Äänittäjä

Johdanto

Äänittäjä vastaa äänen tallentamisesta esimerkiksi elokuvatuotannon aikana. Äänittäjällä on myös taiteellista vastuuta, sillä työllä tuodaan sisältöä elokuvaan tai ohjelmaan. Ammatissa tarvitaan äänitekniikan hallitsemisen lisäksi taiteellista näkemystä, tarkkuutta ja yhteistyökykyä.

Työtehtävät

Äänittäjiä työskentelee elokuva-, video- ja tv-tuotannoissa. Äänittäjä vastaa äänen tallentamisesta tuotannon aikana. Hän voi omalla työllään tuoda elokuvaan tai ohjelmaan sisältöä ja mielenkiintoisia näkökulmia. Äänittäjällä on siten myös taiteellista vastuuta lopullisesta teoksesta.

Ennen kuvauksia äänittäjän tehtäviin kuuluu tutustua kuvauspaikkoihin sekä ryhtyä kuvauksissa tarvittavan äänen ja äänikaluston suunnitteluun. Kuvausten ollessa käynnissä hän äänittää dialogia, äänitehosteita ja atmosfääriä (ilmapiiriä, tunnelmaa).

Kuvausten jälkeen äänittäjä käsittelee äänimateriaalin. Äänittäjän on tarkistettava jokainen elokuvaan tuleva ääni ennen kuin äänet miksataan leikkausvaiheessa yhteen kuvan kanssa. Hän sovittaa myös yhteen elokuvan musiikin, äänet, vuorosanat. Pitkän elokuvan äänimateriaalin käsittelyyn kuluu aikaa 3-4 kuukautta.

Äänittäjä työskentelee yhdessä muun ohjelma- tai elokuvatiimin kanssa. Äänittäjällä voi olla apuna ääniassistentti tai puomimies, joka ohjaa puomin päähän kiinnitettyä suuntamikrofonia. Toimenkuvaan kuuluu sekä yksintyöskentelyä että esimerkiksi kahdenkeskistä neuvottelua ohjaajan kanssa.

Työn vuoksi äänittäjä joutuu matkustamaan sinne missä kuvataan. Työskentely tapahtuu sekä ulkona että sisätiloissa. Työajat vaihtelevat suuresti, töihin voi joutua myös yöllä. Työskentelyajanjaksot saattavat esimerkiksi ohjelmaa tehtäessä olla lyhyitä mutta kiivastahtisia.

Työpaikat

Äänittäjät työskentelevät tuotanto- tai tv-yhtiöissä. Suurin osa toimii tv-yhtiöiden, YLE:n ja MTV:n palveluksessa.

Työn vaatimukset

Äänittäjältä edellytetään ääni-ilmaisun teknistä hallintaa. Lisäksi tarvitaan taiteellista näkemystä. Työssä tarvitaan myös luovuutta ja kekseliäisyyttä.

Äänittäjän olisi hyvä tuntea myös valo- ja kuvailmaisun perusteita, sillä kaikkien osa-alueiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii laajaa asiantuntemusta.

Tarkkuus ja huolellisuus ovat tarpeen mm. äänileikkauksen yhteydessä.

Ryhmätyö muun ohjelma- tai elokuvatiimin kanssa edellyttää yhteistyökykyä ja taitoa ilmaista itseään selkeästi.

Äänittäjältä edellytetään kykyä työskennellä myös kiireen alaisena.

 

Koulutus

Aalto-yliopistossa taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa elokuva- ja lavastustaiteen osastolla taiteen maisterin tai taiteen kandidaatin tutkinnon elokuvaäänitystä ja äänisuunnittelua opiskellen.

Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa teatteritaiteen maisterin ja kandidaatin tutkinnot valo- ja äänisuunnittelussa.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK) elokuvan ja television opintoihin suuntautuen.

Toisella asteella voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, media-assistentti. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen. Esimerkiksi YLE:n palveluksessa palkka määräytyy Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan. Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan jne.

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

elokuvaäänittäjä
filmiäänittäjä
media-assistentti
medianomi
taiteen maisteri
teatteritaiteen maisteri

 

 

Äänittäjä