Orkesterimuusikko

Johdanto

Orkesterimuusikko soittaa orkesterissa instrumenttia, esimerkiksi viulua tai huilua. Työ koostuu kotiharjoittelusta, harjoituksista ja konserteista. Orkesterimuusikoita työllistävät sinfoniaorkesterit, kamariorkesterit ja freelanceorkesterit. Työssä tarvitaan musikaalisuuden ja soittotaidon lisäksi pitkäjännitteisyyttä ja yhteistyökykyä.

Työtehtävät

Orkesterimuusikko soittaa orkesterissa jotakin instrumenttia, esimerkiksi kieli-, lyömä- tai puhallinsoitinta. Orkesteri on soitinyhtye, jossa ainakin muutamaa ääntä soittaa useampi soittaja. Orkesterit voidaan jaotella koostumuksen ja myös soittajien määrän mukaan jousiorkestereihin, puhallinorkestereihin, kamariorkestereihin ja sinfoniaorkestereihin.

Työympäristönä orkesteri on hyvin hierarkkinen. Ylintä taiteellista käskyvaltaa käyttää kapellimestari. Kapellimestarista seuraava, muusikoiden ykkösjohtaja on konserttimestari. Lisäksi kaikilla soitinryhmillä on omat äänenjohtajansa, jotka ovat vastuussa ryhmänsä suorituksista.

Nykyaikaisessa sinfoniaorkesterissa soittajien lukumäärä saattaa nousta toiselle sadalle. Se koostuu mm. viuluista, selloista, kontrabassoista, huiluista, klarineteista, trumpeteista, patarummuista, lautasista ja lisäksi usein vielä harpuista, pianosta ja sähköisistä äänentuottovälineistä.

Orkesterimuusikon työ koostuu kotiharjoittelusta, varsinaisista orkesteriharjoituksista sekä konserteista. Orkesterimuusikon työ on pääasiassa hyvin sosiaalista vaikkakin kotiharjoittelu tapahtuu yksin.

Ainakin parhaimmille muusikoille on tarjolla myös erilaisia soolo- ym. keikkoja orkesterissa soiton lisäksi. Orkesterimuusikot voivat tehdä myös opettajan töitä musiikkioppilaitoksissa.

Orkesterimuusikoiden työhön kuuluu nykyään myös perinteisestä konserttitoiminnasta poikkeavaa toimintaa. Orkesterimuusikoita on esiintynyt yhdessä mm. rock-yhtyeiden kanssa. Jonkin verran on ollut myös erilaisia lapsille suunnattuja kasvatusprojekteja.

Viikkotyöaika on yleensä 36 tuntia, joista kuusi tuntia on varattu kotiharjoitteluun. Loput 30 tuntia käytetään yhteisiin harjoituksiin, jotka sijoittuvat aamupäiville. Tämän lisäksi tulevat vielä konsertit, jotka pidetään yleensä iltaisin loppuviikosta. Konserttien ja kiertueiden vuoksi joutuu matkustamaan.

 

Työpaikat

Orkesterimuusikoita työllistävät sinfoniaorkesterit, kamariorkesterit ja freelanceorkesterit.


 

 

Työn vaatimukset

Orkesterimuusikko on kutsumusammatti, jossa tarvitaan intohimoista suhdetta musiikkiin. Työ edellyttää musikaalisuutta ja ennen kaikkea soittotaitoa.

Riittävän ammattitaidon hankkiminen edellyttää useimmiten jo lapsena aloitettua soitonopiskelua. Orkesterimuusikon täytyy jaksaa harjoitella instrumenttinsa kanssa joka päivä koko työuransa ajan. Häneltä vaaditaan sitkeyttä ja pitkäjännitteisyyttä.

Työ vaatii ankaraa keskittymistä omaan soitto-osuuteen, mutta samalla on tarkkailtava esityksen etenemistä kokonaisuutena. Työssä täytyy kyetä yhteistyöhön muiden muusikoiden kanssa. Orkesterimuusikolta vaaditaan myös eläytymis- ja esiintymiskykyä.

Soittamiseen liittyvät yksipuoliset liikkeet voivat aiheuttaa rasitusvammoja vuosien myötä. Niiden ehkäisemiseksi muusikon tulisi vapaa-aikanaan liikkua mahdollisimman monipuolisesti. Pitkistä harjoituksista ja esiintymisistä selviytyminen vaatii muutenkin kunnon ylläpitämistä. Pitkäaikainen soittaminen voi aiheuttaa kuulo-ongelmia.

Osittain iltaan sijoittuvat työajat saattavat vaatia erikoisjärjestelyjä perhe-elämän ja lastenhoidon suhteen.

Muusikon pitää pystyä antamaan kaikkensa yleisön edessä, mikä on raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Tämä on samalla ammatin hyvä puoli, sillä orkesterimuusikko saa olla tekemässä taidetta ja luomassa elämyksiä yleisölle.

 

Koulutus

Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon musiikin kandidaatti ja ylemmän korkeakoulututkinnon musiikin maisteri.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikko (AMK).

Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon, muusikko.

Varsin monet muusikot ovat kouluttautuneet myös ulkomailla.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Soittajavalinta orkestereihin tehdään koesoiton perusteella.

 

Palkkaus

Orkesterimuusikot työskentelevät kuukausipalkalla. Kaupunginorkestereissa palkat määrittyvät työehtosopimuksen mukaan, samoin useimmissa freelance-muusikoita käyttävissä orkestereissa. Palkan suuruus riippuu sekä orkesterista että soittajanimikkeestä.

 

Työmarkkinatiedot
Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lisäaineistot

Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.

 

Lähinimikkeet

basisti
huilisti
klarinetisti
lyömäsoittaja
musiikin maisteri
muusikko
pianisti
sellisti
trumpetisti
viulisti