Välinehuoltaja

Johdanto

Välinehuoltaja huolehtii sairaanhoidossa käytettävien välineiden ja laitteiden pesusta, desinfioinnista ja käyttövalmiudesta. Välinehuoltajia työskentelee esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten välinehuoltokeskuksissa, leikkaussaleissa, laboratorioissa ja lääkäriasemilla sekä hammashuollossa. Ammatti vaatii välinehuollon osaamista, huolellisuutta, pikkutarkkuutta ja järjestelykykyä.

Työtehtävät

Välinehuoltaja huolehtii sairaanhoidon tutkimuksissa ja toimenpiteissä käytettävien välineiden ja laitteiden puhtaudesta ja käyttövalmiudesta. Hän pesee, desinfioi ja pakkaa sekä tarkastaa niiden kunnon ja toimivuuden sekä tarvittaessa toimittaa välineet huoltoon.

Sairaalan välinehuoltokeskuksessa toimivan välinehuoltajan työ on pääasiassa erilaisten yksittäisten instrumenttien ja välineiden käsittelyä sekä erilaisten leikkausvälinesarjojen kokoamista. Työ edellyttää laajaa välineiden ja instrumenttien nimikkeiden sekä välineiden toiminnan ja käyttötarkoituksen tuntemista.

Työskennellessään sairaalan eri osastoilla välinehuoltajan on tunnettava kyseisillä osastoilla käytettävien koneiden toimintaa. Hänen on osattava purkaa ja koota laitteet niiltä osin kuin puhdistamisessa on tarpeen ja varmistettava työnsä jälkeen, että ne ovat käyttövalmiita.

Välinehuoltaja huolehtii myös hoitovälineiden varastoinnista. Välinehuoltajan työhön voi myös kuulua erilaisten kertakäyttöisten sairaanhoitotarvikkeiden kuten ruiskujen, neulojen, katetrien ja vastaavien tuotteiden vastaanottaminen ja jakaminen osastoille.

Välinehuoltaja käyttää työssään erilaisia sterilointimenetelmiä ja -laitteita kuten esimerkiksi höyryautoklaavia. Välineiden sterilointiin kuuluu työn eri vaiheissa tehtävät laatutarkastukset. Sterilointitapahtumaa seurataan mm. erilaisilla mittareilla.

Välinehuoltokeskus on palveluyksikkö, jonka työrytmi myötäilee koko laitoksen työrytmiä. Välinehuoltajan tulee toimia yhteistyössä sairaalan muun henkilöstön kanssa. Työyksikössään välinehuoltaja tekee työtään sekä yksin että ryhmätyönä. Työ on pääasiassa päivä- ja iltatyötä.

Työpaikat

Välinehuoltajia työskentelee mm. sairaaloiden ja terveyskeskusten välinehuoltokeskuksissa, leikkaussaleissa, teho- ja dialyysiyksiköissä, synnytyssaleissa, laboratorioissa, yksityisillä lääkäriasemilla, lääketehtaiden välinehuoltoyksiköissä sekä elintarvikelaboratorioissa.

Työn vaatimukset

Välinehuoltajan työssä edellytetään kätevyyttä, järjestelykykyä ja kykyä hallita teknisiä laitteita.

Työ vaatii erityistä huolellisuutta ja pikkutarkkuutta. Työtä on pystyttävä tekemään joutuisasti sairaalan rytmin mukaisesti.

Työ on vastuullista. Vaikka työ on ajoittain urakkaluonteista ja kiireistä, välinehuoltaja ei voi tinkiä hygieenisyydestä eikä tarkkuudesta. Virheellisesti kootut välineet tai puutteellisesti steriloidut instrumentit voivat aiheuttaa vakavia seurauksia.

Työympäristön kosteus, kuumuus ja vetoisuus voivat haitata. Myös raskaat nostot voivat rasittaa fyysisesti. Henkistä rasitusta voi aiheuttaa työn kiireys, urakkaluonteisuus sekä työyhteisön tiiviys.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä allergia voivat haitata alalla työskentelyä.

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa näyttötutkintona välinehuoltajan ammattitutkinnon sekä välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon.

Välinehuoltajan koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa sekä oppisopimuskoulutuksena.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Välinehuoltajan tutkinto.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Eri sopimusaloilla ansioita nostavat myös työaikakorvaukset sekä mahdollinen tulospalkkio.

 

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Hammashuoltoala

Hammaslääkäreitä on työelämässä noin 4 600 (v. 2017). Heistä noin puolet työskentelee terveyskeskuksissa. Seuraavaksi yleisintä on työskentely ammatinharjoittajana, sitten toimiminen työsuhteessa yksityisellä sektorilla.

Hammaslääkäreistä erikoishammaslääkäreitä on noin 600. Heistä noin kaksi kolmesta työskentelee yksityissektorilla ja kolmasosa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa.

Hammaslääkäreiden työllisyystilanne on hyvä, eikä työttömyyttä käytännössä juuri esiinny. Hammaslääkäreistä on pulaa erityisesti terveyskeskuksissa. Monella hammaslääkärillä on päätoimensa ohella myös sivutyö, joka on tavallisimmin vuokralaishammaslääkärinä toimiminen kliinisessä työssä.

Hammashuoltoalan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve edistää suun terveyttä sekä ehkäistä ja hoitaa hammassairauksia. Hammaslääkäreiden lukumäärän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa, koska väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Uusia hammaslääkäreitä tarvitaan myös eläkkeelle jäävien tilalle. Sama koskee erikoishammaslääkäreitä.

Suuhygienistit työllistyvät useimmiten terveyskeskusten hammashoitoloihin, sairaaloihin, muihin hoitolaitoksiin ja yksityisille hammaslääkäriasemille. Suuhygienistejä toimii myös yrittäjinä omilla vastaanotoillaan. Suuhygienistien työllisyystilanne on pääasiassa hyvä, mutta vaihtelee jonkin verran alueellisesti.

Hammashoitajat (lähihoitajat) työskentelevät terveyskeskusten hammashoitoloissa, sairaaloissa, muissa hoitolaitoksissa ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla. Heidän työllisyystilanteensa on yleisesti ottaen hyvä.

Hammasteknikot työskentelevät usein yrittäjinä tai toisen palveluksessa hammaslaboratoriossa, joihin myös hammaslaborantit enimmäkseen työllistyvät. Työllisyystilanne on hyvä.

Lisäaineistot

Hoitoalan ammatteja. Video. Työministeriö 2004.