Graafinen suunnittelija

Johdanto

Graafisen suunnittelijan työ voi kohdistua esimerkiksi julisteeseen, verkkosivuun tai televisio-uutisten taustakuvitukseen. Graafisia suunnittelijoita työskentelee mm. graafisen suunnittelun toimistoissa ja mainostoimistoissa. Työ edellyttää visuaalisuutta, luovuutta, asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Graafisen suunnittelijan vastuulla on viestin ulkoasu. Viestillä tarkoitetaan laajasti visuaalista ympäristöä. Suunnittelun kohteena voi olla esimerkiksi mainoskampanja, esite, kirja, juliste, verkkosivu, televisio-uutisten taustakuvitus, elokuvan tekstitys tai yritysilme.

Työ tehdään asiakkaan toimeksiannosta. Asiakas määrittelee työn tavoitteet ja taloudelliset raamit. Toimeksiantoa seuraa aineistoon perehtyminen, tiedon hankinta sekä alustavien suunnitelmien tekeminen.

Graafinen suunnittelija tekee viestin lopullisen suunnitelman eli layoutin, joka useimmiten koostuu tekstistä ja kuvista.

Graafisen suunnittelijan työtehtävät sisältävät runsaasti valintoja. Hän päättää tekstityypin ja -koon, otsikkotyypit, formaatin, johdantokappaleiden eli ingressien erottamisen, sekä kuvien asemoinnin ja kuvatekstien paikan.

Painotuotteen kohdalla graafinen suunnittelija on vastuussa myös muista ulkoasuun vaikuttavista seikoista. Hän valitsee tarkoitukseen sopivan paperilaadun, arkkikoon, painomenetelmän, kansilaadun ja sidonnan.

Työ tehdään useimmiten muiden ammattilaisten kanssa. Jos kysymyksessä on esimerkiksi oppikirjan ulkoasun suunnittelu, työryhmään kuuluvat toimittaja, kirjoittaja ja valokuvaaja. Jos taas mainoskampanjasuunnittelu, työryhmässä ovat esimerkiksi copywriter, projektipäällikkö ja markkinoijan edustajat.

Graafinen suunnittelija työskentelee toimistomaisessa ympäristössä käyttäen apuna tietotekniikkaa tarvittavine ohjelmistoineen. Työ on päivätyötä, mutta työpäivät saattavat venyä. Jotkut tehtävät ovat kiireellisiä ja vaativat ennen kaikkea nopeutta ja rutiinia, kuten sanomalehtityö. Joissakin taas omaperäisyys, luovuus ja ideointi ovat ensisijaisia, esimerkiksi laajoissa mainoskampanjoissa.

Tavallisimmat ammattinimikkeet ovat graafinen suunnittelija tai muotoilija, kuvittaja, digimediasuunnittelija, AD tai tuotanto-AD. Graafista suunnittelijaa (graphic designer) voidaan kutsua myös viestinnän muotoilijaksi.

 

Työpaikat

Graafisen suunnittelun toimistot. Mainostoimistot. Viestintätoimistot. Digitoimistot. Kustantajat. Televisioyhtiöt.

Monet graafiset suunnittelijat toimivat yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Graafiselta suunnittelijalta vaaditaan visuaalisuutta ja luovuutta.

Ammatissa tarvitaan asiakaslähtöisyyttä ja kykyä ymmärtää työn tilanneen asiakkaan tarpeet.

Lisäksi tarvitaan kykyä asettua viestin vastaanottajan asemaan.

Eri toimeksiannoissa on kyettävä löytämään ratkaisuja erilaisten medioiden, materiaalien ja julkaisutapojen yhteensovittamiseen, minkä on tapahduttava menoarvion rajoissa.

Työssä tarvitaan kykyä työskennellä muiden ammattilaisten kanssa sekä taitoa perustella tekemiään visuaalisia ratkaisuja.

Kaupallisesta osaamisesta ja laajasta yleissivistyksestä on hyötyä.

Kielitaito on tarpeen, koska ideoinnit ja neuvottelut saatetaan toisinaan käydä esimerkiksi englanniksi.

Yrittäjä hankkii toimeksiantonsa itse, jolloin on tärkeää pyrkiä luomaan pitkäaikaisia asiakassuhteita.

Alan nopea kehitys vaatii oppimishalua ja sopeutumiskykyä.

Hyvä stressinsietokyky on ammatissa tarpeen.

 

Koulutus

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa voi opiskella graafista suunnittelua. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa voi opiskella graafista suunnittelua. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK) graafiseen suunnitteluun suuntautuen.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kuvallisen ilmaisun perustutkinnon kuva-artesaani. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Vakinaisilla graafisilla suunnittelijoilla on yleensä kuukausipalkka, joka perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen.

Yrittäjien ja freelancereiden palkkiot määräytyvät sen mukaan, mitä asiakkaan kanssa sovitaan, tulot riippuvat myös toimeksiantojen määrästä.

 

Työmarkkinatiedot
Tiedotustyö

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Kustannusala

Kustannusalan työpaikat ovat pääasiassa kustantamoissa. Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu yli 100 kirjankustantajaa, jotka työllistävät välittömästi kustannustoiminnassa noin 1 000 henkilöä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, joten alalla työskentelevien määrä on suurempi. Kustantamoiden henkilöstön määrä on koko ajan vähentynyt viime vuosina.

