Graafisen suunnittelijan työ voi kohdistua esimerkiksi julisteeseen, verkkosivuun tai televisio-uutisten taustakuvitukseen. Graafisia suunnittelijoita työskentelee mm. graafisen suunnittelun toimistoissa ja mainostoimistoissa. Työ edellyttää visuaalisuutta, luovuutta, asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötaitoja.
Graafisen suunnittelijan vastuulla on viestin ulkoasu. Viestillä tarkoitetaan laajasti visuaalista ympäristöä. Suunnittelun kohteena voi olla muun muassa mainoskampanja, esite, kirja, juliste, verkkosivu, televisio-uutisten taustakuvitus, elokuvan tekstitys, yritysilme jne.
Työ tehdään asiakkaan toimeksiannosta. Asiakas määrittelee työn tavoitteet ja taloudelliset raamit. Toimeksiantoa seuraa aineistoon perehtyminen, tiedon hankinta sekä alustavien suunnitelmien tekeminen.
Graafinen suunnittelija tekee viestin lopullisen suunnitelman eli lay-outin. Useimmiten se koostuu tekstistä ja kuvista.
Graafisen suunnittelijan työtehtävät sisältävät runsaasti valintoja. Hän päättää tekstityypin ja -koon, otsikkotyypit, formaatin, johdantokappaleiden eli ingressien erottamisen, sekä kuvien asemoinnin ja kuvatekstien paikan.
Painotuotteen kohdalla graafinen suunnittelija on vastuussa myös muista ulkoasuun vaikuttavista seikoista. Hän valitsee tarkoitukseen sopivan paperilaadun, arkkikoon, painomenetelmän, kansilaadun ja sidonnan.
Työskentely tapahtuu useimmiten yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Jos kysymyksessä on esimerkiksi oppikirjan ulkoasun suunnittelu, työryhmään kuuluvat toimittaja, kirjoittaja ja valokuvaaja. Jos taas mainoskampanjasuunnittelu, työryhmässä ovat esimerkiksi copywriter, projektipäällikkö ja markkinoijan edustajat.
Työvälineenä käytetään poikkeuksetta tietokonetta. Työ tehdään toimistomaisessa ympäristössä. Työ on päivätyötä, mutta työpäivät saattavat venyä. Jotkut tehtävät ovat kiireellisiä ja vaativat ennen kaikkea nopeutta ja rutiinia, kuten sanomalehtityö. Joissakin taas omaperäisyys, luovuus ja ideointi ovat ensisijaisia, esimerkiksi laajoissa mainoskampanjoissa.
Tavallisimmat ammattinimikkeet ovat graafinen suunnittelija tai muotoilija, kuvittaja, digimediasuunnittelija, AD tai tuotanto-AD. Graafista suunnittelijaa (graphic designer) voidaan kutsua myös viestinnän muotoilijaksi.
Graafisen suunnittelun toimistot, mainostoimistot, viestintätoimistot, digitoimistot, kustantajat (sanomalehdet, aikakauslehdet), televisioyhtiöt.
Monet graafiset suunnittelijat toimivat yrittäjinä.
Graafiselta suunnittelijalta vaaditaan luovuutta ja visuaalisten suhteiden tajua.
Ammatissa tarvitaan asiakaslähtöisyyttä ja kykyä asettua vastaanottajan asemaan, taitoa työskennellä muiden ammattilaisten kanssa sekä taitoa perustella tekemiään visuaalisia ratkaisuja.
Kaupallisesta osaamisesta ja laajasta yleissivistyksestä on hyötyä, samoin hyvästä kielitaidosta, sillä ideoinnit ja neuvottelut saatetaan toisinaan käydä esimerkiksi englanniksi.
Eri toimeksiannoissa on kyettävä löytämään ratkaisuja erilaisten medioiden, materiaalien ja julkaisutapojen yhteensovittamiseen, minkä on tapahduttava menoarvion rajoissa.
Yrittäjä hankkii toimeksiantonsa itse, jolloin on tärkeää pyrkiä luomaan pitkäaikaisia asiakassuhteita.
Alan nopea kehitys vaatii oppimishalua ja sopeutumiskykyä.
Hyvä stressinsietokyky on tarpeen alalle aikovalle.
Graafista suunnittelua voi opiskella Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti, ylempi taiteen maisteri.
