Maisema-arkkitehti

Johdanto

Maisema-arkkitehti suunnittelee maankäyttöä ja kulttuuriympäristöjä. Tehtäviin kuuluu laatia suunnitelmia, piirustuksia, ohjeistuksia ja kustannusarvioita. Työpaikkoja on omissa yrityksissä, konsulttitoimistoissa, kunnilla, valtionhallinnossa ja järjestöissä. Maisema-arkkitehti tarvitsee työssään näkemystä kulttuuriympäristöä muovaavista tekijöistä sekä suunnitteluosaamista ja luovuutta.

Työtehtävät

Maisema-arkkitehdit suunnittelevat viheralueita ja rakennusten lähiympäristöjä. Tehtäviin kuuluu myös kaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja infrasuunnittelun töitä. Työ liittyy maankäytön suunnitteluun sekä luonnon ja kulttuuriympäristön muutoksiin.

Maisema-arkkitehti toimii hankkeessa tai projektissa asiantuntijana, pääsuunnittelijana, projektin johtajana tai esimiehenä. Rakennuttamiseen ja hankkeiden koordinointiin sekä valvontaan liittyvät tehtävät voivat myös tulla kyseeseen.

Suunnittelutyö kohdistuu käytännössä esimerkiksi puistojen, pihojen, virkistys- ja ulkoilualueiden, torien sekä tie- ja katumaisemien rakentamiseen. Tehtäviin kuuluu laatia piirustuksia ja työohjeita sekä tehdä kustannusarvioita.

Maisema-arkkitehdin tulee suunnitelmissaan huomioida niin ekologiset, taiteelliset kuin toiminnallisetkin seikat. Työssä tarvitaan tietoa sää- ja ilmasto-oloista, maaperästä, maankäytöstä, kasvillisuudesta, ympäristöpsykologiasta, ympäristölainsäädännöstä, vesitaloudesta, kulttuurimaisemiksi luokitelluista alueista, liikenteestä ja puutarhataiteesta.

Maisema-arkkitehti selvittää ja arvioi myös ympäristövaikutuksia sekä erilaisia suojelutarpeita eri hankkeiden yhteydessä. Työhön kuuluu valmistella lausuntoja ja toimenpide- tai muita lupia.

Työtä tehdään yhteistyössä muiden hankkeeseen osallistuvien kanssa sekä yrityksen tai viraston muun henkilökunnan kanssa. Ammatille on tyypillistä pienen työryhmän jäsenyys, ryhmätyö ja yhteinen ideointi. Maisema-arkkitehti voi ohjata myös oman alansa ulkopuolisten suunnittelijoiden työskentelyä. Työhön kuuluu myös osallistumista eri virastojen väliseen työskentelyyn koskien kaikkea rakentamista.

Työympäristönä on usein oma työhuone, jossa työtä tehdään tietotekniikan ja ohjelmistojen avulla. Luonnosten piirtämiseen ja hahmotteluun käytetään myös piirustusvälineitä. Työtä tehdään myös hankkeiden toteutuspaikoilla ulkosalla. Ammattiin kuuluu paljon matkustamista työmaakohteisiin ja palavereihin.

Työpaikat

Maisema-arkkitehdit työskentelevät suunnittelutoimistoissa, konsulttitoimistoissa, yksityisyrittäjinä, kunnilla, valtionhallinnossa, järjestöissä ja liitoissa.

Työn vaatimukset

Maisema-arkkitehdilta edellytetään maisema-arkkitehtuurin tuntemusta ja suunnittelutaitoja.

Ammatissa on hallittava suunnittelutyövälineet ja työmenetelmät.

Ammatissa on kyettävä ottamaan huomioon suunnitelmien tarkoituksenmukaisuus, toimivuus ja esteettisyys sekä pystyttävä hahmottamaan maisema.

Työssä tarvitaan syvällistä näkemystä kulttuuriympäristöä muovaavista seikoista sekä mielikuvitusta, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.

Ammatissa on tunnettava lainsäädäntöä ympäristöasioiden osalta.

Maisema-arkkitehdin on osattava ottaa huomioon myös poliittisten päättäjien, tutkijoiden, suunnittelijoiden, viranomaisten, rakennusurakoitsijoiden jne. asettamat ehdot. Työssä on kyettävä löytämään toimiva ratkaisu eri näkemysten välillä.

Työssä tarvitaan yhteistyötaitoja ja ryhmätyötaitoja, mutta myös oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työskentelyotetta.

Ammatissa on osattava ilmaista itseään visuaalisesti ja verbaalisesti.

Maisema-arkkitehdin on seurattava oman alansa kehitystä.

