Leikkaajia työskentelee elokuvien, mainosten, musiikki- ym. videoiden ja tv-ohjelmien tuotannoissa. Leikkaajan vastuulla on elokuvan tai ohjelman kokonaisuuden hallinta sekä sen rytmin ja rakenteen luominen. Leikkaajat työskentelevät tv- ja tuotantoyhtiöiden palveluksessa sekä freelanceina. Työssä tarvitaan luovuutta ja yhteistyötaitoja.
Leikkaaja on audiovisuaalisen tuotteen kuten esimerkiksi elokuvan eri materiaalien yhdistäjä. Leikkaajan vastuulla on audiovisuaalisen tuotteen kokonaisuuden hallinta sekä sen rytmin ja rakenteen luominen.
Leikkaajia työskentelee pitkien elokuvien, lyhytelokuvien, dokumenttielokuvien, videoiden, mainosten ja mainoselokuvien sekä tv-ohjelmien tuotannoissa.
Leikkauksella luodaan merkityksiä ja tunnelmia, joten leikkaustapa on aina sovitettava ohjelman tai teoksen sanomaan ja laatuun. Tyyleinä voidaan erottaa huomaamaton leikkaus ja ns. montaasi.
Huomaamattomassa leikkauksessa pyritään luomaan illuusio luonnonmukaisesta tapahtumien kulusta. Montaasia eli kuvakerronnan tiivistämistä taas käytetään tyypillisesti dokumenttielokuvissa: yllättäviä siirtymiä, jyrkästi erilaisten kuvien esittämistä perätysten ja mielleyhtymien luomista niiden avulla.
Leikkaustyö tehdään nykyään täysin ilman filmiä. Leikkaaja työskentelee tietokoneella, jossa on ohjelmat leikkaamista varten. Jos fiktiotuotannot kuvataankin ensin 35 tai 16 mm:n filmille, niin kuva siirretään suoraan negatiivilta videonauhalle ja digitalisoidaan.
Ennen varsinaista leikkausta kuvattu materiaali logataan. Koko materiaali katsotaan läpi ja se jaetaan kuviin. Kuvien vaihdosten paikat merkataan, kuvat nimetään ja niistä tehdään tietokonelista. Uutis- ja ajankohtaistyössä tämän tekee yleensä toimittaja tai kuvaussihteeri. Joskus leikkaajakin loggaa tai työ tehdään yhdessä.
Loggauksen jälkeen tiedetään minkälaista kuvaa leikkaukseen on käytettävissä, ja millä kohtaa se sijaitsee nauhalla. Leikkaaja voi jo loggauksessa esittää omia kantojaan, varsinkin jos materiaalissa on valinnan varaa. Arkistoista on saatavana täydennykseksi kuvaa lähes mihin tahansa tarpeeseen, eri vuodenajoilta ja miljöistä.
Kiireellisessä uutistyössä toimittajan läsnäolo voi olla tarpeen lopullisessa leikkauksessakin, jos leikkaaja ei tunne käsiteltävää aihetta.
Elokuvien leikkauksessa ohjaaja antaa leikkaajalle valtuudet toimia omien toiveidensa ja työtapojensa mukaan. Yhdestä kohtauksesta on mahdollista leikata monta versiota samaa materiaalia käyttäen. Turha materiaali kuten tarpeettomat toistot karsitaan tietenkin pois.
Leikkaus on aina saatava valmiiksi ennen kuin päästään toteuttamaan seuraavia työvaiheita. Etenkin ajankohtaistyössä kiire vaivaa leikkaajia, koska lähetysaikaa ei voi siirtää. Työasemia käytetään usein vuoroissa, joten työn tekemiseen on siksikin käytössä rajattu aika. Tämä voi tuottaa kiirettä, mutta toisaalta työpäivät eivät tästä syystä veny liian pitkiksi.
Tv-yhtiöt ja tuotantoyhtiöt.
Elokuvaleikkaajan työssä tarvitaan ammattiosaamisen lisäksi luovuutta sekä kuvallisen ilmaisun ja dramaturgian tuntemusta.
Työ vaatii hyvää kokonaisuuksien hahmottamista, sillä työssä joutuu myös karsimaan sinänsä hyviä otoksia.
Elokuvaharrastus on lähes välttämätön lähtökohta.
Elokuvaleikkaajan on pysyttävä teknisen kehityksen mukana. Työnantaja huolehtii usein työntekijöidensä koulutuksesta.
Etenkin ajankohtaistyössä kiire ja stressi vaivaavat leikkaajaa, koska lähetysaikaa ei voi siirtää. Tällöin tarvitaan stressinsietokykyä.
Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa elokuva- ja lavastustaiteen osastolla taiteen maisterin tai taiteen kandidaatin tutkinnon elokuvaleikkausta opiskellen.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK) elokuvan ja television opintoihin suuntautuen.
Toisella asteella voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, media-assistentti. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.
Tulot riippuvat kokemuksesta, työtehtävien määrästä, ylitöistä, lisistä, jne. Työtä tehdään kuukausipalkkaisena, tuntityönä, freelance-työnä sekä yksityisyrittäjänä.
Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan.
Elokuva-ala
Elokuva-alalla tehdään projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi.
Toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana on alalla yleistä.Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi.
Elokuva-alan oppilaitoksista valmistuvien suuren määrän vuoksi kaikille ei riitä alan töitä. Tämä koskee sekä taiteellisiin että tuotannollisiin tehtäviin kouluttautuneita. Ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.
Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.
editori
leikkaaja
taiteen maisteri
