Upseeri

Johdanto

Puolustusvoimien palveluksessa olevat upseerit toimivat johto- suunnittelu- ja asiantuntija tehtävissä maa-, meri- tai ilmavoimissa. Tehtävät vaihtelevat eri aselajeissa, mutta kouluttamistehtävät ovat työuran alussa tavallisia. Monet upseerit palvelevat uransa aikana myös ulkomailla. Työssä vaaditaan henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Upseerin on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa joskus vaikeissakin olosuhteissa.

Työtehtävät

Upseerit toimivat erilaisissa johdon, suunnittelun, kansainvälisen toiminnan, toimintavalmiuden, huollon ja muiden erikoisalojen tehtävissä. Tehtävät riippuvat puolustushaarasta ja aselajista sekä tehtävätasosta (koulutus ja kokemus).

Kaikista upseerin tehtävistä noin kolmannes on kouluttajan tehtäviä. Upseeri työskentelee aluksi varusmiesten kouluttajana ja virkauran edetessä esimerkiksi kantahenkilökunnan kouluttajana.

Upseereita palvelee erilaisissa tehtävissä rauhanturvajoukoissa ja kansainvälisissä esikunnissa. Kansainvälisiä tehtäviä on myös lähetystöissä ja EU-edustustoissa. Tehtävätasot vaihtelevat nuoren upseerin tehtävistä kenraalin tehtäviin. Kansainväliset tehtävät ovat vapaaehtoinen osa ammattitaidon kehittämistä.

Esimerkkejä upseerin tehtävistä

Maavoimien upseeri, joka toimii perusyksikön päällikkönä, vastaa kaikesta toiminnasta perusyksikössään. Perusyksikköön voi kuulua kymmenkunta kantahenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä sekä parisataa varusmiestä.

Päällikkö on yksikkönsä pääkouluttaja. Hän suunnittelee ja johtaa yksikkönsä koulutusta osallistuen koulutettavien mukana tärkeimpiin maastoharjoituksiin. Yksikön päällikkönä upseeri vastaa myös toimintaan liittyvistä hallinnollisista tehtävistä, kuten henkilöstön työajan, vapaapäivien ja lomapäivien suunnittelusta. Lisäksi varusmiesten valinta jatkokoulutukseen kuuluu hänelle.

Taistelualuksen päällikkönä toimiva merivoimien upseeri vastaa yksin aluksestaan ja sen henkilöstöstä sekä johtaa aluksella annettavaa koulutusta. Päällikkö vastaa aluksensa toimintavalmiuden ylläpidosta, johon kuuluu mm. aluksen elektronisten laitteiden sekä ase- ja koneistojärjestelmien käyttötaidon ylläpito. Hän vastaa myös aluksen tekniikan, taktiikan ja operaatiotaidon kehittämisestä.

Ilmavoimien upseeri, joka toimii lentueen päällikkönä, johtaa lentueen lentopalvelusta ja lentokaluston käyttöä, vastaa lentoturvallisuudesta sekä antaa lentotehtävät. Lentueeseen kuuluu 6-8 samaa tyyppiä olevaa taistelu- tai harjoituskonetta.

Lentueen päällikkö toimii lentueensa konekalustolla lennonopettajana ja simulaattorikouluttajana. Hän suorittaa tarkastus- ja huoltokoelentoja sekä konekalustonsa esittelylentoja. Lisäksi hän osallistuu operatiiviseen päivystyslentotoimintaan sekä sodan ajan taktiikan ja taistelutekniikan kehittämiseen. Työhön sisältyy myös hallinnollisia, suunnittelu- ja johtamistehtäviä.

Tehtävätaso (koulutus- ja kokemustaso) vaikuttaa toimenkuvaan.

Määräaikaisen reserviupseerin opinnot suorittaneet toimivat joukko-osastoissa kouluttajan tehtävissä. Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeisellä työelämäjaksolla voidaan toimia esimerkiksi joukkueen johtajan tehtävissä luutnantin sotilasarvossa.

Sotatieteiden maisterit työskentelevät yleensä aluksi varusmiesten ja reserviläisten kouluttajana tai komppanian varapäällikkönä yliluutnantin sotilasarvossa. Työkokemuksen myötä he työskentelevät esimerkiksi komppanian päällikön, sotilasopetuslaitoksen opettajan tai toimistoupseerin tehtävissä.

Esikuntaupseerikurssin suorittamisen jälkeen (noin 10 palvelusvuotta) siirrytään yleensä esikuntatehtäviin joko joukko-osastossa tai maanpuolustusalueella. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneet ylennetään viimeistään kurssin päättyessä majuriksi/komentajakapteeniksi ja he palvelevat yleensä suunnittelun, johdon, toimintavalmiuden ja erikoisalojen piirissä.

Everstiluutnantin/komentajan sotilasarvoon ylentäminen tapahtuu noin 18 palvelusvuoden jälkeen. Tällöin työtehtävät ovat esikuntatehtäviä ylimmissä tehtävissä joukko-osastossa tai maanpuolustusalueen esikunnassa ja pääesikunnassa vaativimmissa osastotehtävissä.

Noin 23 palvelusvuoden jälkeen osa upseereista ylennetään everstin/kommodorin sotilasarvoon. Tämäntasoisia tehtäviä ovat joukko-osaston komentajan tehtävät ja osastopäällikön tehtävät sekä maanpuolustusalueen esikunnassa että pääesikunnassa.

Upseerin ura on mahdollinen myös naisille.

Työpaikat

Puolustusvoimat.

