhdasta pintaa ei pidä pelätä. 

Huonekalusuunnittelu on merkittävä osa työtäni. Tiloihin sijoitettavista kalusteista suuri osa on valmiskalusteita. Jos en löydy tilaan sopivaa kalustetta, piirrän sen itse. Kontulaan suunnittelin baaritiskin, jonka puuseppä valmisti piirustusteni mukaan. Osaan periaatteessa valmistaa suunnittelemani huonekalut itsekin mutta en ammattipuusepän ammattitaidolla. Sisustusarkkitehdilla täytyy olla käsitys huonekalurakentamisesta,  jotta suunnitelmat olisivat kaikin puolin järkeviä. Opiskeluaikana vietin paljon aikaa työpajalla, tein huonekaluja ja rakensin valaisimia. 

Luovan suunnitteluvaiheen aikana uppoudun työhöni. Kontulan toimeksiannossa luovin vaihe kesti reilun viikon, minkä jälkeen esittelin työni asiakkaalle. Hänen hyväksyntänsä jälkeen suunnittelu oli enää vain raakaa työtä, mitoitusta, detaljipiirustusten valmistamista, laatuvaatimusten määrittelyä, kalusteluetteloiden kahlaamista ja urakkakilpailun valmistelua. 

Kuvitelma vapaudesta kantaa 

Urani alussa selailin paljon sisustuslehtiä ja tarkkailin, miten muut tekevät. Teen sitä yhä, mutta ammattitaidon ja kokemuksen kartuttua luova vaihe työstäni ei vaadi enää yhtä paljon ulkopuolelta tulevia virikkeitä. Olen oppinut tekemällä ja vastaamalla itse virheistäni. Työhön oppiminen alalla tapahtuukin eräänlaisessa mestari-oppipoika-suhteessa. Jo opiskellessani Taideteollisessa korkeakoulussa tein avustavia suunnittelutöitä alan toimistoissa. 

Nykyinen työyhteisöni rakentui opiskeluaikana. Perustimme suunnittelutoimiston ja onnistuimme saamaan tärkeän toimeksiannon, Helsingin Lasipalatsin sisätilojen suunnittelutehtävän. Lasipalatsi lienee yhä näyttävin kohteemme, joka julkisen tunnustuksen myötä loi myös uusia asiakassuhteita.  

Vuonna 1995 aloitin itsenäisen työni Suunnittelutoimisto Martti Lukander –toiminimellä. Vuodesta 2000 lähtien olen toiminut Talli Oy:n osakkaana. Saamamme myönteinen palaute ja julkinen huomio rohkaisevat, mutta tärkeintä on asiakkaan tyytyväisyys. Toimeksiantoni syntyvät suurelta osin aikaisempien töiden perusteella. Työskentelin vuodet 2005 ja 2006 Rakennustieto Oy:ssä SIT- sisustustietokortistoa luomassa. Kirjoitin suunnitteluohjeita, mutta kaipasin takaisin käytännön suunnittelutehtäviin.  

Sisustusarkkitehdin täytyy pysytellä ajan tasalla niin teknisten ratkaisujen kuin materiaalien osalta. Ammattitaitoa on erottaa hyvä huonosta. Asiakas maksaa asiantuntemuksestamme. Pienelläkin virheellä on suuret seuraukset. Isoissa suunnitteluprojekteissa vastuu jakautuu isolle rakennuttajaorganisaatiolle, jossa sisustusarkkitehti vastaa vain omasta työstään. Pienissä hankkeissa sisutusarkkitehti huolehtii usein kaikista rakennuttamistehtävistä.  

Työni on lyhyttempoista. Tiedän tulevat työni yleensä noin kolme kuukautta eteenpäin. Toivoisin elämääni vähemmän taloudellisia vaihteluja, mutta olen oppinut sietämään epävarmuutta. Nautin itsenäisestä työstä. Vaikka työskentelen aamuyhdeksästä iltaviiteen tai kuuteen, usein viikonloppuisinkin, kuvitelma vapaudesta kantaa. 

Merkkejä tietoisesta kuluttamisesta ja kestävästä rakentamisesta 

Arkityöhön liittyvät rutiinit saattavat joskus puuduttaa, mutta vastapainon koukkujen ja kiinnikkeiden sijoittelulle tarjoaa työn luova vaihe. Usein työt seuraavat kotiin, ja saatan herätä öisin tunteeseen, että jokin on unohtunut tai suunniteltu huonosti. Näistä kiusallisista,  öisistä mietintähetkistä on kuitenkin myös korvaamatonta hyötyä. Vapaa-ajallani en kiusaa tuttavia ammattiasioilla, enkä puutu kotien sisutukseen. Omassa kodissanikin riittäisi työmaata, sillä etenkin lasten mielestä meillä on kolkkoa ja autiota. 

Arvostan hyvin suunniteltua ja rakennettua ympäristöä. Kilpailuttaminen ja säästöintoilu ovat kuitenkin johtaneet rakentamisen laatutason laskuun. Enää ei ole aikaa eikä rahaa tehdä huolellista jälkeä. Huolestuttavaa on myös, että sisustamisessa suositaan elitistisiä ratkaisuja. Onneksi maailmalla näkyy merkkejä tietoisesta kuluttamisesta ja kestävästä rakentamisesta. 

Nautin siitä, että tiedän asioita ja osaan tehdä. Hyvinä aikoina täytän muiden toiveita. Huonoina aikoina – jos sellaiset koittavat ­– teen sitä, mitä itse haluan. Voin suunnitella huonekaluja, tutkia uusia teknisiä ratkaisuja ja itse luoda projekteja, jotka kantavat ehkä vuosia eteenpäin. 

On mukava huomata, että  sisustusarkkitehdin työuran antoisin kausi osuu usein viidenkymmenen ja kuudenkymmenen ikävuoden väliin. Kun liike-elämässä vetäydytään pelaamaan golfia, meidän alallamme parhaat vuodet ovat vasta edessä. 

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat:
 Rami Marjamäki