Työpaikoista on kova kilpailu kustannusalalla. Paikkoja ilmoitetaan melko harvoin avoimiksi, ja niihin on paljon hakijoita. Kustannusalalle pyrkii erityisesti yliopistoista valmistuneita. Esimerkiksi kustannustoimittajaksi ei ole virallista tutkintoa, minkä vuoksi tehtävään voidaan pyrkiä erilaisilla koulutustaustoilla.

Työllistyminen kustannustoimittajaksi on vaikeaa. Kustannustoimittajina, kääntäjinä ja graafisen suunnittelun tehtävissä työskennellään usein freelance-pohjalta ammatinharjoittajina. Freelancet tekevät töitä yleensä useammalle toimeksiantajalle, jotka ovat kustantamoja. Ammatinharjoittajat ovat yrittäjiä. Toimeentulo edellyttää riittävästi toimeksiantoja sekä kannattavia palkkioita.

Suomen Kirjailijaliittoon kuuluu noin 740 kirjailijaa. Kaikki maamme kirjailijat eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet liittoon. Kirjailijan on Suomessa erittäin vaikeaa elättää itsensä pelkällä kirjallisella työllä. Useimmilla kirjailijoilla onkin jokin toinen työ kirjailijan työn ohessa. Suomen tietokirjailijat ry:ssä on yli 3 100 jäsentä.

Sarjakuvantekijät ry:hyn kuuluu noin 150 sarjakuvantekijää, jotka ovat koko- tai osa-aikaisia sarjakuvapiirtäjiä, -käsikirjoittajia, -tekstaajia tai -kääntäjiä. Sarjakuvia tekemällä saa maassamme toimeentulonsa vain muutama ammattilainen. Toimeentulon lähteenä on usein jokin muu työ, esimerkiksi kuvitustyöt, graafinen suunnittelu tai taittotyöt.

Kustannusala työllistää kustantamoiden lisäksi myös välillisesti esimerkiksi kirjapainoissa, logistiikkayhtiöissä, kirjakaupoissa ja kirjastoissa.

Muotoiluala

Muotoilualan työllisyyttä ylläpitää ja edistää muotoilun merkitys. Muotoilulla voidaan parantaa tavaroiden laatua, käytettävyyttä ja ekologisuutta, palveluiden laatua ja asiakaslähtöisyyttä sekä tehostaa yritysten tuotantoprosesseja. Lisäksi muotoilu edistää yritysten kilpailukykyä ja kasvua, koska se auttaa erottautumaan kilpailijoista ja nostaa brändin kautta tuotteen hintaa.

Muotoilualalla työskentelee yhteensä noin 19 600 henkilöä. Muotoiluintensiivisessä teollisuudessa työskentelee noin 17 000, ja muotoilutoimistot eli muotoilun palveluyritykset työllistävät graafisessa muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja teollisessa muotoilussa noin 1 800 henkilöä (v. 2017). Muotoilu työllistää myös yritysmuotoisessa taiteellisessa toiminnassa.

Työpaikkoja on esimerkiksi muotoilu-, sisustusarkkitehti-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Graafinen suunnittelu työllistää suunnittelutoimistoissa, viestintätoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa ja median palveluksessa. Työpaikat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa, erityisesti Helsingissä.

Yrittäjyys on muotoilualla yleistä. Muotoilijoita, suunnittelijoita ja konsultteja toimii paljon yrittäjinä, jotka tekevät muotoilua tai suunnittelua alihankintana muun muassa teknologiateollisuuden ja palvelualojen yrityksille. Tyypillisesti oman yritystoiminnan tai konsulttityön lisäksi tehdään alan opetustyötä. Suuri osa alan yrityksistä on pieniä.

Muotoilualalla esiintyy paljon työttömyyttä. Työllisyystilannetta heikentää se, että alalle on koulutettu enemmän kuin työmarkkinat vetävät, eikä kaikille riitä alan töitä. Työllistymiseen vaikuttaa oma koulutus, työkokemus ja ansioituminen alalla. Nimekkäiden muotoilijoiden ja suunnittelijoiden työllistyminen eroaa suuresti vastavalmistuneiden työllistymisestä, joka on usein heikkoa.

Työllisyys on heikentynyt viime vuosina johtuen muotoiluintensiivisen teollisuuden supistuksista. Suhteellisesti eniten työllisyys on heikentynyt huonekalujen, nahkatuotteiden ja kultasepän tuotteiden valmistuksessa. Sen sijaan muotoilualan palveluyrityksissä ja taiteellisessa yritystoiminnassa työllisyys on jonkin verran parantunut.

Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat herkästi muotoilualan yritysten palveluiden kysyntään kotitalouksien ja asiakasyritysten sekä kuntien ja valtion organisaatioiden tekemien muotoiluun liittyvien hankintojen kautta. Kysynnän ja toimeksiantojen vähentyessä työn tarve vähenee ja työllisyys heikkenee.

Lähinimikkeet

graafikko
graafinen muotoilija
ilmoitusvalmistaja
medianomi
taiteen kandidaatti
taiteen maisteri
taittaja
webdesigner
kuvittaja

 

 

 

 

 

 

 

Graafinen suunnittelija