Teollinen muotoilija

Johdanto

Teollinen muotoilija suunnittelee monenlaisia tuotteita ja palveluja yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin. Teollisia muotoilijoita työskentelee muotoilutoimistoissa, eri toimialojen yrityksissä, yrittäjinä ja freelanceina. Ammatti edellyttää visuaalista hahmotuskykyä, käytettävyyden tuntemusta, luovuutta ja kädentaitoja.

 

Työtehtävät

Teollinen muotoilija voi suunnitella esimerkiksi arkisia kulutustavaroita, työkaluja ja teollisuuden koneita. Tehtäviin kuuluu tuotteen ominaisuuksien sekä käyttäjätarpeiden tutkimista sekä tuotteen käytettävyyden ja ulkomuodon suunnittelua.

Työnkuva voi vaihdella paljonkin riippuen siitä, missä yrityksessä työskennellään ja mihin muotoilun osa-alueeseen keskitytään.

Teollinen muotoilija voi suuntautua esimerkiksi automuotoiluun, liikennevälinesuunnitteluun, taideteollisuuteen, korusuunnitteluun, elektronisiin laitteisiin tai apuvälinesuunnitteluun. Työalueena voi olla myös palvelumuotoilu, konseptointi, käyttöliittymäsuunnittelu tai käytettävyystutkimus.

Suunnittelua tehdään esimerkiksi teknologiateollisuudelle, rakennusteollisuudelle, autoteollisuudelle sekä liikenne- ja kuljetusteollisuudelle.

Teollisella muotoilulla on merkitystä yritysten kilpailukyvylle, sillä sen avulla tuotteet ovat kehittyneet asiakaslähtöisemmiksi, minkä lisäksi niiden parempi käytettävyys ja ulkonäkö ovat lisänneet tuotteiden haluttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Nämä ovat keskeisiä tavoitteita myös teollisen muotoilijan työssä.

Nykyään muotoilutyössä korostetaan elämyksellisyyttä ja käyttökokemuksen kokonaisvaltaisuutta. Tuote, jota muotoillaan, voi olla myös palvelu, vaikkapa matkailuelämys. Tai se voi olla tuotteeseen liittyvä oheispalvelu, esimerkiksi hyvin toteutettu verkossa toimiva huoltokäsikirja.

Teollinen muotoilija pohtii etenkin tuotteen käytettävyyttä, esteettisyyttä ja valmistettavuutta. Tuotteiden käyttäjät ja käyttöympäristöt on otettava huomioon ja sopeutettava tekniikka niihin. Teollinen muotoilija havainnoi myös käytön mahdollisia ongelmakohtia.

Teollinen muotoilija on mukana tuotekehitysryhmässä. Työryhmässä voi olla mekaniikkasuunnittelijoita, elektroniikkasuunnittelijoita, ohjelmistosuunnittelijoita sekä myynnin ja markkinoinnin edustajia. Pieniinkin projekteihin osallistuu aluksi useampia teollisia muotoilijoita, vaikka työn veisi loppuun yksi muotoilija.

Perinteinen tuotemuotoilun toimeksianto alkaa usein asiakkaan ja teollisen muotoilijan yhteisellä tapaamisella, jossa määritellään yhdessä toimeksianto. Jos asiakas- ja käyttäjätarpeet on jo analysoitu, voidaan aloittaa ideointi.

Teollinen muotoilija aloittaa suunnittelun luonnostelemalla useita vaihtoehtoja. Apuna käytetään piirtämistä ja erilaisia tietokoneohjelmia kuten 3D-mallinnusohjelmia. Konseptivaihtoehdoista tehdään usein hahmomalleja, jotka auttavat päätöksenteossa. Muotoilija esittelee suunnittelun vaiheissa eri vaihtoehdot asiakkaalle.

Muotoilutoimistot ovat yleensä suhteellisin pieniä suunnittelutoimistoja, joissa on alle 10 työntekijää. Yrityksissä voi olla omia nk. inhouse-muotoilijoita ja muotoiluosasto tai muotoilutiimi.

Yksityisyrittäjällä osa työajasta muodostuu tarjousten laskennasta, sopimuksien solmimisesta, hintaseurannasta ja laskutuksesta.

