Kirjastonhoitaja on tiedonhaun ja tiedonhallinnan ammattilainen, jonka työnkuvaan vaikuttaa kirjaston koko. Kirjastonhoitaja on usein esimiesasemassa. Tehtäviin kuuluu suunnittelua, aineiston hankintaa, tietopalvelutyötä jne. Työssä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, tiedonhakutaitoja, järjestelmällisyyttä ja yleissivistystä.
Kirjastonhoitaja on tiedonhaun ja tiedonhallinnan ammattilainen, jonka työtehtävät riippuvat kirjaston tyypistä, koosta ja kokoelmien laajuudesta. Suurissa kirjastoissa aineistot on jaettu osastoihin ja kirjastonhoitajia on useita.
Kirjaston koko vaikuttaa siihen, missä määrin kirjastonhoitaja voi työtehtävissään erikoistua. Kirjastonhoitaja voi vastata esimerkiksi henkilöstö- ja talousasioista, lainausosastosta, kaunokirjallisuudesta, tietokirjallisuudesta, musiikki- ja videoaineistosta tai lasten ja nuortenosastosta.
Kirjastonhoitajan koulutuksen saanut on usein esimiesasemassa, jolloin tehtäviin kuuluu suunnittelu- ja budjetointitehtäviä, esimerkiksi kirjastomäärärahojen kohdentaminen ja hankittavan aineiston valinta: mitä aineistoa ja missä muodossa. Kirjastojen aineistot voivat olla hyvinkin monipuolisia kirjoista lehtiin, musiikkiin, videoihin jne.
Kirjastonhoitajat vastaavat kunnallisissa kirjastoissa yleis- ja henkilöstöhallinnoinnin lisäksi kirjaston aineistokokoelmien muodostamisesta, aineiston rekisteröinnistä, ylläpidosta ja käytön seurannasta. Tietopalvelutehtävät eli tiedonhaku ja -välittäminen asiakkaalle kirjaston omista ja kirjaston ulkopuolisista tiedonlähteistä ovat lisääntyneet.
Tieteellisissä kirjastoissa kirjastonhoitajan työ on esimies- ja hallintotehtävien lisäksi lähellä tutkijan työtä. Kirjastonhoitaja neuvottelee asiakkaan kanssa tiedonhaun aiheesta, suunnittelee tiedonhaun ja valitsee tietokannat. Hänen tulee olla hyvin perehtynyt kirjaston toimialaan.
Yritys- ja erikoiskirjastojen asiakkaina ovat oman organisaation henkilöstö ja sidosryhmät. Kirjastonhoitaja vastaa yksikön toiminnan johtamisesta sekä tietopalvelujen tuottamisesta, kehittämisestä ja suunnittelusta.
Työtä tehdään kirjastoympäristössä, työpisteenä voi olla tietopalvelu. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa, puhelinta, tietojärjestelmiä, tietokantoja, hakuteoksia ja muita tiedonhankinnan ja -välittämisen keinoja. Työssä ollaan päivittäin tekemisissä asiakkaiden kanssa. Työajat vaihtelevat kirjaston aukioloaikojen mukaan.
Kirjastonhoitajien työpaikat ovat kunnallisissa, tieteellisissä, yritys- ja erikois- sekä erilaisten laitosten kirjastoissa.
Kirjastonhoitajan työ on korkeakoulutusta edellyttävää asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä.
Työssä tarvitaan hyvää yleissivistystä, kirjallisuuden ja eri tieteenalojen tuntemusta sekä aineistojen tuntemusta ja tiedonhakutaitoja.
Ongelmanratkaisutaitoja tarvitaan tiedonhaussa, luokittelutyössä puolestaan järjestelmällisyyttä ja huolellisuutta.
Vuorovaikutustaidot ja oma-aloitteisuus ovat tarpeen. Kielitaitoa sekä pedagogisia taitoja tarvitaan myös.
Työ vaatii hyvää tietoteknistä osaamista.
Kirjastonhoitajan on pysyttävä ajan tasalla painetun aineiston lisäksi myös musiikin, videoiden jne. suhteen.
Korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena. Tutkinnon voi suorittaa Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa.
Yleisenä vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatiopalvelualan opinnot. Tieteellisten kirjastojen tehtäviin vaaditaan yliopistossa suoritettu koulutus.
Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka määräytyy työnantajasektorin mukaan.
Kunnallisissa kirjastoissa palkkaus perustuu Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen.
Kirjasto- ja tietopalveluala
Kirjasto- ja tietopalvelualalla työskentelee korkeakoulututkinnon suorittaneita kirjastonhoitajia, informaatikkoja ja tietopalveluasiantuntijoita yhteensä arviolta noin 2 300. Alalla työskentelee arviolta saman verran ilman korkeakoulututkintoa olevia työntekijöitä. He työskentelevät eri tehtävänimikkeillä, esimerkiksi kirjastovirkailijoina.
Kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetuista työntekijöistä. He työskentelevät kuntien kirjastoissaesimerkiksi kirjastonhoitajina, informaatikkoina, osastonhoitajina, kirjastonjohtajina ja erikoiskirjastonhoitajina. Työllisyystilanne on kohtalainen.
Yliopistojen kirjastot ovat toiseksi suurin työllistäjä, sitten valtion virasto-, oppilaitos- ja tutkimuskirjastot sekä yritys- ja muut erikoiskirjastot. Sekä kuntien että tieteellisten kirjastojen avoimiin työpaikkoihin on paljon hakijoita, joten alalle työllistyminen voi olla vaikeaa. Varsinkin vastavalmistuneilla kilpailu työpaikoista on kovaa erityisesti alan koulutusta järjestävillä yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakunnilla.
Alan koulutus ja erikoistuminen parantavat työnsaantimahdollisuuksia. Työllistymisen kannalta on hyötyä myös asiakaspalvelutaidoista, yleissivistyksestä, kirjallisuuden ja/tai eri tieteenalojen tuntemuksesta, tiedonhakutaidoista, pedagogisesta osaamisesta, kielitaidosta ja tietotekniikan osaamisesta.
Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan tulevaisuudessa uusia työntekijöitä, mutta määrä riippuu mm. siitä, miten monet virat täytetään jatkossa ja kuinka moni viranhaltija jatkaa edelleen työelämässä eläkeiän saavutettuaan.Kirjastoissa työskennellään myös määräaikaisissa työsuhteissa ja projekteissa.
erikoiskirjastonhoitaja
kirjastonhoitaja
kirjastonjohtaja
kirjastotoimen johtaja
osastonjohtaja
