Tuotannon esimies / työnjohtaja (elintarviketeollisuus)

Johdanto

Tuotannon esimies johtaa elintarviketeollisuuden tuotantolaitoksessa oman osastonsa toimintaa ja henkilöstöä tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Työtehtäviin kuuluvat mm. työnjohtotehtävät sekä seuranta ja raportointi. Työssä tarvitaan tulosvastuullisuutta ja monitaitoisuutta.

Työtehtävät

Tuotannon esimies vastaa osastonsa henkilöstöstä, teknologiasta, raaka-ainetilauksista sekä laitteiden ja tuotantotilojen puhdistuksesta. Työtehtävät ja vastuualueet vaihtelevat tuotantolaitoksen toiminnan ja organisoinnin mukaan.

Työnjohtotehtävissä tuotannon esimies vastaa osaston toiminnan tehokkuudesta päivä- ja viikko-ohjelmien mukaan. Hän vastaa tuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta ottaen huomioon henkilöstön, raaka-aineet, resurssit, koneet ja laitteet sekä toimitusvalmiudet. Hän vastaa myös varastojen seurannasta ja päivittäisten raaka-aineiden tilauksesta.

Tuotannon esimies pitää tarvittavat sidosryhmät ajan tasalla edellisen päivän tuotannon toteutumasta sekä kuluvan ja seuraavan päivän toteutuksesta. Hän ilmoittaa tuotannon muutoksista tuotannonsuunnittelijalle tai tuotepäällikölle sekä muille tietoa tarvitseville sidosryhmille.

Tuotannon esimies vastaa myös toimialueen koneiden ja laitteiden puhdistuksesta huolehtimisesta, raportoi poikkeamat ja huolehtii työasusteiden vaatehuollon toimivuudesta. Tehtäviin kuuluu myös ohjata henkilöstöä hygienia-asioissa.

Tuotannon esimies vastaa myös henkilöstön- ja työolosuhteiden kehittämisestä, henkisestä hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Uutta teknologiaa käyttöönotettaessa tuotannon esimies vastaa käyttö- ja ylläpitokoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä.

Tuotannon esimies huolehtii tehdaskoneiden ja laitehuoltojen huomioimisesta tuotantosuunnittelussa. Hän seuraa osaston mittareita ja vastaa tuotannon läpimenon seurannasta. Tuotannon esimies seuraa myös alan teknistä kehitystä ja vastaa laitehäiriöiden seurannasta ja raportoinneista.

Tuotannon esimies on päivittäin yhteydessä tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen, laboratorioon, teollisuusvarastoon sekä tuotantolaitoksen muihin osastoihin tuotantoa koskevissa asioissa. Tehdaspalvelun / kunnossapidon kanssa viestitään, jotta kunnossapito saa tarvittavat kunnossapitotarvetiedot ja sopii ennakkohuolloista.

Hän osallistuu myös laadunohjaukseen sekä tuotelaadun ja tuotteiden, reseptien ja prosessien kehittämistehtäviin. Tuotannon esimies voi toimia yhteistyössä myös markkinoinnin kanssa myynninohjauksessa.

Tiimiorganisaatioissa hän voi toimia tiiminsä kokousten vetäjänä tai valmistelijana ja järjestää henkilökunnan kehityskeskusteluja. Tehtäviin kuuluu myös osallistuminen osaston päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosisuunnitteluun.

Työympäristönä on elintarviketeollisuuden tuotantolaitos. Työtä tehdään sekä tuotantotiloissa että toimistossa. Työ on tyypillisesti päivätyötä, mutta tarvittaessa työajat joustavat.

 

Työpaikat

Elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset.

 

Työn vaatimukset

Tuotannon esimieheltä edellytetään alansa hyvää tuntemusta. Elintarvikealan erityisosaaminen edesauttaa työtehtävien hoidossa.

Työtehtävien hoitaminen edellyttää tuloksellisuutta ja monitaitoisuutta.

Tuotannon esimieheltä edellytetään omatoimisuutta sekä harkinta- ja päätöksentekokykyä. Työssä tarvitaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Tuotannon esimieheltä odotetaan vastuuntuntoa ja työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimista. Hänen on kyettävä motivoimaan henkilöstöä yhteistyöhön, tehokkaaseen työntekoon ja oma-aloitteellisuuteen.

