Energianeuvoja

Johdanto

Energianeuvojat jakavat tietoa energiansäästön edistämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. He työskentelevät esimerkiksi energiayhtiöiden, kuntien tai järjestöjen palveluksessa. Ammatti edellyttää energia-alan laajaa tuntemusta, palveluosaamista, neuvontataitoja ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Energianeuvoja neuvoo kotitalouksia, kuntia ja yrityksiä energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on jakaa puolueetonta ja luotettavaa tietoa päätöksenteon ja toiminnan pohjaksi. Energianeuvojia tai vastaavaa työtä tekeviä työskentelee vaihtelevilla nimikkeillä useiden eri työnantajien palveluksessa.

Kansainvälisesti sovittujen ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan energiatehokkuuden parantamista sekä vapaaehtoisia toimia energiankulutuksen pienentämiseksi. Energiaa on tärkeää säästää myös energiakustannusten alentamiseksi, energian saatavuuden turvaamiseksi ja muiden ympäristönäkökohtien vuoksi. Uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään.

Energianeuvojan tehtäviin kuuluu energiatehokkuusneuvonnan lisäksi myös rakentamiseen ja lämmitysvalintoihin liittyvää neuvontaa. Suurissa yrityksissä on erityisesti energiatehokkuuteen erikoistuneita neuvontahenkilöitä.

Neuvonnan muodot vaihtelevat. Henkilökohtaista neuvontaa annetaan tyypillisesti puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Kotitalousasiakkaat kääntyvät energianeuvojan puoleen tyypillisesti esimerkiksi valitessaan uutta kodinkonetta tai autoa, vaihtaessaan lämmitysjärjestelmää tai rakentaessaan taloa. Kuntien tarve liittyy mm. energiansäästötavoitteisiin sekä kustannusten alentamiseen.

Energianeuvojat laativat myös tietoaineistoja, jotka julkaistaan netissä tai painotuotteina kuten esimerkiksi esitteinä. Tietoaineistot ovat esimerkiksi ohjeita, vinkkejä, laitteiden paremmuuslistauksia tai erilaisia laskureita ja mittareita oman kulutuksen seurantaan ja kehittämiseen.

Henkilökohtaista neuvontaa annetaan myös erilaisten tapahtumien kuten esimerkiksi messujen yhteydessä, minkä lisäksi voidaan järjestää kiertävää neuvontaa eri puolilla maata. Energianeuvojat pitävät myös asiantuntijaluentoja ja infotilaisuuksia sekä antavat asiakkailleen koulutusta esimerkiksi kurssien muodossa.

Tehtäviin voi kuulua myös esimerkiksi energiatehokkuutta edistävien toimintasuunnitelmien ja raporttien laatimista. Työtehtäviin voi kuulua myös muita ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita kuten esimerkiksi ekologisen kuluttamisen ja kierrätys- tai jäteneuvonnan asiantuntijapalveluita.

Neuvontatyötä tehdään sekä toimistolla että erilaissa tilaisuuksissa. Työnantajasta ja tehtävien jaosta riippuen asiakkaita ovat kotitaloudet, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset ja koulut. Itsenäisempää työtä edustaa esimerkiksi tietoaineistojen laadinta. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa. Työ on useimmiten päivätyötä, johon voi kuulua matkustamista.

 

Työpaikat

Energiayhtiöt. Energia-alan yritykset. Energia-alan järjestöt. Motiva Oy. Kunnat. ELY-keskukset. Tutkimuslaitokset.

 

Työn vaatimukset

Energianeuvojan on tunnettava laajalti energia-alan asioita kuten esimerkiksi energian tuotantoa, kulutusta, hinnoittelua ja säästökeinoja sekä eri energiamuotoja ja niiden ympäristövaikutuksia.

Erikoisosaamisvaatimukset vaihtelevat. Työ voi painottua esimerkiksi kotitalouksien, kuntien tai yritysten neuvontaan tai sitten kohdistua tietyille toimialoille kuten esimerkiksi rakentamiseen tai kuljetuksiin.

Ammatissa tarvitaan hyvää asiakaspalveluosaamista sekä selkeää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa, neuvontataitoja ja koulutustaitoja.

Kyky esittää vaikeatajuisia asioita helposti ymmärrettävässä muodossa on tarpeen.

Tehtävien hoito edellyttää suunnitteluosaamista, ongelmanratkaisutaitoja ja laskentaosaamista.

Työ edellyttää kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, mutta myös yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja.

Lainsäädännön tuntemus on eduksi.

Kielitaito on työssä tarpeen.

Tietotekniikkaa on hallittava.

Tekniikan ja ympäristöalan kehitystä on seurattava jatkuvasti, sillä järjestelmät kehittyvät koko ajan ja määräykset muuttuvat.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella energiatekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella energiatekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

Ammatissa voidaan toimia myös muilla koulutustaustoilla, esimerkkeinä ympäristötekniikka sekä ympäristötieteet.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan myös Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

Kunnilla palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista. Palkka määräytyy kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
energiainsinööri
energia-asiantuntija
energiatehokkuusneuvoja
ympäristöinsinööri
ympäristöneuvoja
projektipäällikkö
energiakonsultti
konsultti

 

Energianeuvoja