Lähihoitaja, vanhustyö

Johdanto

Vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja työskentelee vanhustyössä mm. kotihoidossa, avohoidossa ja sairaaloissa. Työ on vanhuksen itsenäisen selviytymisen tukemista ja huolenpitämistä, hoitoa ja hoivaa. Ammatti edellyttää hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, organisointikykyä, yhteistyötaitoja ja joustavuutta.

Työtehtävät

Vanhustyössä lähihoitajan työ on ensisijaisesti vanhuksen toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukemista sekä perus- ja sairaanhoitoa. Asiakkaat ovat iältään, persoonaltaan, toimintakyvyltään ja sairauksiltaan hyvin erilaisia.

Kodinhoidossa tehtävänä on huolehtia vanhusten perushoidosta ja arkipäivän askareista sekä avustaa asioinneissa kodin ulkopuolella. Laitoksessa lähihoitaja huolehtii vanhusten perushoidosta sekä virikkeiden järjestämisestä.

Lähihoitaja auttaa vanhuksia päivittäisissä toiminnoissa. Hän mm. syöttää, pesee, kylvettää, nostaa istumaan ja kävelyttää sekä ulkoiluttaa avun tarpeessa olevia vanhuksia. Hän auttaa vanhuksia suun- ja hampaiden sekä jalkojen hoidossa ja ohjaa heitä tarvittavien lisäpalvelujen piiriin.

Työnkuvaan kuuluu myös ympäristön toimivuuden ja siisteyden ylläpitäminen. Tarvittaessa lähihoitaja huolehtii päivittäisestä kevyestä siivouksesta ja pyykkihuollosta.

Lähihoitaja hoitaa myös haavoja, katetroi, jakaa lääkkeitä jne. Hän seuraa vanhuksen vointia ja lääkkeiden vaikutuksia ja sivuvaikutuksia. Lähihoitaja valvoo kotona asuvan vanhuksen lääkehoidon toteutumista. Hän kirjaa sähköisesti asiakas- ja potilastiedot sekä tiedottaa tarvittaessa huomioistaan hoitavalle työryhmälle ja lääkärille.

Lähihoitaja tukee vanhusten voimavaroja etsimällä heille sopivia ja mielenkiintoisia toiminnan muotoja sekä rohkaisemalla yhteydenpitoa omaisiin ja ystäviin. Lisätäkseen vanhuksen elämän sisältöä ja mielekkyyttä hän järjestää vanhuksille mielekästä toimintaa. Hän käyttää työssään kuvallisen- ja muun luovan ilmaisun menetelmiä.

Lähihoitaja keskustelee vanhuksen kanssa sekä rauhoittaa ja hoitaa levottomia ja ahdistuneita vanhuksia. Lähihoitaja opastaa ja ohjaa vanhuksia apuvälineiden käytössä. Hän käyttää tarvittaessa puhetta korvaavia menetelmiä vuorovaikutuksen edistämiseksi. Lähihoitaja hoitaa kuolevia vanhuksia sekä tukee osaltaan surevia omaisia ja läheisiä.

Lähihoitaja työskentelee joko työryhmässä tai itsenäisesti riippuen työpaikasta. Ammatissa työskennellään usein tiiviissä yhteistyössä osana moniammatillista työryhmää, johon voi kuulua mm. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä ja kodinhoitaja. Lähihoitaja tekee yhteistyötä vanhuksen ja hänen läheistensä kanssa. Lähihoitaja toimii usein vanhuksen omahoitajana.

Avohuollossa ja järjestöissä työ on pääsääntöisesti päivätyötä. Laitoksissa työ on tyypillisesti kaksi- tai kolmivuorotyötä.

 

Työpaikat

Työpaikkoja on kuntien kotipalveluissa, kotipalveluyrityksissä, päiväkeskuksissa, päiväsairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa.

Lähihoitaja voi toimia myös henkilökohtaisena avustajana vanhukselle. Hän voi työllistyä myös yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

 

Työn vaatimukset

Lähihoitaja tarvitsee vanhustyössä tietoja ja käytännön taitoja mm. sairauksista, niiden hoitamisesta ja ravitsemuksesta.

Vanhustyö on asiakaslähtöistä, ja siinä korostuvat ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.

Työssä tarvitaan organisointikykyä, omatoimisuutta ja kärsivällisyyttä. Vaihtuvat tilanteet ja ajoittainen kiire edellyttävät työntekijältä joustavuutta.

Varsinkin lisääntyvä dementoituneiden hoitotyö edellyttää kykyä sanattomien viestien tulkintaan ja rauhallista työotetta kriittisissäkin tilanteissa.

Alan kehityksen seuraaminen on tärkeää.

Työ on ajoittain henkisesti ja fyysisesti raskasta.

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon vanhustyöhön suuntautuen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto.

Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön.

Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

vanhustyöntekijä
henkilökohtainen avustaja
hoitaja
lähihoitaja

 

Lähihoitaja, vanhustyö