Tanssitaiteilija

Johdanto

Tanssitaiteilijan työnkuva vaihtelee sen mukaan, minkälaista tanssia hän esittää ja missä hän työskentelee. Tanssilajit vaihtelevat nykytanssista balettiin. Työpaikat ovat teattereissa ja tanssiryhmissä. Tanssijan työ on luovaa ja sosiaalista ja vaatii musikaalisuutta ja hyvää fyysistä kuntoa.

Työtehtävät

Tanssitaiteilijat tanssivat kokoillan tanssiteoksissa, näyttämöesityksissä, poikkitaiteellisissa kokeiluissa ja televisiossa.

Tanssijan työnkuva vaihtelee suuresti sen mukaan, missä hän työskentelee ja minkälaista tanssia hän esittää. Tanssilajit vaihtelevat nyky- ja modernista tanssista balettiin ja flamencoon ja ryhmäesityksistä sooloihin.

Tyypillisin työympäristö on harjoitussali tai esitystila, esimerkiksi näyttämö tai muu sisä- tai ulkotila. Teatteritanssijan työaika keskittyy päivään, jolloin pidetään harjoitukset, ja iltaan, jolloin esitykset ovat. Aamut ovat usein vapaita.

Useimmat tanssiteatterit tekevät lisäksi kiertuetyötä, jolloin työhön kuuluu paljon matkustamista.

Taiteilijat saattavat tanssijan ja koreografin työnsä lisäksi toimia tanssinopettajina. Tanssinopettaja antaa tunteja usein illalla. Balettimestarina tanssija sovittaa baletteja näyttämölle ja toimii baletin johtajana.

Suomalaisten tanssijoiden taso on erittäin hyvä. Lisäksi tanssin harrastajakenttä on runsas. Alan ammattilaisia tulee koko ajan lisää, mutta myös yleisöpohja laajenee.

 

Työpaikat

Teatteritanssijoita on päätoimisesti ja vierailusopimuksin kiinnitetty muutamiin suurimpiin teattereihin ja tanssiryhmiin.

Suuri osa tanssitaiteilijoista työskentelee freelanceina tehden produktiokohtaisia kiinnityksiä eri teoksiin.

 

Työn vaatimukset

Tanssijalta edellytetään luovuutta, taiteellisuutta, musikaalisuutta, luontevaa liikkumista ja hyvää fyysistä kuntoa.

Kyky ryhmätyöskentelyyn on tärkeää, sillä tanssityö on yleensä hyvin sosiaalista. Teattereissa esitykset tehdään usein monien tanssijoiden yhteistyönä ja myös freelancet tekevät paljon ryhmäesityksiä.

Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa, usein päivittäistä harjoittelua. Etenkin freelance-tanssija saattaa harjoitella paljon yksin, jolloin häneltä vaaditaan sitkeyttä työskennellä myös ilman ulkopuolista tukea.

Tanssitaiteilijan on toisinaan siedettävä epävarmuutta taloudellisesta toimeentulosta, sillä vakituista työtä on alalta vaikea saada.

 

Koulutus

Teatterikorkeakoulussa on tanssin koulutusohjelma, joka johtaa tanssitaiteen kandidaatin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon pohjalta voi jatkaa tanssitaiteen maisterin tutkintoon, johon johtavia koulutusohjelmia ovat tanssijan koulutusohjelma, tanssinopettajan koulutusohjelma ja koreografin koulutusohjelma.

Ammattikorkeakouluista tanssin opetusta antavat Savonia -ammattikorkeakoulu Kuopiossa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Tutkinto on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, tanssinopettaja (AMK).

Toisen asteen tutkinto on tanssialan perustutkinto. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus määräytyy alan työehtosopimusten mukaan.

Erillistä korvausta voi lisäksi saada esimerkiksi erityistaitojen, kuten akrobatia-, laulu-, soitto- tai miekkailutaitojen käyttämisestä. Lisäksi maksetaan solistilisää.

Etenkin aloittavien tanssitaiteilijoiden on kuitenkin syytä varautua siihen, että toimeentulo saattaa olla välillä epävarmaakin.

 

Työmarkkinatiedot
Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Lisäaineistot

 

 

 

Lähinimikkeet

balettimestari
balettitanssija
ensitanssija
koreografi
koreologi
tanssinopettaja
tanssitaiteen kandidaatti