Graafista suunnittelua voi opiskella myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti, ylempi taiteen maisteri.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK) graafiseen suunnitteluun suuntautuen.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kuvallisen ilmaisun perustutkinnon, kuva-artesaani. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona.
Vakinaisilla graafisilla suunnittelijoilla on yleensä kuukausipalkka, joka perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen.
Yrittäjien ja freelancereiden palkkiot määräytyvät sen mukaan, mitä asiakkaan kanssa sovitaan, tulot riippuvat myös toimeksiantojen määrästä.
Toimitus- ja tiedotustyöViestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työmarkkinat vetävät. Samalla työpaikkojen määrä sanomalehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt. Toisaalta verkkoon tehtävä toimitustyö on viime vuosina työllistänyt enemmän.
Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosina pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Freelance-työ on yleistynyt, koska vakinaista työpaikkaa ei riitä jokaiselle. Freelancena työskentelevä toimittaja, vapaa toimittaja, tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.
Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän vakinaisten työsuhteiden vähentyessä ja uusien alalle tulevien myötä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä sekä alipalkattuja, ja vastaavasti työsuhteiset toimittajat usein ylityöllistettyjä.
Alan kokonaistyöllistävyyden arvioidaan säilyvän suurin piirtein samalla tasolla. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä toimitus- ja tiedotustehtäviin. Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista ja uusimman tekniikan hallitsemista. On osattava tuottaa sisältöä eri medioihin.
Suomen Journalistiliitossa on yhteensä noin 15 600 jäsentä, opiskelijat ja eläkeläiset pois lukien noin 11 600 henkilöä. He työskentelevät lehdistössä, radiossa, televisiossa, kustannusyrityksissä ja verkkomediassa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina.
Suomen freelance-journalistit ry:hyn kuuluu yli 1 200 jäsentä. He työskentelevät eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.
Tiedottajina, tiedotuspäälliköinä, viestintäpäälliköinä, viestintäjohtajina tms. toimii noin 3 000 viestinnän ammattilaista. Työllisyystilanne on vakaa, mutta suhdanneherkkä.Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä, joihin työntekijät palkataan tietyn projektin ajaksi.
KustannusalaSuomen Kustannusyhdistyksen jäsenenä on yli 100 kirjankustantajaa, jotka työllistävät noin 1 200 henkilöä kustannustoiminnassa. Henkilöstön määrä on vähentynyt viime vuosina. Kaikki maamme kustantamot eivät kuitenkaan ole yhdistyksen jäseniä, joten kustantamoissa työskentelevien lukumäärä on jonkin verran suurempi.
Kustannusalalla vallitsee kova kilpailu suhteellisen vähistä työpaikoista. Paikkoja ilmoitetaan melko harvoin avoimiksi, ja niihin on paljon hakijoita. Kustannusalalle pyrkii erityisesti yliopistosta valmistuneita. Esimerkiksi kustannustoimittajaksi ei ole virallista tutkintoa, minkä vuoksi tehtävään voidaan pyrkiä erilaisilla koulutustaustoilla. Työllistyminen kustannustoimittajaksi on vaikeaa ilman alan työkokemusta.
Kustannusalan toimitus-, käännös- ja graafisen suunnittelun tehtävissä työskennellään usein freelancena joko verokortilla tai ammatinharjoittajana (yrittäjänä). Freelancet tekevät töitä yleensä useammalle toimeksiantajalle. Toimeentulon turvaaminen edellyttää riittäviä ja säännöllisiä toimeksiantoja sekä kannattavia palkkioita.
Suomen Kirjailijaliitto ry:hyn kuuluu noin 600 kirjailijaa. Kaikki kirjailijat eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet liittoon.Kirjailijan on Suomessa erittäin vaikeaa elättää itsensä pelkällä kirjallisella työllä. Se onnistuu vain harvoilta myös kaupallisesti menestyneiltä kirjailijoilta. Useimmilla kirjailijoilla on jokin toinen työ kirjailijan työn ohessa.
Sarjakuvantekijät ry:hyn kuuluu noin 100 sarjakuvantekijää, jotka ovat koko- tai osa-aikaisia sarjakuvapiirtäjiä, -käsikirjoittajia, -tekstaajia tai -kääntäjiä.Sarjakuvia tekemällä saa maassamme toimeentulonsa muutama ammattilainen. Sarjakuvantekijät elättävät itsensä yleensä muilla töillä, joita ovat esimerkiksi kuvitus, graafinen suunnittelu ja taittotyöt.
