Evankelisluterilainen pappi

Johdanto

Evankelisluterilaisessa kirkossa on pappisvirka evankeliumin julistamista ja sakramenttien jakamista varten. Papin erityisenä tehtävänä on julkisen jumalanpalveluksen ja muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi. Pappi toimii seurakuntien tai kirkon palveluksessa tai erityistehtävissä sairaala-, vankila-, merimies- ja sotilaspappina. Pappeja työskentelee myös perheneuvontatyössä, ulkosuomalais- ja lähetystyössä, järjestöissä sekä opetustehtävissä.

Työtehtävät

Jokaisessa seurakunnassa toimii kirkkoherra ja lisäksi voi olla muita pappeja erilaisilla nimikkeillä. Papin virkaan kuuluu evankeliumin julistaminen ja sakramenttien, kasteen ja ehtoollisen, jakaminen, sielunhoito ja rippi.

Pappi toimittaa julkiset jumalanpalvelukset, joiden päämuoto on messu, sunnuntaijumalanpalvelu. Lisäksi on viikkomessuja, erityisjumalanpalveluksia, hartaushetkiä, kinkereitä, musiikkitilaisuuksia ja seuroja. Pappi pitää myös raamattu- ja rukouspiirejä, keskusteluryhmiä ja muita tilaisuuksia.

Pappi toimittaa seurakuntalaisten tarvitsemat kirkolliset toimitukset. Suurin osa suomalaisista kastetaan, konfirmoidaan, vihitään ja siunataan hautaan kirkollisin menoin. Kirkollisiin toimituksiin liittyy lähes aina keskustelu, jossa korostuvat hengellisten asioiden lisäksi eettiset, opetukselliset ja ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset.

Pappeja toimii myös perheneuvonta-, diakonia- ja nuorisotyössä, sotilas-, vankila- ja sairaalapappeina, erilaisten järjestöjen palveluksessa, opettajina, lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tehtävissä sekä merimiespappeina ja muiden ulkomailla pysyvästi tai tilapäisesti asuvien suomalaisten ja turistien keskuudessa.

Työ on ihmisläheistä, haastavaa, vastuullista ja vaihtelevaa. Sisällöltään monipuoliseen työhön kuuluu ihmisten tapaamista, tilaisuuksien johtamista, suunnittelu- ja ideointikokouksia, työtehtävien valmistelua (puheet, saarnat, lehtikirjoitukset) sekä kirkkoherranviraston päivystykset.

Työtä tehdään kirkossa, seurakuntatalolla, kirkkoherranvirastossa, seurakuntalaisten kodeissa, leirikeskuksissa jne. Työajat vaihtelevat. Erilaisia tilaisuuksia on myös iltaisin ja viikonloppuisin.

 

Työpaikat

Suurin osa papeista työskentelee seurakuntien tai kirkon palveluksessa. Pappeja toimii myös monissa erityistehtävissä, esimerkiksi sairaalasielunhoito- ja perheneuvontatyössä, vankila- ja sotilaspappina, ulkosuomalaistyössä ja lähetystehtävissä. Suurimmissa seurakuntayhtymissä on lisäksi virkoja mm. kasvatus-, diakonia- ja nuorisotyön toimia varten.

Uskonnonopettajina toimii noin viidesosa teologian maisterin tutkinnon suorittaneista.

Työpaikkoja on myös järjestöissä, aikuiskoulutuksessa, tiedotusvälineissä tai tutkimustehtävissä.

 

Työn vaatimukset

Papilta edellytetään kristillistä vakaumusta, luterilaisen elämänkatsomuksen mukaista elämänkatsomusta ja sopivuutta virkaan.

Papin tulee olla motivoitunut palvelemaan seurakuntaa.

Papilta vaaditaan yhteistyökykyä, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Hyvä kirjallisen ja suullisen ilmaisun taito ja laulutaito ovat työssä avuksi.

 

Koulutus

Yliopistojen teologisissa tiedekunnissa voidaan suorittaa teologian kandidaatin ja teologian maisterin tutkinto.

Kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistavaa koulutusta annetaan Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston (Joensuu) ja Åbo Akademin teologisissa tiedekunnissa.

Teologista jatkokoulutusta voi suorittaa yliopistossa (lisensiaatin ja tohtorin tutkinto) sekä hiippakuntien antamana koulutuksena (pastoraalitutkinto ja ylempi pastoraalitutkinto). Lisäksi teologian jatko- ja täydennyskoulutusta antavat mm. kirkon koulutuskeskus ja lukuisat kirkolliset järjestöt.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Viralliset kelpoisuusehdot on määritelty Kirkkojärjestyksessä. Papilla tulee olla piispainkokouksen hyväksymä teologinen tutkinto, teologian maisteri. Vakinaista papinvirkaa hakevilta vaaditaan pastoraalitutkinto. Pappisvirkaan vihittäväksi hyväksymisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Viranhaltijalle/työntekijälle maksettava palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka), vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä säännöllisesti toistuvana vakioeränä kuukausittain maksettavasta muusta lisäpalkasta tai palkanlisästä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Kirkollinen työ

Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistää noin 20 000 työntekijää seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, tuomiokapituleissa ja Kirkkohallituksessa (v. 2017).

Henkilöstöstä noin puolet työskentelee hengellisen työn tehtävissä, esimerkiksi papit ja kanttorit sekä diakonia-, nuoriso- ja lapsityöntekijät. Kirkko työllistää myös hallinnon, toimistotyön, viestinnän, tietohallinnon ja kiinteistönhoidon tehtävissä.

Uusia työntekijöitä rekrytoidaan tarpeen mukaan. Lähivuosina eläkkeelle jää paljon työntekijöitä, joiden tilalle seurakunnat palkkaavat uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Seurakunnat työllistävät vuosittain huomattavan määrän kesätyöntekijöitä, joista useimmat hoitavat hautausmaita.

Seurakuntien kykyyn työllistää vaikuttaa niiden taloudellinen tilanne, joka vaihtelee suuresti seurakuntien välillä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat seurakuntien talouteen viiveellä.

Suomen ortodoksinen kirkko työllistää seurakunnissaan sekä hallintotehtävissään noin 200 henkilöä.

Lähinimikkeet

kappalainen
kirkkoherra
pastori
sairaalapappi
seurakuntapastori
sotilaspappi
teologi
teologian maisteri