Kuulontutkija

Johdanto

Kuulontutkija on kuulon- ja tasapainotutkimusten sekä hoidon ja kuntoutuksen asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu tutkimusten tekemistä, neuvontaa, kuntoutuksen suunnittelua ja kuulokojeiden hankintaa. Työpaikkoja on kuntien perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä sekä alan palveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä. Kuulontutkijan ammatissa tarvitaan audiologisen hoitotyön hallintaa, alan tekniikan tuntemusta sekä vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Kuulontutkija eli audionomi on kuulon- ja tasapainotutkimusten sekä hoidon ja kuntoutuksen asiantuntija. Kuulontutkijan työhön kuuluu hoito- ja kuulonhuoltotyön suunnittelua, tuottamista, toteuttamista ja kehittämistä. Kuulontutkijan asiakkaat ovat eri-ikäisiä terveitä, sairaita tai vammaisia potilaita.

Kuulontutkijan työllä pyritään ennaltaehkäisemään kuulovaurioita sekä selvittämään, lievittämään ja parantamaan korva-, nenä- ja kurkkusairauksien ja vammojen aiheuttamien kuulovaurioiden haittoja. Tavoitteena on asiakkaan kommunikointivalmiuksien, kasvun ja elämänhallinnan tukeminen sekä toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kuulontutkija valmistaa potilaat tai asiakkaat tutkimuksiin sekä tekee eriasteisia kuulon- ja tasapainotutkimuksia, joissa selvitetään vamman tyyppi, syy ja kuntoutusmahdollisuudet. Tehtäviin kuuluu myös kuntoutuksen suunnittelua sekä ohjausta ja neuvontaa.

Keskeistä audiologisessa hoitotyössä on audionomin ja potilaan tai asiakkaan välinen yhteistyö. Kuulonkuntoutustyössä hoitosuhde on usein elinikäinen. Kuulontutkija voi toimia myös kuulovammaisen ja hänen perheensä tuki- ja yhdyshenkilönä.

Kuulontutkija hankkii asiakkaille tai potilaille heidän tarvitsemansa kuulokojeet ja muut kuulon apuvälineet sekä sovittaa ne heille ja ohjaa niiden käytössä. Tehtäviin kuuluu myös vastata tutkimuslaitteiden kunnosta ja toimintakelpoisuudesta.

Kuulontutkija työskentelee sekä itsenäisenä asiantuntijana että kuulon kuntoutuksen moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Kuulontutkija voi toimia myös esimies- ja työnjohtotehtävissä tai kuntoutusohjaajana. Kuntoutustyöryhmässä työskentelevät esimerkiksi lääkäri, puheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja.

Kuulontutkija työskentelee enimmäkseen vastaanotollaan. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa, tutkimuslaitteita ja apuvälineitä. Työ on päivätyötä.

 

Työpaikat

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt. Järjestöt. Alan palveluja tarjoavat yritykset. Kuntoutuslaitokset ja tutkimuslaitokset. Yrittäjinä ja ammatinharjoittajina.

 

Työn vaatimukset

Kuulontutkijalta edellytetään audiologisen tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen hallintaa.

Ammatissa tarvitaan alan teknologian erityisosaamista sekä tutkimuslaitteiden, kuulokojeiden, sisäkorvaistutteiden ja muiden kuulon apuvälineiden hallintaa.

Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja kommunikointitaitoja sekä vastuuntuntoa.

Ammatissa tarvitaan taitoa työskennellä eri-ikäisten asiakkaiden kanssa ja joustavuutta.

Itsenäinen työskentelyote sekä kyky ryhmätyöskentelyyn ovat tarpeen.

Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.

Kuulontutkijan työ edellyttää kiinnostusta tekniikkaan ja tietotekniikan hallintaa sekä tarkkuutta vaativia kädentaitoja.

Kielitaito on työssä tarpeen.

Oman alan kehityksen ja tekniikan seuraaminen on ammatissa välttämätöntä.

 

Koulutus

Audionomikoulutusta järjestetään ammattikorkeakouluissa erikoistumisopintoina. Koulutusta on järjestetty Helsingissä, Oulussa ja Turussa.

Audionomikoulutukseen pääsyn edellytyksenä on terveysalan opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä riittävä työkokemus hoitotyössä.

Viralliset kelpoisuusehdot

Terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto sekä audionomin pätevyys tai vastaava aikaisempi kuulontutkijan koulutus.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kunnilla palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä ja työkokemuslisästä sekä muista mahdollisista lisistä, palkkioista ja korvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista.

Yksityisellä sektorilla palkka perustuu terveyspalvelualan työehtosopimukseen.

Palkkaus voi perustua myös yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukseen.

 

 

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä noin 182 000 henkeä (v. 2014). Heistä julkisella sektorilla työskentelee noin 142 000, yksityisellä sektorilla yrityksissä noin 33 000 henkeä ja järjestöissä noin 6 000 henkeä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta yksityiset yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset perustavat oman yrityksen.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- ja opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoalan työvoiman tarvetta lisää henkilöstön eläköityminen. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Väestön ikääntyminen lisää puolestaan terveydenhuoltopalveluiden kysyntää ja työmääriä, minkä vuoksi tarvitaan enemmän henkilöstöä.

 

Lähinimikkeet

audionomi
sairaanhoitaja
sairaanhoitaja (AMK)
terveydenhoitaja
terveydenhoitaja (AMK)