Syyttäjä

Johdanto

Syyttäjä huolehtii siitä, että rikoksesta seuraa tuomioistuinkäsittely. Hän ohjaa rikosasian käsittelyä esitutkinnassa, suorittaa syyteharkinnan ja ajaa rikosoikeudellisen vastuun toteutumista oikeudenkäynnissä. Syyttäjiä työskentelee kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastoissa sekä erillisissä syyttäjänvirastoissa. Syyttäjältä edellytetään laintuntemuksen lisäksi tasapuolisuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Syyttäjän tehtävänä on vastata siitä, että rikoksesta seuraa tuomioistuinkäsittely. Hän ohjaa rikosasian käsittelyä esitutkinnassa, suorittaa syyteharkinnan ja ajaa rikosoikeudellisen vastuun toteutumista oikeudenkäynnissä. Syyttäjä huolehtii myös asianosaisten oikeusturvasta, eli siitä, ettei syyttömiä aseteta syytteeseen. Syyttäjä päättää itsenäisesti harkittavakseen tulleiden asioiden ratkaisuista.

Syyttäjä ohjaa poliisin tekemää esitutkintaa asianmukaisen syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn turvaamiseksi. Tutkintaa johtaa poliisi. Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet ja ketkä olivat asianosaisia sekä muut syytteestä päättämiseen tarvittavat asiat.

Tutkinnan valmistuttua siinä kertynyt aineisto eli esitutkintapöytäkirja liitteineen toimitetaan syyttäjälle. Tämän jälkeen syyttäjä suorittaa syyteharkinnan, jossa hän arvioi jokaisen rikoksesta epäillyn henkilön ja teon osalta erikseen, onko rikos tehty ja onko siitä syyttämiseksi riittävästi todisteita eli näyttöä.

Jos näyttöä ei ole riittävästi, syyttäjä tekee päätöksen syyttämättä jättämisestä. Syyttäjä voi myös ohjata asian soviteltavaksi. Useimmissa tapauksissa tosiseikkojen oikeudellinen harkinta johtaa siihen, että syyttäjä nostaa syytteen rikoksesta epäiltyä vastaan.

Syyttäjä nostaa syytteen toimittamalla asiasta kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Syyttäjä ajaa asiaa suullisesti oikeudenkäynnissä. Hänen velvollisuutenaan on näyttää vaatimuksensa toteen ja hankkia riittävä todistusaineisto syytteensä tueksi ja esittää se.

Syyttäjän ja vastapuolen esittämän näytön perusteella tuomioistuin päättää oikeudenkäynnin jälkeen syytteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, rangaistuksen määrästä ja lajista sekä korvauksista tai muista mahdollisista vaatimuksista. Syyttäjällä on oikeus hakea ylemmältä tuomioistuimelta muutosta tuomioon.

Jos epäilty ei vaadi asian käsittelyä tuomioistuimessa, voi syyttäjä itse määrätä selvästä rikkomuksesta sakkorangaistuksen ja nk. menettämisseuraamuksen rangaistusmääräämismenettelyssä. Yleisimpiä näin käsiteltäviä asioita ovat liikenteessä erityisesti ylinopeuksista poliisin antamat sakot.

Paikalliset kihlakunnansyyttäjät käsittelevät valtaosan rikosasioista. Osa syyttäjistä on erikoistunut esimerkiksi talous-, huumausaine-, ympäristö- ja tietotekniikkarikoksiin. He eivät kuitenkaan käsittele pelkästään niitä asioita, joihin he ovat erikoistuneet vaan myös muita rikosjuttuja.

Syyttäjän työ on toimistotyötä, istuntopäivinä ollaan käräjillä tuomioistuimissa. Tärkeimmät työvälineet ovat tietokone ja erilaiset järjestelmät. Syyttäjäyksiköissä on esimiehenä johtava kihlakunnansyyttäjä. Yksiköissä on myös toimistohenkilökuntaa. Syyttäjät tekevät työtä pääsääntöisesti yksin, mutta erilaiset kokoukset kollegoiden ja yhteistyöryhmien kanssa ovat tavallisia.

