Kuntoutusohjaaja

Johdanto

Kuntoutusohjaaja on pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön yhteyshenkilö kuntoutuksen ammattihenkilöiden ja eri palvelujärjestelmien välillä. Hän ohjaa, neuvoo ja tukee potilasta ja hänen läheisiään muuttuneessa elämäntilanteessa. Kuntoutusohjaajat työskentelevät esimerkiksi yliopisto- ja keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa sekä erilaisissa projekteissa tai järjestöjen palveluksessa. Kuntoutusohjaajan työ edellyttää vuorovaikutustaitoja, pitkäjännitteisyyttä, yhteistyökykyä ja joustavuutta.

Työtehtävät

Kuntoutusohjaaja tukee asiakkaan itsenäistä selviytymistä arkipäivässä, elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutusohjauksella tarkoitetaan pitkäaikaissairasta tai vammaista henkilöä ja hänen läheisiään tukevaa toimintaa.

Ohjaus ja neuvonta liittyvät sairauden tai vamman hoitoon, apuvälineiden käyttöön, erilaisten kuntoutusmahdollisuuksien ja sosiaalietuuksien selvittämiseen, hoitojen järjestämiseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Kuntoutusohjaajan tulee tuntea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja lainsäädäntö. Työhön sisältyy myös ammatillisten koulutus- ja työmahdollisuuksien kartoittamista, työllistämisen tukemista sekä työn ohjaamista. Kuntoutusohjaaja arvioi myös asiakkaan toimintakykyä.

Kuntoutuja tarvitsee henkistä tukea. Kuntoutusohjaaja vahvistaa asiakkaan psyykkistä toimintakykyä ja selviytymistä. Kuntoutusohjaaja tutustuu kuntoutujan elinympäristöön, kouluun tai työpaikkaan ja tekee yhteistyötä viranomaisten, muiden yhteistyötahojen sekä kuntoutujan perheen kanssa.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalialan palveluja järjestettäessä kuntoutusohjaaja toimii sairaalan tai laitoksen yhdyshenkilönä. Hän osallistuu erilaisiin työryhmiin sekä tiedotus- ja koulutustoimintaan.

Kuntoutusohjaajan työ on pääasiassa säännöllistä päivätyötä. Työhön voi kuulua pitkiäkin päivittäisiä työmatkoja riippuen siitä, kuinka laajalla alueella kuntoutusohjaaja työskentelee.

 

Työpaikat

Kuntoutusohjaajia työskentelee muun muassa keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa ja järjestöjen palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Kuntoutusohjaajan työ edellyttää riittävää tietoa oman potilasryhmän sairaudesta ja sen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta vaikutuksesta kuntoutujan arkeen.

Ammatissa tarvitaan kuntoutuksen tuntemusta sekä kokonaisvaltaista näkemystä.

Kuntoutusohjaaja tarvitsee työssään itsenäistä työskentelyotetta, suunnitelmallisuutta ja tiedonhakutaitoja.

Työ edellyttää vuorovaikutustaitoja, pitkäjännitteisyyttä, yhteistyökykyä ja joustavuutta.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto kuntoutuksen ohjaaja (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sosiaalialan kelpoisuusehdot on määritelty laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

Terveydenhuollon ammatinharjoittamisesta säädetään ammattiharjoittamislaissa ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä.

 

Palkkaus

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen palkan osa sekä henkilökohtaiset lisät.

Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

 

 

Työmarkkinatiedot
Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

kuntoutuksen ohjaaja
sosiaaliohjaaja
sosiaalityöntekijä
sosionomi (AMK)
geronomi (AMK)
kuntoutuksen ohjaaja (AMK)