Kustannusala työllistää kustantamoiden lisäksi myös välillisesti esimerkiksi kirjapainoissa, logistiikkayhtiöissä, kirjakaupoissa ja kirjastoissa.
MuotoilualaMuotoilualalla työskentelee yhteensä noin 2000 ammattilaista muotoilijoina ja konsultteina toisen palveluksessa, tuotantolaitoksissa sekä itsenäisinä taideteollisina pienyrittäjinä. Valtaosa työpaikoista sijaitsee Etelä-Suomessa. Graafisen suunnittelun alalla työskentelee arvioiden mukaan runsaat 2000 henkeä.
Ymmärrys muotoilun merkityksestä tuotantoelämän lisäarvona on kasvanut, mikä tulee vaikuttamaan positiivisesti työllisyyteen. Suurin tarve näyttäisi olevan korkeasti koulutettujen teollisen muotoilun ja graafisen suunnittelun osaajista.
Muotoilutyö on suhdanteille herkkää. Suunnittelua ostetaan alihankintana muun muassa teknologiateollisuuteen ja palvelualoille. Alalle on myös tyypillistä, että suunnittelija tekee oman yritystoimintansa konsulttityön lisäksi alan opetustyötä.
Menestyvät yritykset tulevat olemaan erikoistuneita ja teknologiapainotteisia. Teollisuus vastaa kiristyvään kilpailuun yhä tehostamalla tuotantoaan, automatisoinneilla ja alihankinnalla.
Alan työtehtäviin sijoittumiseen vaikuttaa koulutus ja oma ansioituminen. Työmarkkinoita hämmentää alalla runsas kirjavaan koulutuspohjaan ja ammattinimikkeistöön perustuva eri tasoinen tarjonta. Alan ammattijärjestö edellyttää jäseniltään yliopistotutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa täydennettynä alan työtehtävissä vähintään kahden vuoden ajan sekä työnäytekansiota alan töistä.
Taiteen maisterit sijoittuvat tavallisimmin alan konsulttitoimistoihin ja tutkimuksen piiriin. Erikoistuminen yritysten muotoilustrategioiden kehittämiseen on tulevaisuuden työkenttää. Kysyntä yritysten designmanagereista tulee kasvamaan. Korkeasti koulutettujen muotoilijoiden tarpeen on arvioitu kasvavan. Alalla tarvitaan myös tuotannollisen työn ja kädentaitojen osaajia.
Sisustus- ja kalustesuunnittelun ala on vahvasti riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Rakennusalan suhdanteet viime vuosina ovat olleet hyvät ja koulutettujen sisustusarkkitehtien kysyntä on ollut kasvussa.
Suomalainen tekstiili- ja vaatetusteollisuus on supistunut ja työtehtävien määrä sen piirissä on vähentynyt huomattavasti. Tuotantotapa, jossa vaatteet suunnitellaan Suomessa, mutta valmistetaan ulkomailla, on lisääntynyt. Työttömyys on alalla suhteellisen korkea. Tuotantorakenteen muuttuessa monet ammattilaiset ryhtyvät yrittäjiksi tai itsensä työllistäväksi palvelun tarjoajaksi. Tuotannon ohella tekstiili- ja vaatetusalan ammattilaisia työllistää kauppa. Useat tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen saaneet työskentelevät myyntityössä, muun muassa sisäänostajina.
Materiaalipohjaisen taidekäsityö, kuten koru-, tekstiili-, keramiikka- ja lasityö, on merkittävä itsetyöllistämisen kannalta. Laadun ja markkinoinnin kehittäminen on kuitenkin tulevaisuuden haaste. Myyntiyhteistyötä, osuuskuntatoimintaa ja managerointia on mahdollista kehittää voimakkaasti. Käyttö- ja taidelasia valmistavan kotimaisen lasiteollisuuden työllisyysnäkymät ovat olleet viime vuosina huonot.
graafikko
graafinen muotoilija
ilmoitusvalmistaja
medianomi
taiteen kandidaatti
taiteen maisteri
taittaja
webdesigner
kuvittaja
