Lähihoitaja, kuntoutus

Johdanto

Kuntoutukseen suuntautunut lähihoitaja tukee kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa. Työ tehdään osana moniammatillista kuntoutustyöryhmää eri kuntoutusmenetelmin, joita ovat hieronta, pintalämpö-, kylmä-, sähkö- ja liikehoito. Työpaikkoja on kuntoutuslaitoksissa, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Ammattitaidon lisäksi tarvitaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Kuntoutukseen suuntautunut lähihoitaja työskentelee moniammatillisen kuntoutustyöryhmän jäsenenä. Työhön kuuluu tukea kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa eri kuntoutusmenetelmin. Tavoitteena on kuntoutujan itsenäisen toimintakyvyn tukeminen ja elämänlaadun lisääntyminen.

Työssään lähihoitaja arvioi eri-ikäisten kuntoutujien toimintakykyä ja apuvälinetarvetta yhteistyössä kuntoutustyöryhmän kanssa tai konsultoiden muita asiantuntijoita. Tutkimusmenetelminä käytetään esimerkiksi havainnointia, haastattelua ja käsin tunnustelua.

Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä laatii tavoitteellisen kuntoutussuunnitelman yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Lähihoitajan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa kuntoutussuunnitelmaa, jolloin kuntoutujaa ohjataan ja tuetaan omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen.

Lähihoitajan käyttämiä kuntoutusmenetelmiä ovat hieronta, pintalämpö-, kylmä-, sähkö- ja liikehoito sekä ohjaus ja neuvonta. Ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on kuntoutujan itsenäisen toimintakyvyn tukeminen ja elämänlaadun lisääntyminen.

Liikehoito lähihoitajan työssä sisältää sekä yksilö- että ryhmäohjausta. Yksilöllinen liikehoito ylläpitää ja edistää asiakkaan perusliikkumista. Lähihoitaja ohjaa kuntoutujaa lihastasapainoa ja nivelten liikkuvuutta ylläpitävissä ja parantavissa harjoituksissa sekä apuvälineiden käytössä.

Lähihoitajan työhön kuuluu myös arvioida toteuttamansa kuntoutuksen vaikutusta kuntoutujan toimintakykyyn. Hän tekee tarvittaessa muutoksia kuntoutussuunnitelmaan yhteistyössä kuntoutujan, kuntoutustyöryhmän ja omaisten kanssa. Lähihoitaja kirjaa tarvittavat tiedot kuntoutujan asiakastietoihin sekä huolehtii osaltaan seuranta- ja arviointitietojen välittymisestä kuntouttavan hoitotyöhön osallistuville ammattihenkilöille.

Lähihoitaja työskentelee kuntoutuslaitosten ja vastaavien kuntoutustiloissa, potilastiloissa ja asiakaspalvelutiloissa. Työtä tehdään työnjaon mukaisesti sekä itsenäisesti, ohjatusti että työryhmissä yhteistyössä muiden kuntoutujan hoitoon osallistuvien asiantuntijoiden kanssa. Pääasiallisesti työskennellään yhteistyössä fysioterapeutin kanssa.

Työajat vaihtelevat työnantajien mukaan. Terveydenhuollon avohuollossa ja järjestöissä työ on pääsääntöisesti päivätyötä. Laitoksissa työ on tyypillisesti kaksi- tai kolmivuorotyötä.

Työpaikat

Työpaikkoja on kuntoutuslaitoksissa, sairaaloiden vuode- ja kuntoutusosastoilla, terveyskeskusten vuode- ja kuntoutusosastoilla, päiväsairaaloissa, mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa, vanhustyössä, veteraanien kuntoutuslaitoksissa, kotihoidossa, palvelukeskuksissa, kylpylöissä, apuvälineyksiköissä ja liikuntakeskuksissa. Lisäksi on mahdollista työskennellä itsenäisenä yrittäjänä esimerkiksi hierojana.

Työn vaatimukset

Lähihoitajan on kuntoutuksessa tunnettava kuntoutuksen prosessi sekä hallittava kuntoutusmenetelmät ja kuntoutuksessa käytettävät laitteet ja välineet.

Ammatissa on hallittava myös potilaan arviointi.

Lähihoitajan työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Lähihoitajalta edellytetään oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työotetta.

Liikunnallisista taipumuksista on ammatissa hyötyä.

Työ vaatii riittävän hyvää fyysistä kuntoa.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon kuntoutukseen suuntautuen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto.

Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön.

Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

lähihoitaja

Lähihoitaja, kuntoutus