Lääkäri

Johdanto

Lääkärin tehtävänä on auttaa potilaitaan näiden sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa. Keskeistä on sairauden tai vamman oikea diagnoosi, jonka perusteella lääkäri päättää annettavasta hoidosta. Työpaikkoja on terveyskeskuksissa, sairaaloissa, lääkäriasemilla ja yksityislääkäreiden omilla vastaanotoilla. Ammatti on erittäin vastuullinen ja edellyttää korkeaa osaamista, vuorovaikutustaitoja, luottamuksellisuutta ja stressinsietokykyä.

Työtehtävät

Lääkäri auttaa potilaitaan näiden sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa. Lääkärin työhön kuuluu olennaisesti myös sairauksien ennaltaehkäisy ja terveiden elintapojen edistäminen. Lääkäri voi työskennellä erikoistumisalansa mukaisesti mm. yleislääkärinä, psykiatrina, kirurgina tai tutkijana.

Lääkärin työn keskeisenä lähtökohtana on potilaan taudin määrittäminen eli diagnosointi. Diagnoosi on kaiken hoidon perusta, ja sen pohjalta päätetään potilaalle annettavasta hoidosta. Diagnoosin tekemiseksi lääkäri mm. haastattelee ja havainnoi potilasta sekä tekee erilaisia tutkimuksia.

Mikäli tarvitaan lisätutkimuksia, lääkäri kirjoittaa lähetteen esimerkiksi laboratorioon tai röntgeniin. Potilaalle tehtävien lisätutkimusten rajaaminen oikein vaatii ammattitaitoa. Lääkärin on myös osattava päättää, milloin potilaan tila vaatii erikoissairaanhoitoa.

Diagnoosin perusteella lääkäri päättää annettavista hoitotoimenpiteistä. Hän voi tehdä osan niistä itse tai kirjoittaa potilaalle lähetteen erikoislääkärille tai sairaalaan.

Osa lääkärin työajasta on varattu kirjallisia töitä varten. Tällöin hän esimerkiksi laatii potilaskertomusten pohjalta lausuntoja ja lähetteitä. Oma aikansa on varattu myös potilaiden puhelintiedusteluihin vastaamiseen.

Lääkärin työhön kuuluvat myös sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät tehtävät, kuten toiminta äitiys- ja lastenneuvolassa sekä koululääkärinä. Lääkäri tekee terveystarkastuksia ja antaa yksilökohtaista terveyskasvatusta vastaanotolla. Lääkäreitä pyydetään myös oppilaitoksiin pitämään alustuksia monista eri aiheista, esimerkiksi aikuiseksi varttumisesta, alkoholin käytöstä, tupakoinnista jne.

Työterveyshuollossa lääkäri tekee samankaltaista ehkäisevää työtä aikuisväestön parissa ja osallistuu terveyskasvatukseen ja terveydenhuollon suunnitteluun sekä valvoo erilaisten yritysten ja työpaikkojen terveydellisiä oloja.

Lääkärit tekevät myös hallinnollisia töitä. He johtavat esimerkiksi laitoksia, osastoja ja työryhmiä sekä ohjaavat harjoittelijoita ja terveysalan työntekijöitä. Lääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös lääketeollisuudessa, yrityksissä ja erilaisissa järjestöissä.

Potilastyössä ollaan jatkuvasti tekemisissä vaihtuvien asiakkaiden kanssa. Lääkärin ammatissa tehdään yhteistyötä muiden lääkäreiden ja terveydenhuoltoalan muun henkilöstön sekä myös sosiaalialan ammattilaisten kanssa.

Työtä tehdään vastaanotoilla, hoitohuoneissa jne. Osa lääkäreistä toimii ensihoitotehtävissä, jolloin työympäristönä ovat myös onnettomuuspaikat ja sairastuneiden ihmisten kodit. Tutkimustyötä tehdään myös esimerkiksi laboratorioissa.

Lääkäreiden työpäivät ovat usein pitkiä, sillä säännöllisen päivätyönsä lisäksi suurin osa lääkäreistä joutuu päivystämään. Työmäärä on usein suuri ja työtahti kiireinen.

Työpaikat

Sairaalat. Terveyskeskukset. Lääkäriasemat. Yksityisvastaanotot. Opetus ja tutkimus eri oppilaitoksissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Vakuutusyhtiöt. Lääketeollisuus. Puolustusvoimat. Valtionhallinto.

Suurin osa lääkäreistä työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa.

Työn vaatimukset

Lääkärin työ on vaativaa ja vastuullista. Ammatissa tarvitaan korkeaa lääketieteellistä osaamista ja käytännön taitoja.

Oikean diagnoosin tekeminen ja asianmukaisesta hoidosta päättäminen edellyttävät monimutkaisen tiedon hallintaa.

