Valaistustarkkailija

Johdanto

Valaistustarkkailija vastaa televisio-ohjelmia tehtäessä valaistuksen toteutuksesta yleensä kuvaajan ohjeiden mukaisesti. Työssä tarvitaan teknistä osaamista, visuaalisuutta sekä oma-aloitteisuutta.

Työtehtävät

Käyttöhenkilöstöön kuuluva valaistustarkkailija vastaa televisio-ohjelmia tehtäessä valaistuksen toteutuksesta. Valaistustarkkailija säätelee valaistusta yleensä kuvaajan ohjeiden mukaisesti tai toimii itsenäisemmin. Tehtäviin kuuluu ohjata valaisuryhmän työtä.

Valaistustarkkailijan tehtävänä on myös johtaa valomiehistä koostuvaa valaisuryhmää joka asettaa lamput, projektiovälineet yms. paikoilleen. Hän saattaa myös itse asentaa niitä paikoilleen. Toimenkuvat ovat laajentuneet viime vuosina.

Valaistustarkkailija työskentelee yhdessä muun ohjelmatiimin kanssa. Työympäristöt vaihtelevat sisälähetyspaikoilta ulkolähetyspaikoille. Työajat vaihtelevat. Työn vuoksi joutuu matkustamaan lähetyspaikoille.

Valaisua tehdään myös elokuvia tehtäessä ja teatterin tuotannoissa.

 

Työpaikat

Tv-yhtiöt.

 

 

Työn vaatimukset

Valaistustarkkailijan tulee hallita valaistuslaitteet sekä valaistus ja valo-oppi. Työssä tarvitaan teknisen osaamisen lisäksi visuaalisuutta.

Hyvä tietous erityisesti sähkötekniikasta ja laitteiden toimintojen ymmärtäminen on tarpeen.

Työ edellyttää joustavuutta sekä yhteistyökykyä, sillä valaistustarkkailija työskentelee yhdessä muun teknisen käyttöhenkilökunnan sekä televisiossa mahdollisesti myös toimittajien kanssa.

Työssä tarvitaan oma-aloitteisuutta.

 

Koulutus

Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa elokuva- ja lavastustaiteen osastolla taiteen maisterin tai taiteen kandidaatin tutkinnon.

Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa teatteritaiteen maisterin ja kandidaatin tutkinnot valo- ja äänisuunnittelussa.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK) elokuvan ja television opintoihin suuntautuen.

Toisella asteella voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, media-assistentti. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen. Esimerkiksi Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan. YLE:n palveluksessa palkka määräytyy Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan jne.

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

media-assistentti
medianomi
taiteen maisteri
studiosähköasentaja
valaisija
valomies

 

Valaistustarkkailija