Työn vaatimukset

Upseerin on oltava johtamis-, organisointi- ja yhteistoimintakykyinen.

Upseerin on pystyttävä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon sekä oltava oma-aloitteinen.

Upseerin on oltava ulospäin suuntautunut. Erilaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen joskus vaikeissakin olosuhteissa.

Upseeri on vastuussa paitsi yksikkönsä tehokkuudesta, myös henkilöstönsä hyvinvoinnista, yhteishengen luomisesta sekä työ- ja palvelusturvallisuudesta.

Upseerien tehtävänä on kouluttaa mahdollisimman päteviä kouluttajia ja johtajia niin sodan kuin rauhan ajan tehtäviin, joten tehtävät edellyttävät koulutustaitoja.

Kielitaito on välttämätön kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä. Yhä useampi upseeri palvelee uransa aikana myös ulkomailla.

Upseerin on sitouduttava ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on välttämätöntä ja työnantaja mahdollistaakin viikoittaisen ohjatun liikunnan työajalla.

Ammatissa tarvitaan sekä henkistä että fyysistä kestävyyttä.

Koulutus

Upseeriksi opiskellaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä. Osa opinnoista suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamina puolustushaara- ja aselajikouluissa.

Sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) suoritetaan kolmessa vuodessa ja sotatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä) työelämävaiheen jälkeen kahdessa vuodessa. Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija syventää saamaansa opetusta 4 vuoden ajan työelämässä, jonka jälkeen opiskelijat komennetaan suorittamaan maisterin tutkintoa.

Upseerin uraan kuuluu jatkuva täydennys- ja jatkokoulutus, mikä vaikuttaa myöhempiin ylennyksiin ja uralla etenemiseen.

Upseerien jatkotutkinnot ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Upseeriksi pyrkivän on oltava Suomen kansalainen. Hänen on täytettävä virkaan vaadittavat yleiset kelpoisuusvaatimukset sekä tehtävien edellyttämää luotettavuutta. Virkaan hakijan on oltava terveytensä puolesta virkaan sopiva.

Tämän lisäksi upseerin virkaan on erityiset kelpoisuusvaatimukset.

Upseerin koulutusohjelmaan hakijalta edellytetään yleistä korkeakoulukelpoisuutta sekä reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutusta. Ne upseerin tutkintoa opiskelemaan hyväksytyt, jotka eivät ole käyneet reserviupseerikurssia, täydentävät koulutuksensa sotilasjohtamisen kurssilla ennen upseerin perusopintoja.

Hakijan tulee olla henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva. Hakijan on oltava enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettavan enintään 23-vuotias. Erityisistä syistä ikärajasta voidaan poiketa. Hakijan on suoritettava hyväksytysti soveltuvuustestit ja kokeet.

Upseerin perusopinnot antavat kelpoisuuden määräaikaiseen reservin upseerin virkaan, sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan ja sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot vakinaiseen upseerin virkaan. Määräaikaisessa virassa palvelevat voivat opintoja täydentämällä hakeutua vakinaisiin virkoihin.

Palkkaus

Upseerien palkkataso vaihtelee tehtävästä ja kokemuksesta riippuen. Upseerit saavat palkkaa tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Työmarkkinatiedot
Sotilastyö

Puolustusvoimien palveluksessa on noin 15 000 työntekijää. Henkilöstöä ovat upseerit, erikoisupseerit, opistoupseerit, aliupseerit, sopimussotilaat ja siviilit. Siviilejä on henkilöstöstä lähes puolet. Naisia on henkilöstöstä noin neljännes.

Puolustusvoimien palvelukseen koulutetaan ja rekrytoidaan tarvetta vastaava määrä. Työsuhteet ovat puolustusvoimissa pääasiassa vakituisia, määräaikaisia työntekijöitä on vähemmän kuin valtionhallinnossa keskimäärin, alle 10 prosenttia henkilöstöstä.

Sotatieteiden maisterit saavat vakinaisen viran valmistuttuaan Maanpuolustuskorkeakoulusta. Sotatieteiden kandidaattiopintojen jälkeisen työelämäjakson he työskentelevät määräaikaisessa virkasuhteessa.

Erikoisupseerin virkoja julistetaan haettavaksi sitä mukaa, kun tehtäviä avautuu. Aliupseereja rekrytoidaan työelämästä poistuvien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Myös siviilihenkilöstöä rekrytoidaan tarpeen mukaan.

Puolustusvoimien virkoihin liittyy siirtovelvollisuus ja puolustusvoimat voi tarvittaessa siirtää viran johonkin toiseen joukko-osastoon. Sotilastehtävissä edellytetään matkustusvalmiutta jo muutoinkin esimerkiksi sotaharjoitukset saattavat viedä useita kymmeniä vuorokausia vuoden kuluessa.

Puolustusvoimien kokonaishenkilöstömäärä vähenee tulevaisuudessa. Rekrytointitarve säilyy silti, uusia työntekijöitä tarvitaan kaikissa henkilöstöryhmissä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle.

Lähinimikkeet

esikuntapäällikkö
joukko-osaston komentaja
joukkueenjohtaja
osastoesiupseeri
pataljoonaupseeri
sotatieteiden maisteri
yksikön päällikkö
komppanian päällikkö
vänrikki
luutnantti
yliluutnantti
kapteeni
majuri
everstiluutnantti
eversti
prikaatinkenraali
kenraalimajuri
kenraaliluutnantti
kenraali
aliluutnantti
kapteeniluutnantti
komentajakapteeni
komentaja
kommodori
lippueamiraali
kontra-amiraali
vara-amiraali
amiraali