Ohjaaja

Johdanto

Ohjaaja työskentelee teatterin palveluksessa johtaen työryhmää, johon kuuluvat taiteelliset ja tekniset työntekijät. Ohjaaja osallistuu teatterin ohjelmiston suunnitteluun ja valmisteluun. Työhön kuuluu esimerkiksi harjoitusten pitäminen ja esitysten valvominen. Taiteellisen näkemyksen ohella ohjaajalta vaaditaan esimies- ja ihmissuhdetaitoja.

Työtehtävät

Teatteriohjaaja osallistuu teatterin ohjelmiston ja muun taiteellisen toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun. Hän toimii teatterin suunnitteluelimissä, tekee ehdotuksia ohjaustöiksi ja seuraa koti- ja ulkomaisia teatteritapahtumia sekä alan lehdistöä.

Ohjaaja johtaa työryhmää, johon kuuluvat esitykseen tarvittavat taiteelliset ja tekniset työntekijät. Olennaista ohjaajan taiteellisessa työssä on antaa tekeillä olevalle teokselle se suunta, josta sisäisiä merkityksiä voi etsiä sekä löytää teokselle sen ominainen muoto.

Harjoitusten pitäminen ja näytelmien esitysten valvominen kuuluvat ohjaajan tehtäviin, samoin ehdotukset roolien jakamisesta näyttelijöille.

Elokuvaohjaajan toimenkuva vastaa pitkälti teatteriohjaajan työtä. Elokuvia ei kuitenkaan tehdä erityisiä näytäntökausia varten eikä näyttelijöitä valita määrätystä ryhmästä kuten teatterissa.

Tuotantosuunnitelman puitteissa ohjaajalla on vapaat kädet tehdä taiteellisia ratkaisuja, mutta samalla hän vastaa siitä, että näytelmä valmistuu sovitussa ajassa.

Ohjaaja on yleensä jäsen teatterin hallintoelimissä sekä neuvottelukunnassa että taiteellisessa jaostossa. Pienemmissä teatteriryhmissä ohjaaja vastaa tuottajan kanssa siitä, että kustannukset pysyvät sovituissa raameissa. Teatterissa työaika on tyypillisesti klo 8.00-23.00 välillä.

 

Työpaikat

Ohjaajia työllistävät teatterit ja televisio. Monet ohjaajat työskentelevät freelanceina.

 

Työn vaatimukset

Ohjaajan ammatissa vaaditaan teatteritaiteen laajaa tuntemusta sekä taiteellista näkemystä.

Ohjaajalta edellytetään esimies- ja ihmissuhdetaitoja, sillä työskentely tapahtuu hyvin sosiaalisessa ja vuorovaikutustaitoja vaativassa ympäristössä.

Hyvää ihmistuntemusta tarvitaan eritoten rooleja jaettaessa.

Esitysten valmistumisaikataulut, budjetit ja korkean taiteellisen tason säilyttäminen voivat aiheuttaa stressiä, minkä vuoksi hyvä stressinsietokyky on tarpeen.

Ensi-illan jälkeen on otettava vastaan kriitikoiden ja yleisön arvostelut. Tällöin on kestettävä kielteistäkin palautetta ja mahdollisesti perusteltava ratkaisujaan julkisuudessa.

 

Koulutus

Teatteriohjaajia valmistuu Teatterikorkeakoulusta tutkintona teatteritaiteen maisteri, elokuvaohjaajia Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta tutkintona taiteen maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK).

Elokuvaan ja televisioon voi suuntautua suorittamalla kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK).

Harrastajateattereissa on usein itseoppineita ohjaajia.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Teatteriohjaajan palkka määräytyy teatterialan työehtosopimuksen mukaan.

Freelance-ohjaajien palkka määräytyy vakinaista ohjaajaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

Elokuvaohjaajien palkkiot ovat usein freelance-pohjaisia.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Lähinimikkeet

elokuvaohjaaja
medianomi
taiteen maisteri
teatteri-ilmaisun ohjaaja
teatteriohjaaja
teatteritaiteen maisteri
televisio-ohjaaja