Koulutus

Maisema-arkkitehtuuria voi opiskella Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Ylempi korkeakoulututkinto on maisema-arkkitehti. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kunnalla kuukausipalkkaus perustuu työn vaativuuteen ja osaamiseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Alalla noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) sekä Teknisten sopimusta (TS).

Kunnallisissa tuntipalkkaisissa töissä noudatetaan Kunnallista Tuntipalkkaisten työehtosopimusta (TTES). Perustuntipalkka määräytyy ammattinimikkeittäin työn vaativuuden ja työolosuhteiden mukaan.

Yksityisellä sektorilla palkkaus vaihtelee varsin paljon tehtäväkohtaisesti ammattikokemuksen ja vastuun mukaan. Itsenäisenä yrittäjänä tulojen määrään vaikuttaa saatujen tilausten määrä ja muut liikkeen kannattavuuteen vaikuttavat seikat.

 

 

Työmarkkinatiedot
Puutarha- ja viherala

Puutarhatuotanto työllistää puutarha- ja maatalousyrityksissä päätuotanto- tai sivutuotantosuuntana noin 9 000 henkilötyövuoden edestä. Puutarhatuotanto voi olla myös pienimuotoista sivuelinkeinoa tai osa muuta maataloutta. Viljelijöiden ja heidän perheenjäseniensä lisäksi avomailla ja kasvihuoneissa työskentelee palkattuja vakinaisia työntekijöitä. Ala työllistää myös tilapäisesti, lomituksessa ja urakoinneissa.

Puutarha-alan yritysten tarjoamilla työpaikoilla on erityistä merkitystä pienillä paikkakunnilla. Alalla tehdään paljon kausiluonteisia töitä, sillä kaikissa tehtävissä työtä ei ole tarjota ympäri vuoden. Esimerkiksi marjatiloilla työvoiman tarve on kausittaista ajoittuen kesäaikoihin. Puutarhatuotannossa toimii kuitenkin kasvihuoneyrityksiä, jotka tuottavat vihanneksia ympärivuotisesti.

Puutarha-alan työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisten elintarvikkeiden tuotannolle. Puutarhatuotannon työllisyyteen vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen liittyvät tekijät, esimerkiksi kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä, kilpailu tuontielintarvikkeiden kanssa, tuotannon vaatiman energian hinta ja tuet. Työllisyyden arvioidaan säilyvän puutarhatuotannossa ennallaan.

Kukka- ja puutarhakauppa työllistää yhteensä noin 4 000 henkeä. Vakinaisesti palkattujen lisäksi kaupan alalla toimii paljon tilapäistä ja kausityövoimaa. Myyntiä on siirtynyt kukkakaupoista päivittäistavarakauppoihin ja myymäläketjuihin. Puutarhakaupassa työllisyyttä edistää puutarhaharrastuksen suosion kasvu.

Viherala työllistää yhteensä vuosittain noin 27 700 henkilöä, joista ympärivuotisesti vähintään 8 600 henkilöä ja lisäksi kesäkaudella vähintään 19 100 henkilöä. Viheryritykset työllistävät ympärivuotisesti noin 5 200 ja julkinen sektori noin 3 300 henkilöä. Viherala työllistää viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tehtävissä esimerkiksi viherrakennusyrityksissä, kiinteistöpalveluyrityksissä, kunnilla ja seurakunnilla.

Viheralan työllisyyttä edistää kasvukeskusten uusien asuinalueiden rakentaminen ja yksityisten pihojen suunnittelu, rakennuttaminen ja hoito. Julkisen sektorin viheralan työpaikkoja vähentävät töiden ulkoistamiset ja henkilöstövähennykset. Osa työpaikoista siirtyy yksityiselle sektorille, jolloin pienyritystoiminnan ja alihankinnan odotetaan lisääntyvän. Viherrakentaminen on suhdanneherkkä ala.

Vihersisustusalalla on mahdollisuudet kasvuun etenkin, kun kaupungistuminen lisää viihtyisien ja terveellisten sisätilojen tarvetta. Viherkasvien käytöllä voidaan parantaa sisäilman laatua ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Puutarhureilla esiintyy työttömyyttä lähinnä työn kausiluonteisuuden sekä suurten koulutusmäärien vuoksi. Ammattitaitoisista ja monialaisista puutarhureista on kuitenkin pulaa. Hortonomeille (AMK) on kysyntää viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon työnjohtotehtävissä sekä kaupan alalla, mutta suunnittelutehtävissä työtilanne on heikompi. Maisema-arkkitehteja on työtehtäviin nähden liian vähän.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

arkkitehti
maisemasuunnittelija
puutarha-arkkitehti

 

 

 

Maisema-arkkitehti