Varsinkin suurten paikkakuntien syyttäjäyksiköissä työtä on paljon. Varsinaista kiinteää työaikaa ei ole, työ on urakkaluonteista. Istuntopäivät saattavat venyä joskus hyvinkin pitkiksi. Virkamatkoja ei varsinainen syyttäjäntehtävien hoitaminen juurikaan edellytä, mutta maaseudulla käräjämatkat voivat olla pitkiä.

 

Työpaikat

Syyttäjiä työskentelee kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastoissa sekä erillisissä syyttäjänvirastoissa.

 

Työn vaatimukset

Syyttäjän ammatissa tarvitaan laintuntemusta.

Syyttäjän on noudatettava tehtävissään tasapuolisuutta ja oltava objektiivinen. Aina on otettava tasapuolisesti huomioon myös se selvitys, jota esitetään rikosepäilyjä vastaan eli ns. vastanäyttö.

Työ edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä kykyä tehdä nopeasti ratkaisuja yksin. Ammatissa tarvitaan myös yhteistyötaitoja.

Syyttäjällä on oltava kyky hallita suuria tietomääriä ja analysoida niitä sekä toimia huolellisesti ja pitkäjännitteisesti.

Esiintymistaito sekä kirjallinen ja suullinen ilmaisukyky ovat tärkeitä oikeudenkäynneissä.

Työssä tarvitaan paineensietokykyä ja sopeutumiskykyä vaihtelevissa tilanteissa.

 

Koulutus

Oikeustieteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto.

Lähes kaikki syyttäjät ovat suorittaneet lisäksi vuoden kestävän tuomioistuinharjoittelun ja ovat siten saaneet varatuomarin (VT) arvon.

Syyttäjäksi voi päästä hakeutumalla apulaissyyttäjän tehtäviin, jotka ovat määräaikaisia, eri syyttäjäyksiköihin sijoitettuja koulutus- ja harjoitteluvirkoja.

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin (OTL) ja oikeustieteen tohtori (OTT) tutkinnot.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän on oltava lain mukaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja heillä on oltava tehtävän hoitamiseen tarvittava taito. Kelpoisuusehdoissa mainittua oikeustieteen kandidaatin tutkintoa vastaa nykyisin oikeustieteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto.

 

Palkkaus

Palkka muodostuu tehtävän vaativuustasosta, henkilökohtaisesta työsuorituksesta ja kokemuslisästä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Lakiala

Lakimiehinä työskentelee yli 12 000 henkilöä esimerkiksi tuomareina, syyttäjinä, asianajajina tai lakimies-nimikkeellä. Suurin osa lakimiehistä työskentelee yksityisellä sektorilla, jossa tyypillisin työnantaja on asianajotoimisto. Julkisella sektorilla eniten työllistää valtio, mutta työpaikkoja on myös kunnilla ja kaupungeilla. Muita työnantajia ovat esimerkiksi yliopistot, järjestöt ja kirkko.

Lakimiesten työllisyystilanne on hyvä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa koulutustaan vastaavaan työhön. Lakialalla on myös määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat tavallisimpia valtion palveluksessa. Lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy lähinnä opiskelunsa juuri päättäneillä.

Lakiala työllistää vakaasti. Eläköityminen lisää uusien ammattilaisten kysyntää, samoin oikeudellisen asiantuntijatyön lisääntynyt tarve esimerkiksi talouden ja hallinnon tehtäväalueilla sekä kaupan, pankkien, rahoituslaitosten ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa.

Lakialalla työskentelee myös oikeusnotaareita, joiden työllisyystilanne on kohtalainen. Työtilanne on paras pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Alalla työskentelee myös esimerkiksi sihteereitä ja assistentteja toimistotehtävissä ja asiakaspalvelussa.

Lähinimikkeet

apulaissyyttäjä
johtava kihlakunnansyyttäjä
kihlakunnan syyttäjä
asianajaja
maakunnansyyttäjä
nimismies
oikeustieteen maisteri
valtionsyyttäjä