Televisiokuvaaja

Johdanto

Televisiokuvaaja on suunnitteleva kuvaaja. Ohjelman visuaalinen ilme on televisiokuvaajan vastuulla. Televisiokuvaajia työskentelee tv-yhtiöiden palveluksessa. Työ edellyttää kuvallista lahjakkuutta ja tekniikan hallintaa. Televisiokuvaajalta vaaditaan yhteistyökykyä ja esimiestaitoja.

 

Työtehtävät

 

Televisiokuvaaja on suunnitteleva kuvaaja, jonka tehtäviin kuuluu teknisten töiden ohella työnjohdollisia ja taiteellisia tehtäviä. Ammatti on erotettava tehtävien monipuolisuuden ja laajuuden vuoksi operoivan kuvaajan ja kameramiehen töistä. Pienemmissä yhtiöissä kuvaamisesta huolehtivat usein henkilöt, joilla on paljon muitakin tehtäviä.

Televisiokuvaaja kuuluu taiteelliseen ja tekniseen työryhmään, jonka tehtävänä on muuttaa studiossa tehty ohjelma tai muualla järjestetty tilaisuus, esimerkiksi urheilutapahtuma, televisiokuvaksi ja ääneksi. Ohjelman visuaalinen ilme on televisiokuvaajan vastuulla.

Ennen kuvauksia televisiokuvaaja suunnittelee yhteistyössä ohjaajan kanssa kamerapaikat ja storyboardin eli käsikirjoituksen. Suunnitteluun osallistuvat suuren televisioyhtiön draamatuotannossa lisäksi tuottaja, lavastaja, kuvaaja, pukusuunnittelija, äänisuunnittelija ja ulkotuotannossa vielä käyttömestari.

Kuvaajalla on oltava näkemys siitä, millä keinoin kuvaus voidaan ja miten se kannattaa järjestää. On laskettava rakentamiseen, valaisemiseen ja varsinaisiin kuvauksiin kuluva aika, sillä suuressa draamatuotannossa saattaa olla 30-40 esiintyjää. Viivästykset tekniikassa aiheuttavat suuria lisäkuluja, kun muut joutuvat odottamaan.

Suurimmissa ulkolähetysautoissa on jopa 8 kameraa ja tarkkailupöytä, pienemmissä 4-5 kameraa. Kalustoa käytetään päivittäin yhteistyössä muiden yhtiöiden kanssa. Niitä vuokrataan tarpeen mukaan.

Kuvaajan täytyy harkita toiminnan järkevyys kuvauspaikalla. Jos kameroita on liian vähän käytössä, kuvauksesta ei tule kattavaa ja tapahtumiin on vaikea saada jatkuvuutta. Liian monen kameran käyttö taas lisää valaistuksessa sekä leikkauksessa eli editoinnissa tarvittavaa työtä. Tuotannon kustannuksia ei saa päästää paisumaan käsistä.

Kuvauksissa valaistus on televisiokuvaajan ominta aluetta. Valaistukseen on kiinnitettävä paljon huomiota, koska se vaikuttaa kuvan kertovuuteen ja tunnelmaan. Jos esimerkiksi lavastusta joudutaan vähentämään, niin tunnelma vaihdetaan valojen avulla. Kuvaaja antaa ohjeita 3-5 valaisijalle, jotka asentavat ja hoitavat lamppuja.

Televisiokuvaaja antaa kameramiehille ohjeita mikrofonien ja kuulokkeiden kautta. Apuna hänellä on myös kuvatarkkailija, joka vastaa kuvan laadusta. Ohjaaja taas on vastuussa mm. kullakin hetkellä lähetettävän kuvan valinnasta.

Työn vuoksi joutuu matkustamaan kuvauspaikoille, jotka voivat sijaita missä tahansa. Työtä tehdään sekä sisätiloissa että ulkona. Työpäivä alkaa kuvausten aikana tyypillisesti klo 8 aamulla, ja sen pituus voi olla jopa 12 tuntia.

 

 

Työpaikat

Tv-yhtiöt.

 

Työn vaatimukset

Kuvallinen lahjakkuus ja hahmotuskyky ovat televisiokuvaajalle välttämättömiä ominaisuuksia.

Työssä on tunnettava kameroiden ominaisuudet ja hallittava niiden käyttö.

Televisiokuvaajan on tunnettava muiden työryhmän jäsenten työ. Hänen on ymmärrettävä äänen vaatimuksia, ohjaustyön periaatteita, jopa näyttelemistä.

Televisiokuvaajan työssä tarvitaan yhteistyötaitoja sekä kykyä itsenäiseen päätöksentekoon.

Teknisen kehityksen seuraaminen on välttämätöntä.

 

Koulutus

Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa elokuva- ja lavastustaiteen osastolla taiteen maisterin tai taiteen kandidaatin tutkinnon.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK) elokuvan ja television opintoihin suuntautuen.

Toisella asteella voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, media-assistentti. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen. Esimerkiksi Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan. YLE:n palveluksessa palkka määräytyy Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan jne.

Työmarkkinatiedot
Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

kameramies
kuvaaja
media-assistentti
medianomi
taiteen maisteri