Äänitarkkailija

Johdanto

Äänitarkkailijan tehtävänä on tarkkailla ääntä televisio- ja radiolähetyksissä. Äänitarkkailijat tekevät myös elokuvanauhoituksia ja siirtävät äänityksiä eri välineiltä toisille. Työssä vaaditaan teknisen osaamisen lisäksi ääni-ilmaisun hallintaa, hyvää kuuloa ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Äänitarkkailija tarkkailee televisio- ja radiolähetyksissä ääntä. Hän huolehtii siitä, että puheen, musiikin jne. voimakkuus ja laatu ovat oikealla tasolla. Studion ulkopuolella äänitarkkailijat tekevät mm. elokuvanauhoituksia ja siirtävät äänityksiä eri välineiltä toisille.

Äänitarkkailijan työ on monipuolista. Työssä on hallittava äänilaitteisto ja tallennus sekä ääni-ilmaisu ja musiikki. Television ja filmin äänitarkkailijoiden on tunnettava myös kuvallista ilmaisua voidakseen ymmärtää kuvan ja äänen suhdetta toisiinsa.

Äänitarkkailija työskentelee yhdessä toimittajan sekä muun ohjelmatiimin kanssa, ulkolähetyspaikoilla myös muiden ihmisten kanssa. Työssään hän käyttää äänilaitteistoja ja -ohjelmistoja sekä tallennusvälineitä kuten mikrofoneja ja nauhureita.

Työympäristö vaihtelee tehtävien mukaan studiosta lähetyspaikoille, joten työhön kuuluu myös matkustamista. Äänitarkkailua tehdään myös äänitysstudioissa, konserteissa, festivaaleilla, teatteriesityksissä jne. Työajat vaihtelevat.

 

Työpaikat

Radio- ja televisioyhtiöt, elokuva- ja videotuotantoyhtiöt.

Työn vaatimukset

Äänitarkkailijalta vaaditaan teknistä osaamista. Työssä tarvitaan myös luovuutta ja ääni-ilmaisun hallintaa.

Hyvä tekninen tietous erityisesti sähkötekniikasta ja laitteiden toimintojen ymmärtäminen on tarpeen.

Työ edellyttää joustavuutta ja yhteistyökykyä, sillä äänitarkkailija työskentelee yhdessä muun teknisen käyttöhenkilökunnan kanssa, tiedotusvälineissä myös toimittajien.

Fyysisistä ominaisuuksista erinomainen kuulo on luonnollisesti tärkein. Hyvä fyysinen kunto on tarpeen välineistön siirtelyä vaativissa ulkolähetyksissä.

 

Koulutus

Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa elokuva- ja lavastustaiteen osastolla taiteen maisterin tai taiteen kandidaatin tutkinnon elokuvaäänitystä ja äänisuunnittelua opiskellen.

Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa teatteritaiteen maisterin ja kandidaatin tutkinnot valo- ja äänisuunnittelussa.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK) elokuvan ja television opintoihin suuntautuen.

Toisella asteella voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, media-assistentti. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen. Esimerkiksi YLE:n palveluksessa palkka määräytyy Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan. Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan jne.

 

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

media-assistentti
medianomi
taiteen maisteri
teatteritaiteen maisteri
TV-äänitarkkailija