Lääkäri

Johdanto

Lääkärin tehtävänä on auttaa potilaitaan näiden sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa. Keskeistä on sairauden tai vamman oikea diagnoosi, jonka perusteella lääkäri päättää annettavasta hoidosta. Työpaikkoja on terveyskeskuksissa, sairaaloissa, lääkäriasemilla ja yksityislääkäreiden omilla vastaanotoilla. Ammatti on erittäin vastuullinen ja edellyttää korkeaa osaamista, vuorovaikutustaitoja, luottamuksellisuutta ja stressinsietokykyä.

Työtehtävät

Lääkäri auttaa potilaitaan näiden sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa. Lääkärin työhön kuuluu olennaisesti myös sairauksien ennaltaehkäisy ja terveiden elintapojen edistäminen. Lääkäri voi työskennellä erikoistumisalansa mukaisesti mm. yleislääkärinä, psykiatrina, kirurgina tai tutkijana.

Lääkärin työn keskeisenä lähtökohtana on potilaan taudin määrittäminen eli diagnosointi. Diagnoosi on kaiken hoidon perusta, ja sen pohjalta lääkäri päättää potilaalle annettavasta hoidosta. Diagnoosin tekemiseksi lääkäri mm. haastattelee ja havainnoi potilasta sekä tekee erilaisia tutkimuksia. Haastattelemalla potilasta lääkäri selvittää oireita sekä muita sairauteen liittyviä asioita, kuten lääkitystä.

Hän voi kysyä myös työpaikkaan ja kotioloihin liittyviä asioita sekä tutustua potilaskertomuksiin, jos potilas on ollut aikaisemmin hoidettavana. Diagnoosia varten lääkäri yhdistelee ja erittelee tietoa useiden kriteerien avulla. Potilas, vamman tai sairauden aste sekä tilanne, jossa potilas kohdataan, vaikuttavat diagnoosin tekemiseen.

Potilas ei aina pysty kertomaan tilastaan. Hätätapauksissa lääkäri joutuu tekemään nopeita ratkaisuja niukemmin tiedoin kuin muutoin.

Taudinmääritys haastattelujen perusteella vaatii harjaantumista. Esimerkiksi lapset eivät pysty aikuisten tapaan kuvaamaan vaivojaan. Tällöin lääkärin havainnoinnin ja hänen tekemiensä tutkimusten merkitys korostuu. Jos tarvitaan lisätutkimuksia, lääkäri kirjoittaa lähetteen esimerkiksi laboratorioon tai röntgeniin. Potilaalle tehtävien lisätutkimusten rajaaminen oikein vaatii ammattitaitoa.

On myös osattava päättää, milloin potilaan tila vaatii erikoissairaanhoitoa. Diagnoosin perusteella lääkäri päättää annettavista hoitotoimenpiteistä. Hän voi tehdä osan niistä itse tai kirjoittaa potilaalle lähetteen erikoislääkärille tai sairaalaan.

Osa lääkärin työajasta on varattu kirjallisia töitä varten. Tällöin hän esimerkiksi laatii potilaskertomusten pohjalta lausuntoja ja lähetteitä. Oma aikansa on varattu myös potilaiden puhelintiedusteluihin vastaamiseen.

Lääkärin työhön kuuluvat myös sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät tehtävät, kuten toiminta äitiys- ja lastenneuvolassa sekä koululääkärinä. Lääkäri tekee terveystarkastuksia ja antaa yksilökohtaista terveyskasvatusta vastaanotolla. Lääkäreitä pyydetään myös oppilaitoksiin pitämään alustuksia monista eri aiheista, esimerkiksi aikuiseksi varttumisesta, alkoholin käytöstä, tupakoinnista jne.

Työterveyshuollossa lääkäri tekee samankaltaista ehkäisevää työtä aikuisväestön parissa ja osallistuu terveyskasvatukseen ja terveydenhuollon suunnitteluun sekä valvoo erilaisten yritysten ja työpaikkojen terveydellisiä oloja.

Lääkärit tekevät myös hallinnollisia töitä. He johtavat esimerkiksi laitoksia, osastoja ja työryhmiä sekä ohjaavat harjoittelijoita ja terveysalan työntekijöitä. Lääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös lääketeollisuudessa, yrityksissä ja erilaisissa järjestöissä.

Työmäärä on usein suuri ja työtahti kiireinen. Lääkäreiden työpäivät ovat usein pitkiä, sillä säännöllisen päivätyönsä lisäksi suurin osa lääkäreistä joutuu päivystämään.

 

Työpaikat

Sairaalat. Terveyskeskukset. Avohoitotoimistot. Työterveyshuolto. Yksityisvastaanotot. Opetus ja tutkimus eri oppilaitoksissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Vakuutusyhtiöt. Lääketeollisuus. Puolustusvoimat. Valtionhallinto.

Suurin osa lääkäreistä työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa.

Työn vaatimukset

Lääkärin työ on vaativaa ja vastuullista. Oikean diagnoosin tekeminen ja asianmukaisesta hoidosta päättäminen edellyttävät monimutkaisen tiedon hallintaa.