Kielitaidon merkitys on kasvanut. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa työkielenä on usein englanti (esim. laitetoimittajat, konsernin ulkomaiset vierailijat jne.).

Työ on tulosvastuullista, tulosbudjetin mukaista toimintaa seurataan esimeriksi neljännesvuosittain.

Tuotannon esimieheltä odotetaan valmiuksia kehittyä työssään ja parantaa teknistä asiantuntemustaan.

Koulutus

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa tutkinnon insinööri (AMK) bio- ja elintarviketekniikkaan suuntautuen.

Helsingin yliopistossa voi opiskella elintarvike- ja ravitsemustieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon elintarviketieteiden maisteri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Elintarvikealalla työskenteleviltä edellytetään hygieniaosaamistodistusta.

Palkkaus

Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta noudatetaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyrityksissä. Työehtosopimus on laadittu Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, joka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaisesti tehtävän vaativuuden, henkilökohtaisen pätevyyden ja nykyisen työsuhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella.

 

Työmarkkinatiedot
Elintarviketeollisuuden muut alat

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 38 000 henkeä (v. 2017). Eniten henkilöstöä on lihateollisuudessa, leipomoteollisuudessa, meijeriteollisuudessa ja juomateollisuudessa. Muilla elintarviketeollisuuden toimialoilla työskentelee yhteensä noin 10 000 henkeä. Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii yli 1 700 elintarvikkeita valmistavaa yritystä eri puolilla maata. Monet yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan ja alueellisesti. Elintarviketeollisuus on pienyritysvaltainen, sillä kaksi kolmasosaa yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Kuitenkin yli 200 henkilöä työllistäviä yrityksiäkin on noin 30.

Elintarviketeollisuus on vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Elintarviketuotteiden tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttavat silti kotimaisten elintarviketuotteiden kysyntä sekä yleinen taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa kulutukseen ja hintatietoisuuteen.

Elintarviketeollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Vakituisten työpaikkojen lisäksi monet yritykset työllistävät merkittävästi kausityöntekijöitä sesonkiaikoina. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina.

Juomateollisuus

Juomien valmistus työllistää yhteensä noin 2 500 henkeä, joista suurin osa työskentelee panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii noin 100 juomia valmistavaa yritystä. Monet alan yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan. Juomien valmistuksessa toimii sekä pieniä, keskisuuria että suuria yrityksiä.

Juomateollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Juomien tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttaa erityisesti kotimaisten juomatuotteiden kysyntä.

Juomateollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa tarvitaan lisäksi huomattava määrä kausityöntekijöitä kesäsesonkien vuoksi. Juomien valmistuksessa henkilöstömäärä on ollut laskussa.

Leipomoteollisuus

Leipomoteollisuus työllistää noin 8 000 henkeä (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Leipomoteollisuuden yrityksiä on eri puolilla maata noin 700. Monet yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan. Suurin osa niistä on pieniä alle 10 henkeä työllistäviä leipomoja, mutta alalla toimii myös paljon keskisuuria leipomoja sekä pari suurta leipomoa.

Leipomoteollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Leipomotuotteiden tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttaa kuitenkin kotimaisten leipomotuotteiden kysyntä.

Leipomoalan yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Leipomoalalla tarvitaan lisäksi huomattava määrä kausityöntekijöitä juhlasesonkien vuoksi. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina.

Lihateollisuus

Lihateollisuudessa työskentelee lähes 10 000 henkeä (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii noin 200 liha-alan yritystä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi lihanleikkaukseen, lihavalmisteiden tekemiseen tai ovat mukana koko teurastus- ja jalostusketjussa. Monet yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan ja alueellisesti. Lihateollisuus on pienyritysvaltainen, sillä noin puolet alan yrityksistä työllistää alle 10 henkeä. Alalla toimii myös keskisuuria yrityksiä ja neljä suurta yritystä.

Lihateollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Lihatuotteiden tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttavat kuitenkin kotimaisten lihatuotteiden kysyntä sekä yleinen taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa kulutukseen ja hintatietoisuuteen.

Lihateollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Lihateollisuudessa tarvitaan runsaasti määräaikaista työvoimaa toukokuusta syyskuuhun sekä joulua ja pääsiäistä edeltävinä aikoina. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina.

Lähinimikkeet

insinööri
työnjohtaja
prosessin vastaava
esimies
elintarviketieteiden kandidaatti
elintarviketieteiden maisteri