Elokuvaaja

Johdanto

Elokuvaaja on elokuva- ja televisiotuotantojen taiteellinen ammatti. Elokuvaaja työskentelee joko pääkuvaajana tai B-kuvaajana. Pääkuvaaja on kuvausryhmän esimies ja hänellä on taiteellinen vastuu kuvauksesta. Elokuvaajalta vaaditaan taiteellisen näkemyksen lisäksi teknistä osaamista. Työssä tarvitaan yhteistyö- ja johtamistaitoja.

Työtehtävät

Kuvauksissa elokuvaaja valvoo kameraan ja valaistukseen liittyviä asioita, kameraa käyttää useimmiten kameraoperatööri. Elokuvaajat ovat joko pääkuvaajia tai ns. B-kuvaajia. Pääkuvaaja toimii kuvausryhmän esimiehenä ja hän on taiteellisessa vastuussa kuvauksesta. B-kuvaaja työskentelee kuvausryhmän jäsenenä ja suorittaa pääkuvaajan antamia tehtäviä.

Ennen kuvauksia elokuvaaja perehtyy käsikirjoitukseen. Hän keskustelee toteutuksesta ohjaajan, lavastajan, puvustajan, meikkaajan ja tuotantopäällikön kanssa. Ratkaistavana on mm. tyylin valinta, lavasteet, värivalinnat, roolien ja työryhmän miehitys, kuvauspaikat, aikataulut ja budjetti sekä käytettävä tekninen välineistö ja kuvausryhmä.

Elokuvaaja laatii yhteistyössä ohjaajan kanssa dramaturgisen ja optisen suunnitelman juonen kulusta. He päättävät yhdessä kohtausten kuvajaosta ja kameraliikkeistä sekä kameran paikasta, kuvarajauksesta ja kuvakompositiosta. Valaistuksen suunnittelu ja erikoisefektien luominen kuuluvat tehtäviin, samoin päivän aikana kuvatun materiaalin tarkastaminen.

Kuvausten päätyttyä elokuvaaja valvoo valo- ja värimäärittelyä, neuvoo erityistapauksissa koskien leikkaamista ja trikkejä sekä hyväksyy filmin kopiot.

Elokuvaajan työ on sosiaalista, sillä hän on jatkuvassa kanssakäymisessä työryhmän muiden jäsenten kanssa. Työympäristö riippuu siitä, missä kuvataan. Kuvaaja voi työskennellä yhtä lailla studion lämmössä kuin ulkona myrskyssä ja pakkasessa. Kuvauspaikoille joutuu matkustamaan.

Työajat vaihtelevat suuresti. Elokuvaa saatetaan filmata myös yöllä taikka useita pitkiä päiviä peräkkäin.

 

Työpaikat

Elokuvaajat työskentelevät elokuva-, televisio- ja videotuotantoyhtiöiden palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Elokuvaajalta edellytetään taiteellisen näkemyksen lisäksi teknisiä taitoja ja tietoja.

Kuvauspaikkojen valinnassa ja kuvasuunnittelussa vaaditaan kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta, joiden pitäisi kuitenkin yhdistyä käytännöllisyyteen.

Työryhmän kanssa työskentely edellyttää kuvaajalta yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja.

Ammatissa on osattava ilmaista itseään ymmärrettävästi sekä kuunnella muiden mielipiteitä.

Kuvausryhmän esimiehenä toimiminen edellyttää johtamistaitoja.

Elokuvaajan on kannettava taiteellinen vastuu työstään ja kyettävä ottamaan vastaan kielteistäkin palautetta.

Työssä tarvitaan yleensä kohtalaista fyysistä kuntoa, sillä kuvaaminen edellyttää tietyissä tilanteissa kykyä liikkua ripeästi ja kuvata hankalistakin paikoista käsin.

 

Koulutus

Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa voi opiskella elokuvausta. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella elokuvaa ja televisiota ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Freelance-elokuvaajien palkkiot vaihtelevat. Palkkaukseen vaikuttaa mm. työskenteleekö elokuvaaja pääkuvaajana vai B-kuvaajana, vastuualue sekä kuvaustyön laajuus ja vaativuus.

 

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Lähinimikkeet

b-kuvaaja
kuvaaja
medianomi
pääkuvaaja
taiteen maisteri