TV-tuottaja

Johdanto

TV-tuottaja vastaa TV-ohjelman tai -sarjan tuotannon kokonaisuuden suunnittelusta ja lopputuloksesta. Tehtäviin kuuluu mm. henkilöstön johtamista, budjetista ja aikatauluista huolehtimista sekä ohjelmien ideointia ja suunnittelua. TV-tuottajia työskentelee tuotantoyhtiöiden ja TV-kanavien palveluksessa. Ammatissa tarvitaan mm. johtamistaitoja, organisointikykyä ja luovuutta.

Työtehtävät

TV-tuottajalla on kokonaisvastuu TV-ohjelman tai -sarjan tuotannossa. Hän suunnittelee tuotannon kokonaisuuden ja huolehtii siitä, että kaikki sujuu tuotannon aikana. Tuottaja on vastuussa ohjelman valmistumisesta ajoissa ja viime kädessä myös lopputuloksesta.

Tuottaja vastaa tuotantoon liittyvistä hallinnollisista asioista. Hän huolehtii siitä, että kaikki tarvittavat resurssit kuten rahoitus, henkilöstö ja tekniikka ovat käytettävissä ohjelman tekoa varten. Hän valitsee tarvittavan henkilöstön tuotantoa varten ja johtaa sitä tuotantoprojektissa. Lisäksi hän vastaa budjetissa ja aikatauluissa pysymisestä.

Tuotannon johtamisen ja suunnittelun lisäksi tuottajat osallistuvat usein myös ohjelmien ideointiin ja suunnitteluun, käsikirjoitusten kehittelyyn ja kokonaisten tuotantojen ideointiin. Tämä riippuu tuottajan roolista tuotannossa.

Ideointia tehdään esimerkiksi toimittajan, ohjelmapäällikön, käsikirjoittajan ja ohjaajan kanssa. Myöhemmin mukaan tulevat esimerkiksi kuvaaja, lavastaja, äänisuunnittelija, kuvaussihteeri, graafikko ja esiintyjät.

Suurissa TV-tuotannoissa on yleensä vastaava tuottaja ja kuvatuottaja. Vastaavalla tuottajalla on vastuu ohjelman sisällöstä. Kuvatuottaja puolestaan vastaa ohjelman kuvallisesta ilmeestä.

Työpaikasta riippuen TV-tuottajan tehtäviin voi kuulua myös haastateltavien etsimistä, haastattelujen tekemistä, ohjelman myyntiä, sopimusten allekirjoittamista, TV-ohjelmassa lähetettävien kuvien valintaa jne.

TV-tuotannoissa työskentelee kymmeniä ammattilaisia, joiden esimiehenä tuottaja toimii. Tuotantoryhmän kanssa työskentelyn lisäksi tuottaja neuvottelee työpaikasta ja tuotannosta riippuen esimerkiksi oman talon johdon tai ohjelman rahoittajien kanssa.

Työympäristö vaihtelee työhuoneesta studioon ja muille kuvauspaikoille. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa ja puhelinta. Työajat vaihtelevat, eikä työ- ja vapaa-ajan erottaminen ole aina ongelmatonta. Päällekkäin on usein monia projekteja, jolloin suunnittelu, kuvaukset, editoinnit jne. limittyvät toisiinsa.

 

Työpaikat

Televisiotuotantoyhtiöt. TV-kanavat.

Tv-ohjelmat ja -sarjat suunnitellaan toimituksissa tai tuotantoyhtiöissä. Yhä useammin televisiokanavat ostavat tuotantoyhtiöiltä esittämänsä ohjelmat. Osa tuotantoyhtiöistä on erikoistunut joillekin tuotannon alueille.

 

Työn vaatimukset

Tuottajan ammatissa tarvitaan organisointikykyä, suunnitteluosaamista ja johtamistaitoja.
Tuottajilta edellytetään yleensä vankkaa kokemusta TV-tuotantotyöstä. Tehtävät edellyttävät myös luovuutta.

Kuvatuottajan on hallittava median tekniset mahdollisuudet. Kuva- ja äänivalinnoissa tarvitaan journalistista tajua. Ymmärrys ohjelman kohderyhmän toiveista ja odotuksista on tarpeen. Tuottajan on kyettävä tekemään itsenäisesti päätöksiä.

Ammatissa tarvitaan yhteistyö-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Ammatissa on kyettävä hoitelemaan useita päällekkäisiä asioita. Hyvä stressinsietokyky on tarpeen aikataulu- ym. paineiden vuoksi.

 

Koulutus

TV-tuottajina toimitaan vaihtelevilla koulutustaustoilla. Tuottajat ovat usein työskennelleet aikaisemmin esimerkiksi toimittajina, juontajina, kuvaajina tai kuvaussihteereinä.

Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa voi opiskella mm. elokuvataidetta ja lavastustaidetta. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti ja ylempi taiteen maisteri.

Teatteri- ja tanssialalla voi opiskella esimerkiksi valo- ja äänisuunnittelua. Tutkinto on teatteritaiteen kandidaatti tai teatteritieteen maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK) elokuvaan ja televisioon suuntautuen.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

TV- ja elokuvatuotantoa harjoittavien Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa palkkaus perustuu Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevaan työehtosopimukseen.

 

Työmarkkinatiedot
Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

kuvatuottaja
vastaava tuottaja
tuottaja
uutistuottaja
projektipäällikkö
ohjelmapäällikkö

 

TV-tuottaja