Olennaista työn onnistumiselle on lääkärin ja potilaan välisen luottamuksellisen suhteen luominen. Sen edellytyksenä on kyky ymmärtää, kuunnella, myötäelää ja nähdä potilas kokonaisuutena.

Työssä ei ole kysymys ainoastaan kulloisenkin sairauden hoitamisesta, lääkärillä on myös tärkeä tehtävä sairauksien ennalta ehkäisijänä ja terveiden elintapojen edistäjänä.

Lääkärin on pystyttävä antamaan selkeät ja ymmärrettävät hoito-ohjeet erilaisille ja eri-ikäisille potilaille.

Joustavuus, ryhmätyötaidot ja taito antaa ohjeita riittävän selkeästi ja käytännönläheisesti ovat välttämättömiä työyhteisössä.

Ammatti edellyttää hyvää terveyttä, nopeaa päätöksentekokykyä ja stressinsietokykyä. Vaikeita ratkaisuja voi joutua tekemään nopeastikin. Eteen tulee myös tilanteita, joissa mitään ei ole tehtävissä. Lähiomaisten tuskan ja surun kohtaaminen voi olla vaikeaa, kun lääkäri joutuu kertomaan mahdollisesta vakavasta sairaudesta tai kuolemasta.

Monet lääkärin toimenpiteistä vaikuttavat ratkaisevasti ihmisen terveyteen ja elämään. Vaikka lääkäri toimiikin yhteistyössä muun hoitohenkilökunnan kanssa, hänellä on aina vastuu potilaan hoidosta. Hän voi joutua vastuuseen muiden potilasta hoitaneiden tekemistä virheistä.

Lääkärit tarvitsevat työssään myös taloudellisia ja liikkeenjohdollisia taitoja.

Lääketiede kehittyy koko ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä tulee jatkuvasti teknologian nopean kehityksen ansiosta. Ammattitaidon ylläpitämiseksi lääkärin on seurattava lääketieteellisiä julkaisuja sekä osallistuttava jatko- ja täydennyskoulutukseen. On myös oltava valmis käyttämään omaa vapaa-aikaa opiskeluun.

Epäsäännöllisten työaikojen ja pitkien päivystysten vuoksi työ on fyysisesti raskasta.

 

Koulutus

Lääkäreitä koulutetaan Helsingin, Itä-Suomen (Kuopion kampus), Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Lääketieteen lisensiaatin (LL) tutkinto on lääkärin perustutkinto.

Peruskoulutuksen jälkeen lääkärit laillistetaan, mutta heidän on suoritettava kolmevuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus, minkä jälkeen he voivat toimia itsenäisesti yleislääkäreinä.

Useimmat lääkärit suorittavat peruskoulutuksen jälkeen erikoislääkärin tutkinnon, johon kuluu vähintään viisi vuotta. Nykyään on 49 erikoistumisalaa.

Lääkäreistä 63 prosenttia on erikoistuneita ja 22 prosenttia väitellyt tohtoriksi. Suurimmat erikoisalat ovat yleislääketiede, sisätaudit ja kirurgia. Terveyslääkäreistä valtaosa on suorittanut yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnon.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Lääkäri on laillistettu ammattihenkilö. Lääkärin ammattia saa harjoittaa vain ao. laillistettu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen em. ammattiin.

Palkkaus

Lääkärien palkka koostuu peruspalkasta, siihen kuuluvista lisistä, mahdollisista lisätyöpalkkioista ja päivystyskorjauksista. Lisien osuus voi olla jopa 20-50 prosenttia palkasta.

Lääkärien peruspalkat ovat eri erikoisaloilla pääpiirteissään samat. Päivystysten määrä nostaa kaikkien ansioita eniten.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Yksityisvastaanotolla tulot muodostuvat potilaspalkkioista, jotka koostuvat käynti-, toimenpide- ja todistuspalkkioista.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä noin 182 000 henkeä (v. 2014). Heistä julkisella sektorilla työskentelee noin 142 000, yksityisellä sektorilla yrityksissä noin 33 000 henkeä ja järjestöissä noin 6 000 henkeä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta yksityiset yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset perustavat oman yrityksen.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- ja opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoalan työvoiman tarvetta lisää henkilöstön eläköityminen. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Väestön ikääntyminen lisää puolestaan terveydenhuoltopalveluiden kysyntää ja työmääriä, minkä vuoksi tarvitaan enemmän henkilöstöä.

 

Lääketeollisuus

Lääketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 5 400 henkeä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, markkinointiin, myyntilupahallintoon ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä (v. 2014).

Lääketeollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle.

Alan työllisyyttä ylläpitää lääkkeiden jatkuva kysyntä terveydenhoidon tarpeisiin. Myös uusien lääkkeiden tuottaminen markkinoille työllistää monien eri alojen osaajia tutkimustehtävistä markkinointiin. Lääketeollisuus tulee työllistämään hyvin myös tulevaisuudessa. Lääkkeiden kysyntää lisää entisestään väestön ikääntyminen.

Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.

 

Lisäaineistot

Lääkärin työssä on sykettä. Video. Työministeriö ja Suomen Lääkäriliitto 2004.

 

Lähinimikkeet

erikoislääkäri
lääketieteen lisensiaatti
lääketieteen tohtori
kirurgi
psykiatri

Lääkäri