Säveltäjä

Johdanto

Säveltäjä on arvostettu kulttuuriammatti. Säveltäjien joukossa on sekä kevyen musiikin että taidemusiikin säveltäjiä. He säveltävät teoksen oma-aloitteisesti tai tilauksesta orkestereille, kuoroille, muusikoille jne. Säveltäjät toimivat eräänlaisina itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työssä tarvitaan ennen kaikkea musikaalisuutta ja pitkäjännitteisyyttä.

Työtehtävät

Säveltäjä voi olla ns. vakavan musiikin eli taidemusiikin tai kevyen musiikin säveltäjä. Kevyt musiikki pitää sisällään mm. jazz-, pop-, rock- ja iskelmämusiikin.

Taidemusiikin säveltäjä tekee teoksen oma-aloitteisesti ja tarjoaa sen esitettäväksi tai säveltää tilauksesta. Tilaajina voivat olla orkesterit, kuorot, yhtyeet, muusikot, festivaalit, oopperat ja radio. Tunnetuimmat suomalaissäveltäjät tekevät pelkästään tilaussävellyksiä.

Monet säveltäjät osallistuvat lisäksi sävellyskilpailuihin. Pärjääminen kilpailussa edellyttää ainakin taidemusiikin puolella sitä, että musiikin tulee täyttää taideyhteisön asettamat kriteerit ja olla persoonallista ja omaperäistä.

Säveltäjien työtavat ovat yksilöllisiä. Jotkut suunnittelevat teosta pitkään mielessään ja alkavat sitten kirjoittaa, toiset taas tekevät useita luonnoksia tai versioita. Useimmat käyttävät säveltämisessä apuna pianoa.

Nykyisin yhä useammat säveltäjät ovat siirtyneet kirjoittamaan nuottinsa tietokoneella. Näin nuottikuvaa on mahdollista muokata loputtomiin ja sävellys voidaan kuunnella suuntaa-antavasti syntetisaattorin soittamana.

Sävellystyö tehdään kotona tai muualta hankitussa työhuoneessa, jonka on oltava rauhallinen tila.

Säveltäjien työajat ovat joustavat. Taidemusiikin säveltäminen on pääsääntöisesti hidasta ja aikaa vievää. Tuloksellisena 6-8 tunnin työpäivänä syntyy 15-30 sekuntia soivaa musiikkia. Työprosessi usein nopeutuu ja työpäivät venyvät, kun teos alkaa lähestyä valmistumistaan.

Säveltäjän ammatti on arvostettu, ja säveltämistä pidetään yhteiskunnallisesti merkityksellisenä työnä, kulttuurin tärkeänä osana.

 

Työpaikat

Säveltäjät työskentelevät eräänlaisina itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Lähes kaikki säveltäjät tekevät sävellystyön ohella muita töitä, esimerkiksi opettavat, toimivat muusikoina tai kirjoittavat musiikkilehtiin.

 

Työn vaatimukset

Säveltäjän työ edellyttää ennen kaikkea musikaalisuutta, musikaalisen ilmaisun tarvetta, taiteellisuutta ja pitkäjännitteisyyttä.

Säveltäjällä täytyy olla kyky pukea musiikki nuottikuvaksi niin, että se esitettäessä kuulostaa siltä kuin hän sen tarkoittikin.

Jonkin instrumentin hallinta on välttämätöntä, nykyään usein myös tietotekniikan.

Kilpailu alalla on kovaa. Varsinkin taidemusiikin säveltäjän on alkuvaiheessa vaikea saada teoksilleen esityksiä. Menestystäkään ei aina ole luvassa. Säveltäjä kantaa itse vastuun työstään ja hänen on varauduttava kestämään myös kritiikki.

Säveltäjän ammatinvalintaan vaikuttaa ennen kaikkea kutsumus, halu ilmaista itseään musiikkia kirjoittamalla.

Ammatin parhaaksi puoleksi on voitava kokea itse sävellystyön palkitsevuus. Musiikin esittäjiltä ja yleisöltä saatu positiivinen palaute kannustaa eteenpäin

 

Koulutus

Säveltäjäksi aikovat ovat yleensä harjoittaneet musiikkiopintoja lapsuudesta asti.

Sibelius-Akatemiassa voi opiskella säveltämistä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon musiikin maisteri ja alemman korkeakoulututkinnon musiikin kandidaatti.

Opintoja voi täydentää musiikkikorkeakouluissa ulkomailla ja mestarikursseilla. Lisäksi joissakin yliopistoissa ja konservatorioissa sekä joidenkin musiikkijuhlien yhteydessä järjestetään erillisiä sävellyskursseja.

Kevyen musiikin säveltäjä voi hankkia ammatillista koulutusta ammattikorkeakouluissa, joissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK).

Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon.

Varsin monet säveltäjät ovat itseoppineita.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Taidemusiikin säveltäjien palkka koostuu sävellystilaus- ja tekijänoikeustuloista.

Kevyen musiikin säveltäjän palkka koostuu tekijäoikeuskorvauksista ja muusta sävellystulosta, joita ovat mm. tilauspalkkiot, nuottirojaltit tai näyttämö-, tv- ja radiomusiikin säveltäminen.

Toimeentulon hankkiminen sävellystyöllä edellyttää käytännössä tilaustöitä, sävellysten esityksiä sekä kustannussopimuksia ja apurahoja. Lähes kaikki tekevät sävellystyön ohella muita töitä, esimerkiksi opettavat, toimivat muusikoina tai kirjoittavat musiikkilehtiin.

 

Työmarkkinatiedot
Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lisäaineistot

Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.

 

 

 

Lähinimikkeet

musiikin maisteri
musiikkipedagogi
muusikko