Näyttämömestari

Johdanto

Näyttämömestari johtaa teatterissa teknistä työryhmää. Hän vastaa lavasteiden rakentamisesta, pystyttämisestä ja vaihdoista sekä lavasteiden ja näytäntöteknisten laitteiden huolloista. Näyttämömestarin työ edellyttää vastuuntuntoa, esimiesosaamista ja kädentaitoja.

Työtehtävät

Näyttämömestari johtaa teatterissa teknistä työryhmää joka pystyttää, vaihtaa ja purkaa lavasteita sekä harjoituksissa että esityksissä. Näyttämömestarin tehtäviin kuuluu myös lavasteiden rakentaminen lavastajan ohjeiden ja piirustusten mukaan.

Näyttämömestari toimii yhteyshenkilönä verstaan ja näyttämön välillä. Hän välittää lavastajien ja näyttelijöiden toivomuksia verstaalle ja selostaa verstaan mahdollisuuksia lavastajalle.

Lavasteiden täytyy paitsi näyttää hyviltä, myös mahtua näyttämölle ja kestää näyttelijöitä. Tämän lisäksi niitä tulee olla helppo liikutella ja niiden täytyy pysyä paikoillaan. Tässä näyttämömestari on vastuuhenkilö, vaikka lavastuksen kokonaisuus ja perusratkaisut ovatkin lavastajan työtä.

Näyttämömestari on myös turvallisuussyistä tärkeä ammattilainen. Lavasteet voivat olla raskaita, ja etenkin kesken näytöksen alas laskettavan lavasteen kanssa pitää olla tarkkana. Hän tarkkailee tilannetta näyttämöllä ja antaa kuulokkeiden kautta määräyksiä näyttämömiehille.

Näytöksissä näyttämömiehet ja valo- ja äänimestarit toimivat näyttämömestarin ohjeiden mukaan. Teatterissa on olennaista, että asiat kuten näyttämölle tulot, lavasteiden ja valojen vaihdot sekä äänitehosteet tehdään joka kerta samalla tavalla.

Näyttämömestarit valvovat myös lavasteiden, köysistön, näyttämörakennelmien, näytäntöteknisten laitteiden ja verhoston kuntoa sekä vastaavat myös niiden huollosta ja varastoinnista.

Työhön kuuluu paljon myös palavereja, jotta sekä tekniset että taiteelliset ongelmat saadaan ratkaistuksi ennen ensi-iltaa.

Suurella teatterilla saattaa olla 5-6 näyttämömestaria, joiden työ voi olla teatterin eri näyttämöillä. Suurella näyttämöllä voi olla kaksikin mestaria. Suuremmissa teattereissa näyttämömestareilla on oma tarkka työnkuvansa, kun taas pienissä teatteriryhmissä näyttämömestari voi vastata myös tekniikan käytöstä, äänestä ja valosta, tai vaikka koko näyttämöstä.

Tekniseen työtyhmään kuuluvat mahdolliset apulaisnäyttämömestarit, näyttämömiehet joita on kymmenkunta, sekä valaistus- ja tehostemestarit, pukijat ja tarpeistonhoitajat. Suurissa taloissa on apuna ns. päiväpuuseppiä, jotka työskentelevät puuverstailla ja metallipajoilla.

Työympäristö vaihtelee teatterin näyttämöltä ulkokuvauspaikoille. Tyypillinen työaika on klo 14.00-22.00 ja työviikko kuusipäiväinen. Elokuvatöissä tehdään pitkiä päiviä, monesti aamusta iltaan. Työpäivän aikana etsitään kuvauspaikkoja ohjaajan kanssa, mietitään mitä kalustoa tarvitaan, mistä kaikki hankitaan ja mitä rakennetaan.

 

Työpaikat

Näyttämömestareita työskentelee teattereissa. Useat näyttämömestarit tekevät päätoimensa ohella sivutöitä. Kesäteatterit tarjoavat mahdollisuuksia, samoin elokuvaprojektit.

 

Työn vaatimukset

Näyttämömestarin työ edellyttää ennen kaikkea vastuuntuntoa, esimiesosaamista ja kädentaitoja.

Materiaalien hallintaa tarvitaan myös. Mitä useampia materiaaleja hallitsee, sen parempi, esimerkkinä puu, metalli ja kankaat.

Näytelmien lavasteet ovat joka kerta ainutlaatuisia, joten kekseliäisyys ja luovuus ovat välttämättömiä ominaisuuksia. Budjetti tietenkin rajoittaa lavasteiden toteutusta ja tekniikan mahdollisuuksia.

Yhteistyötaitoja tarvitaan myös. Omien näkemysten välittäminen muille tekniikan ammattilaisille ja taiteilijoille sekä heidän mielipiteidensä kuuleminen on keskeinen osa työtä.

Halu oppia uutta ja kiinnostus teatteriin on tärkeää.

Työaikojen suhteen tarvitaan joustavuutta.

Työtehtävät ovat ajoittain raskaita, esimerkiksi lavasteiden kantaminen ja nostaminen, joten riittävää kuntoa tarvitaan myös.

 

Koulutus

Useat näyttämömestarit ovat aloittaneet näyttämömiehinä ja päässeet näyttämömestareiksi kokemuksensa ansiosta. Monet näyttämömestareista ovat alun perin ammatiltaan puuseppiä tai metallimiehiä.

Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa esimerkiksi puualan perustutkinnon, kone- ja metallialan perustutkinnon tai sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon.

Myös käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksista löytyy soveltuvia artesaanin opintokokonaisuuksia. Perustutkintoja voi suorittaa myös näyttötutkintoina.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kun teatterissa hoidetaan esimerkiksi palovartijan tehtävää tai tehdään sähköasennuksia, on oltava asianmukainen lupa ja koulutus, vaikka kysymys olisi vain väliaikaisesta työstä.

 

Palkkaus

Ammattiteattereiden palveluksessa palkkaus perustuu teatterialan työehtosopimukseen.

 

Työmarkkinatiedot
Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Lähinimikkeet

artesaani
järjestäjä-näyttämömestari
medianomi
teatteritaiteen maisteri
insinööri