Viittomakielen tulkki

Johdanto

Viittomakielen tulkki välittää viestejä kuurojen ja kuulevien välillä. Tilanteet vaihtelevat asioinnista opetukseen ja vapaa-aikaan. Viittomakielen tulkit voivat toimia myös opettajina tai kääntäjinä. Työpaikkoja on mm. tulkkikeskuksissa, Kuurojen liitolla ja kunnilla. Monet toimivat ammatinharjoittajina omissa yrityksissään. Ammatissa tarvitaan viittomakielen hallintaa ja sujuvaa ilmaisua sekä hyvää keskittymiskykyä ja joustavuutta.

 

Työtehtävät

Viittomakielen tulkki välittää viestejä kuurojen ja kuulevien välillä monenlaisissa tilanteissa. Tulkkeja tarvitaan myös vaikeasti huonokuuloisten, kuurosokeiden ja joissakin tapauksissa myös puhevammaisten tulkkina.

Asioimistulkkeja tarvitaan esimerkiksi käytäessä lääkärissä sekä tärkeiden pankkiasioiden hoitoon ja kaupankäyntiin kuten esimerkiksi auto- ja asuntokauppoihin. Asioimistulkkausta tarvitaan myös työpaikoilla ja harrastuksissa.

Tulkkikeskuksessa työskentelevien tulkkien työhön kuuluu tulkkauksen lisäksi mm. tulkkien välittämistä eri tilaisuuksiin. Kuntayhtymien palveluksessa tehtäviin kuuluu myös palveluihin liittyvää tiedottamista.

Opiskelutulkkeina toimivat viittomakielen tulkit työskentelevät oppilaitoksissa ja kursseilla. Heidän työnsä on tulkata viestejä oppilaitoksen tai koulutuspaikan kouluttajien, opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä.

Viittomakielen tulkki voi toimia myös viittomakielen opettajana sekä opettaa puhetta korvaavia ja tukevia kommunikointimenetelmiä, joissa ilmaisuun käytetään koko kehoa.

Tulkki voi toimia myös viittomakielen kääntäjänä. Tällöin tehtävänä on suomenkielisen materiaalin, esimerkiksi tv-ohjelmien, uutisten, kirjojen tai ohjeiden kääntäminen viittomakielelle. Vastaavasti viittomakielistä materiaalia, kuten videoita käännetään suomen kielelle.

Viittomakieli ei ole siinä mielessä kansainvälinen, että viittomat olisivat samanlaisia kaikissa kielissä. Viittomakielessä on myös murteita ja slangia.

Viittomakielen tulkin työhön kuuluu myös tulkkaukseen valmistautuminen. Ennakolta saatuihin puheisiin, lauluihin jne. on tutustuttava huolellisesti. Tulkkaustilaisuuteen on myös löydettävä sopivat vaatteet, sillä huulten ja sormien pitää näkyä.

Ammatinharjoittajilla tehtäviin kuuluu myös paperitöitä kuten laskujen ja raporttien hoitamista.

Viittomakielen tulkin työ on erittäin sosiaalista, sillä työtä tehdään tilanteissa, joissa on läsnä useampia ihmisiä. Työtä tehdään myös suuremmissa tilaisuuksissa, juhlissa ja seminaareissa. Työympäristö vaihtelee tulkkaustilanteiden mukaan.

Tulkit viittovat kaiken puheen ja puhuvat kaiken viitotun. Konsekutiivisesti (peräkkäin) tulkattaessa tulkki tulkkaa yleensä lyhyehkön kokonaisuuden sen jälkeen kun tulkattava on lopettanut. Simultaanisesti tulkattaessa tulkki tulkkaa samanaikaisesti kun tulkattava puhuu tai viittoo.

Työvälineinä käytetään kuulovammaisten kanssa kommunikoitaessa tilanteen mukaan myös paperille kirjoittamista. Kuurosokean kanssa viitottaessa käytetään taktillista viittomista, jolloin tulkki suorittaa viittomat olemalla kuurosokean kanssa kädet käsissä. Viittomien ymmärtämiseksi käytetään myös vartalokontakteja.

Työajat vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan. Asioimis- ja vapaa-ajan tulkkauksessa työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelutulkeilla työajat ovat sidoksissa koulunkäyntiin tai opiskeluun työajan ollessa yleensä enintään 37,5 tuntia viikossa. Työhön kuuluu tarpeen vaatiessa matkustamista tulkkaustehtävien vuoksi.

 

Työpaikat

Viittomakielen tulkit työskentelevät joko palveluntuottajien palveluksessa työntekijöinä tai toimivat itse palveluntuottajina (ammatinharjoittajina, yrittäjinä). Työpaikkoja ovat esimerkiksi tulkkikeskukset, Kuurojen liitto, kunnat ja yritykset.

 

Työn vaatimukset

Viittomakielen tulkin on hallittava viittomakieli sekä sen eri murteet ja slangi.

Tulkilta edellytetään usean alan termistön hallintaa suomeksi sekä suomalaisella ja/tai suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Tulkin on osattava ilmaista välitettävä sanoma sujuvasti ja vivahteikkaasti molemmilla työkielillä.

Työssä saattaa joutua tutustumaan erikoisaloihin ja opiskelemaan niiden sanastoa tulkkausta varten. Hyvä yleissivistys on tarpeen.

Ammatissa toimiminen edellyttää kahden eri tavoin viestivän yhteisön ja niiden kulttuurien erityispiirteiden tuntemista.

Kiinnostus erilaisia kieliä ja viestintätapoja kohtaan on ammatissa tarpeen.

Työ vaatii joustavuutta ja avoimuutta, koska tilanteet vaihtelevat. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tarpeen.

Viittomakielialalla tarvitaan yhä enemmän teknistä osaamista, jota esimerkiksi yleistyvä etätulkkaus edellyttää.

Viittomakielen tulkin työ vaatii normaalia kuuloa ja erittäin hyvää keskittymiskykyä.

Viittomakielen tulkin tulee noudattaa työssään ammattisäännöstöä, joka edellyttää mm. vaitiolovelvollisuutta.

Ammatissa voi esiintyä selkä-, hartia- ja niskakipuja. Silmät saattavat kipeytyä, koska tulkki joutuu usein kohdentamaan katseensa pitkäksi aikaa viittomiin ja henkilöihin.

 

Koulutus

Viittomakielentulkki (AMK) -tutkinnon voi suorittaa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingissä ja Kuopiossa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulussa Turussa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Opiskelutulkeilla on yleensä kuukausipalkka. Vähimmäisperuspalkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Päälle tulevat mahdolliset kokemuslisät ja henkilökohtainen palkanosa, johon vaikuttaa mm. erityisosaaminen.

Asioimis- ja vapaa-ajan tulkkauksessa käytetään yleensä tuntipalkkausta, pidemmissä tulkkauksissa myös päiväpalkkaa. Vaativan tason tuntipalkkaa maksetaan tavanomaista vaativammassa tulkkaustyössä, esimerkiksi kongressissa, toisen kotimaisen tai vieraan kielen tulkkaamisessa tai teatteriesityksessä.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Lähinimikkeet

asioimistulkki
kääntäjä
opetustulkki
tulkki
viittomakielen kääntäjä