Työ tehdään yleensä toimistomaisessa ympäristössä, mutta työhön sisältyy neuvotteluja asiakasyrityksissä. Tavallisimmin projektin kesto on muutamia kuukausia. Työhön sisältyy myös matkustamista asiakasyrityksiin.

 

 

Työpaikat

Teollisia muotoilijoita työskentelee muotoilutoimistoissa, yritysten palveluksessa, yksityisyrittäjinä ja freelancereina.

 

Työn vaatimukset

Teollinen muotoilija tarvitsee visuaalista hahmotuskykyä, idearikkautta ja mielikuvitusta sekä myös kädentaitoja

Ammatissa on tärkeää pystyä eläytymään ja asettumaan tuotteen tai palvelun käyttäjän asemaan.

Teollisen muotoilijan on tunnettava materiaalien käyttäytymistä.

Työssä tarvitaan vuorovaikutustaitoja, selkeää ilmaisukykyä, havainnointikykyä ja pitkäjännitteisyyttä.

Ammatissa kehittyminen edellyttää uteliaisuutta, alan kehityksen seuraamista ja uuden oppimista.

Monipuolinen kielitaito ja markkinointihenkisyys ovat ammatissa tarpeen.

Tietotekniikan käyttötaito on tarpeen.

 

Koulutus

Teollista muotoilua voi opiskella Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa sekä Lapin yliopistossa Taiteiden tiedekunnassa. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muotoilija (AMK) tai artenomi (AMK).


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Teolliset muotoilijat työskentelevät yleensä kuukausipalkalla.

Freelance-muotoilijoilla palkkaus voi perustua tuntiveloitukseen tai kertakorvaukseen.

Alalla on myös royalty-palkkioita, jolloin muotoilija saa tietyn prosenttiosuuden tuotteen tuotosta.

Yrittäjien palkkaus muodostuu yrittäjätulosta.

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Muotoiluala

Muotoilualalla työskentelee yhteensä noin 19 600 henkilöä. Muotoiluintensiivisessä teollisuudessa työskentelee noin 17 000, ja muotoilutoimistot eli muotoilun palveluyritykset työllistävät graafisessa muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja teollisessa muotoilussa noin 1 800 henkilöä (v. 2017). Muotoilu työllistää myös yritysmuotoisessa taiteellisessa toiminnassa.

Työpaikkoja on esimerkiksi muotoilu-, sisustusarkkitehti-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Graafinen suunnittelu työllistää suunnittelutoimistoissa, viestintätoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa ja median palveluksessa. Työpaikat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa, erityisesti Helsingissä.

Yrittäjyys on muotoilualla yleistä. Muotoilijoita, suunnittelijoita ja konsultteja toimii paljon yrittäjinä, jotka tekevät muotoilua tai suunnittelua alihankintana muun muassa teknologiateollisuuden ja palvelualojen yrityksille. Tyypillisesti oman yritystoiminnan tai konsulttityön lisäksi tehdään alan opetustyötä. Suuri osa alan yrityksistä on pieniä.

Muotoilualalla esiintyy paljon työttömyyttä. Työllisyystilannetta heikentää se, että alalle on koulutettu enemmän kuin työmarkkinat vetävät, eikä kaikille riitä alan töitä. Työllistymiseen vaikuttaa oma koulutus, työkokemus ja ansioituminen alalla. Nimekkäiden muotoilijoiden ja suunnittelijoiden työllistyminen eroaa suuresti vastavalmistuneiden työllistymisestä, joka on usein heikkoa.

Työllisyys on heikentynyt viime vuosina johtuen muotoiluintensiivisen teollisuuden supistuksista. Suhteellisesti eniten työllisyys on heikentynyt huonekalujen, nahkatuotteiden ja kultasepän tuotteiden valmistuksessa. Sen sijaan muotoilualan palveluyrityksissä ja taiteellisessa yritystoiminnassa työllisyys on jonkin verran parantunut.

Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat herkästi muotoilualan yritysten palveluiden kysyntään kotitalouksien ja asiakasyritysten sekä kuntien ja valtion organisaatioiden tekemien muotoiluun liittyvien hankintojen kautta. Kysynnän ja toimeksiantojen vähentyessä työn tarve vähenee ja työllisyys heikkenee.

Lähinimikkeet

artenomi
designer
muotoilija
taiteen kandidaatti
taiteen maisteri

 

 

Teollinen muotoilija