Ammatissa on hallittava hoidossa käytettävät laitteet ja tunnettava eri lääkeaineet.

Olennaista työn onnistumiselle on lääkärin ja potilaan välisen luottamuksellisen suhteen luominen. Sen edellytyksenä on kyky ymmärtää, kuunnella, myötäelää ja nähdä potilas kokonaisuutena.

Lääkärillä on myös tärkeä tehtävä sairauksien ennalta ehkäisijänä ja terveiden elintapojen edistäjänä, mikä edellyttää oikeanlaista lähestymistapaa ja hyviä viestintätaitoja.

Lääkärin on pystyttävä antamaan selkeät ja ymmärrettävät hoito-ohjeet erilaisille ja eri-ikäisille potilaille.

Vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot, joustavuus ja taito antaa ohjeita riittävän selkeästi ja käytännönläheisesti ovat välttämättömiä työyhteisössä.

Ammatissa on kyettävä myös itsenäiseen päätöksentekoon joskus nopeissakin tilanteissa.

Ammatti edellyttää hyvää terveyttä ja stressinsietokykyä.

Eteen tulee myös tilanteita, joissa mitään ei ole tehtävissä. Lähiomaisten tuskan ja surun kohtaaminen voi olla vaikeaa, kun lääkäri joutuu kertomaan mahdollisesta vakavasta sairaudesta tai kuolemasta.

Monet lääkärin toimenpiteistä vaikuttavat ratkaisevasti ihmisen terveyteen ja elämään. Vaikka lääkäri toimiikin yhteistyössä muun hoitohenkilökunnan kanssa, hänellä on aina vastuu potilaan hoidosta. Hän voi joutua vastuuseen muiden potilasta hoitaneiden tekemistä virheistä.

Lääkärit tarvitsevat työssään myös taloudellisia ja liikkeenjohdollisia taitoja.

Lääketiede kehittyy koko ajan. Ammattitaidon ylläpitämiseksi lääkärin on seurattava lääketieteellisiä julkaisuja sekä osallistuttava jatko- ja täydennyskoulutukseen.

Epäsäännöllisten työaikojen ja pitkien päivystysten vuoksi työ on fyysisesti raskasta.

Koulutus

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on lääkärin perustutkinto. Lääkäreitä koulutetaan Helsingin, Itä-Suomen (Kuopion kampus), Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Lääkäreille myönnetään lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen perusteella laillistus, jonka nojalla lääkäreillä on oikeus harjoittaa ammattiaan itsenäisesti.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan unionin muissa maissa kuin Suomessa.

Useimmat lääkärit suorittavat peruskoulutuksen jälkeen erikoislääkärin tutkinnon, johon kuluu vähintään viisi vuotta. Erikoistumisaloja on useita kymmeniä.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Lääkäri on laillistettu ammattihenkilö. Lääkärin ammattia saa harjoittaa vain ao. laillistettu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen em. ammattiin.

Palkkaus

Lääkärien palkka koostuu peruspalkasta, siihen kuuluvista lisistä, mahdollisista lisätyöpalkkioista ja päivystyskorjauksista. Lisien osuus voi olla jopa 20-50 prosenttia palkasta.

Lääkärien peruspalkat ovat eri erikoisaloilla pääpiirteissään samat. Päivystysten määrä nostaa kaikkien ansioita eniten.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Yksityisvastaanotolla tulot muodostuvat potilaspalkkioista, jotka koostuvat käynti-, toimenpide- ja todistuspalkkioista.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä noin 182 000 henkeä (v. 2014). Heistä julkisella sektorilla työskentelee noin 142 000, yksityisellä sektorilla yrityksissä noin 33 000 henkeä ja järjestöissä noin 6 000 henkeä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta yksityiset yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset perustavat oman yrityksen.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- ja opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoalan työvoiman tarvetta lisää henkilöstön eläköityminen. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Väestön ikääntyminen lisää puolestaan terveydenhuoltopalveluiden kysyntää ja työmääriä, minkä vuoksi tarvitaan enemmän henkilöstöä.

 

Lääketeollisuus

Lääketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 5 400 henkeä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, markkinointiin, myyntilupahallintoon ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä (v. 2014).

Lääketeollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle.

Alan työllisyyttä ylläpitää lääkkeiden jatkuva kysyntä terveydenhoidon tarpeisiin. Myös uusien lääkkeiden tuottaminen markkinoille työllistää monien eri alojen osaajia tutkimustehtävistä markkinointiin. Lääketeollisuus tulee työllistämään hyvin myös tulevaisuudessa. Lääkkeiden kysyntää lisää entisestään väestön ikääntyminen.

Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.

 

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

yleislääkäri
erikoislääkäri
lääketieteen lisensiaatti
lääketieteen tohtori

 

Lääkäri