Tiedottaja

Johdanto

Tiedottaja on viestinnän ammattilainen, jolla on keskeinen rooli yrityksen tai muun organisaation viestinnän toteuttamisessa. Tiedottajan työ on pitkälti sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää yrityksestä tai organisaatiosta ja sen toiminnasta. Ammatissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa, esiintymistaitoja ja organisointitaitoja.

 

 

Työtehtävät

Tiedottaja on viestinnän ammattilainen, jolla on keskeinen rooli organisaation viestinnän toteuttamisessa ja suunnittelussa. Organisaation koko vaikuttaa tiedottajan rooliin ja työtehtäviin. Suuremmissa työpaikoissa tiedotusta hoitaa tavallisesti useamman henkilön muodostama viestintä- tai tiedotusyksikkö. Pienissä yhteisöissä voi olla oma tiedottaja tai sitten tiedotustehtäviä hoitaa joku oman toimensa ohella (ns. oto-tiedottaja).

Tavallisimpia tiedottajalle kuuluvia tehtäviä ovat tiedotteiden tuottaminen, artikkelien kirjoittaminen, asiakas- ja henkilöstölehtien, vuosikertomusten, esitteiden ja muiden painotuotteiden toimittaminen sekä vastuu verkkoviestinnästä (intranet-, extranet- ja intranet). Tehtäviin voi kuulua myös muun viestintämateriaalin tuottaminen, esimerkiksi videoiden.

Tiedottajat järjestävät myös erilaisia tilaisuuksia, vierailuja, kursseja ja kampanjoita, ja he ovat yhteydessä tiedotusvälineisiin ja muihin sidosryhmiin, kuten asiakkaisiin, omistajiin ja yhteistyökumppaneihin.

Viestinnän asiantuntijatehtäviin kuuluu viestintästrategian, vuosisuunnitelman ja budjetin laadinta sekä toteuttaminen, viestinnän organisointi ja kehittäminen (sisältö, kanavat, mittaaminen), konsultointi ja koulutus. Myös viestintään liittyvien tutkimusten tekeminen ja teettäminen sekä viestinnän arviointi kuuluvat tehtäviin.

Isompien yritysten ja organisaatioiden viestintäyksiköissä tiedottajat erikoistuvat omiin alueisiinsa. Keskeisiä tehtäväalueita ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä, verkkoviestintä, julkaisutoiminta, mediaviestintä, markkinointiviestintä ja taloustiedottaminen. Erilaisten viestintäkanavien kehittäminen ja ylläpito kuuluvat tiedottajan arkipäivään.

Pienemmissä organisaatioissa tiedottajien toimenkuva on hyvin monipuolinen, ja he hoitavat lähes kaikkia viestintätehtäviä tai voivat keskittyä joihinkin viestinnän alueisiin. Tiedottajat eivät hoida välttämättä kaikkia viestintätehtäviä itse, vaan niitä ostetaan ulkopuolelta alihankkijoilta, kuten viestintä- ja mainostoimistoilta sekä vapailta toimittajilta ja graafikoilta.

Tiedottaja työskentelee pääasiassa toimistoympäristössä. Tiedottajan työ on sekä itsenäistä että tiimityötä. Suunnittelu, kirjoittaminen ja lehdistöseuranta ovat itsenäistä työtä. Työhön liittyy runsaasti vuorovaikutusta työyhteisön työntekijöiden, tiedotusvälineiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Työaika on melko säännöllinen, mutta kiireisinä aikoina saattaa joutua tekemään myös ylitöitä.

 

Työpaikat

Yritykset, kuntien ja valtion organisaatiot, järjestöt, viestintätoimistot.

Työn vaatimukset

Tiedottajien toimenkuvat ja työtehtävät vaihtelevat, siksi vaadittavien ominaisuuksien kirjo on laaja ja ammatilliset vaatimukset vaihtelevat. Pienen organisaation tiedottaja on joka paikan höylä, jonka on osattava vähän kaikkea.

Tiedottajana toimiminen edellyttää mm. perusteellisia tietoja itse työnantajasta ja sen toimialasta sekä viestinnän teorian ja käytännön hallintaa.

Työssä tarvitaan oma-aloitteisuutta, vastuuntuntoisuutta, tehokkuutta, järjestelykykyä, sopeutumiskykyä erilaisiin tilanteisiin, ulospäin suuntautuneisuutta, kielitaitoa ja hyvää käytöstä. Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää monipuolista kielitaitoa, hyvää suullista ja kirjallista ilmaisukykyä sekä hyvää yleissivistystä.

Koska tiedottaja on työssään tekemisessä erilaisten ihmisten kanssa ja hän edustaa organisaatiotaan ulospäin, on hänen osattava esiintyä ja toimia tilanteessa kuin tilanteessa. On osattava sopeutua myös yllättäviin ja hankaliin tilanteisiin. Hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen.

Mediasuhteista vastaavan tiedottajan on tunnettava median toimintatavat ja organisaation kannalta tärkeimmät mediat ja niiden toimittajat henkilökohtaisesti. Verkkotiedottajan on hallittava internet viestintävälineenä sisällöntuotannosta tekniseen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Julkaisutoiminnasta vastaavan on hallittava puolestaan painotuotteiden tekeminen ideasta painovalmiiksi aineistoksi. Joissakin tehtävissä tarvitaan myös luovaa taitoa, kuten painotuotteiden ja muun viestintämateriaalin ulkoasun suunnittelutaitoa.

Talous- ja sijoittajaviestinnässä on tunnettava talousasioita, yrityksen sijoittajaviestintää, arvopaperimarkkinoita ja niitä koskeva lainsäädäntö.

Työn etuja ovat haasteellisuus, monipuolisuus, ihmisläheisyys, mahdollisuus vaikuttaa ja toteuttaa itseään sekä itsenäisyys. Työn haittana on pidetty työn hajanaisuutta, kiirettä ja palautteen vähäisyyttä.

 

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Oppiaineiden nimet vaihtelevat tiedotusopista journalistiikkaan, viestintään jne. Tutkintojen nimet vaihtelevat koulutusta antavasta yliopistosta ja sen tiedekunnasta riippuen. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

Myös Markkinointi-instituutti järjestää koulutusta tiedottajille ja muille viestinnän tehtävissä toimiville.

Viestintäalan järjestöt järjestävät täydennys- ja lisäkoulutusta.

 

 

 

 

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Tiedotustehtävissä toimivien palkkaus vaihtelee työtehtävien, aseman ja kokemuksen perusteella. Tiedottajilla ei ole omaa työehtosopimusta, vaan palkkaus ja muut työehdot määräytyvät työpaikan mukaan.

 

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Tiedotustyö

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Henkilöstöpalveluala

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Lisäaineistot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähinimikkeet

 

viestintäsuunnittelija
verkkotiedottaja
julkaisutoimittaja
tiedotussihteeri
taloustiedottaja
viestintäkonsultti
tiedotuspäällikkö
viestintäpäällikkö
tiedotusjohtaja
viestintäjohtaja

 

 

 

 

Tiedottaja