Yritysneuvoja

Johdanto

Yritysneuvoja neuvoo aloittavia yrittäjiä yrityksen perustamisessa sekä jo toiminnassa olevia pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden toiminnan kehittämisessä. Yritysneuvojia työskentelee kuntien, valtion, järjestöjen ja alan palveluja tarjoavien yritysten palveluksessa. Ammatissa tarvitaan hyvää elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tuntemusta sekä asiakaspalveluosaamista ja ongelmanratkaisutaitoja.

 

Työtehtävät

 

Yritysneuvojat antavat neuvontaa aloittaville yrittäjille sekä toiminnassa jo oleville yrityksille monissa yritystoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Työn tarkoituksena on tukea yritystoimintaa ja yrittäjyyttä.

Yritysneuvojat työskentelevät pääasiassa pk-yritysten (pienet ja keskisuuret) kanssa. Yritysneuvoja voi olla erikoistunut jonkin tietyn toimialan tai sektorin yritystoimintaan, esimerkkinä maaseutuyrittäjyys. Toiminta on usein alueellista kattaen esimerkiksi tietyt kunnat.

Yritysneuvonnan lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Yritysneuvojat neuvovat aloittavia yrittäjiä monissa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Perustamisneuvontaan kuuluvat esimerkiksi liikeidean tarkastelu, starttirahaselvitykset ja yrityksen toimitiloihin sekä rahoitukseen, verotukseen, lainsäädäntöön jne. liittyvät asiat.

Toiminnassa jo oleville yrityksille annetaan monenlaista toiminnan kehittämiseen liittyvää neuvontaa. Se voi liittyä esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmien tekoon ja päivittämiseen, kannattavuuslaskelmiin, investointilaskelmiin, tuotteiden, tuotannon, markkinoinnin tai kansainvälistymisen kehittämiseen, alihankintaan tai rahoituksen suunnitteluun.

Tarvittaessa yrittäjälle välitetään tietyn alan erityisasiantuntija. Muita tilanteita, joissa yritysneuvojan puoleen käännytään, ovat esimerkiksi yrityskauppatilanteet sekä sukupolvenvaihdokset. Yritysneuvojat suunnittelevat ja järjestävät yrittäjille myös erilaisia koulutuksia.

Yritysneuvoja työskentelee toimistotyöaikaan työhuoneessa, jossa hän ottaa vastaan asiakkaita (yrittäjiä) ajanvarauksella. Joissakin tilanteissa neuvontaa voidaan antaa myös puhelimitse tai sähköpostitse. Yritysneuvojat käyvät myös yrityksissä tapaamassa yrittäjiä. Työyhteisön koosta riippuen yritysneuvojia voi olla useita. Työssä ollaan tekemisissä myös mm. kouluttajien kanssa.

 

Työpaikat

 

Kuntien ja kuntayhtymien yritysneuvonnat ja kehittämiskeskukset. Valtiolla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Yritysneuvonnan palveluihin keskittyneet yritykset. Tilitoimistot. Järjestöt.

 

Työn vaatimukset

 

Yritysneuvojan työssä tarvitaan vahvaa yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tuntemusta.

Ammatissa on tunnettava mm. eri yritysmuodot, lainsäädäntö, liiketoimintasuunnitelmat, kannattavuuslaskelmat, rahoitus, verotus, markkinointi ja yrityskauppoihin liittyvät asiat.

Asiakaspalvelutaidot ovat työssä tarpeen.

Ammatissa tarvitaan yhteistyötaitoja.

Neuvontatyö edellyttää hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.

Koulutustyössä tarvitaan pedagogista osaamista.

Ongelmanratkaisutaidot ovat työssä tarpeen.

Kyky luoda ja ylläpitää verkostoja yritysmaailmaan on tarpeen.

Kokemus yrittäjyydestä on työssä eduksi.

Elinkeinoelämän asioita on seurattava jatkuvasti.

 

Koulutus

 

Liiketaloutta voi opiskella eri koulutustasoilla. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon merkonomi. Tutkinnon voi suorittaa myös aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona tai suoraan näyttökokeella.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinto sekä yritysjohtamisen ja yritysneuvojan erikoisammattitutkinnot.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa esimerkiksi yritystoiminnan kehittämiseen suuntautuen.

Yliopistoissa voi opiskella kauppatieteitä. Tutkinnon voi suorittaa esimerkiksi yrittäjyyteen suuntautuen. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri, alempi on kauppatieteiden kandidaatti.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

 

Kunnilla ja kuntayhtymillä palkka määräytyy Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Palkkausjärjestelmä perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yrityksissä palkka sovitaan työntekijän ja työnantajan välisellä työsopimuksella.

Yrittäjänä toimivien tulot riippuvat liiketoiminnan kannattavuudesta.

 

Työmarkkinatiedot
Taloushallinto

Taloushallintoala työllistää noin 13 000 henkilöä tilitoimistoissa (v. 2017). Taloushallinnon tehtävissä työskennellään myös eri toimialojen yrityksissä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa ja järjestöissä. Näissä työskentelevien taloushallinnon ammattilaisten lukumäärän arvioiminen on vaikeaa, koska taloushallinto voi olla vain yksi tehtäväalue esimerkiksi henkilöstöasioiden ja muiden hallintotehtävien ohella.

Taloushallintoala on vakaa työllistäjä, jonka työllisyyttä ylläpitää tehtävien hoidon tärkeys yrityksen tai organisaation käytännön toiminnan kannalta sekä talouteen liittyvien asioiden lakisääteisyys.

Tilitoimistoissa on jatkuva tarve ammattitaitoisille, alan tutkinnon suorittaneille työntekijöille. Osaavista työntekijöistä, erityisesti kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa. Työllisyystilanne kuitenkin vaihtelee alueellisesti. Lähivuosina moni alan ammattilainen jää eläkkeelle, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Eri toimialojen yritykset, julkinen sektori ja järjestöt rekrytoivat taloushallinnon tehtäviin tarpeen mukaan.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa taloushallintoalan työntekijöistä työskentelee tilitoimistoissa, koska yritykset ja julkishallinnon organisaatiot ulkoistavat taloushallintonsa voidakseen keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa tai -tehtäväänsä sekä kustannussyistä. Taloushallinnon työtehtävät muuttuvat digitalisoinnin myötä yhä enemmän asiantuntijapalvelun, konsultoinnin ja liiketoiminnan strategioiden kehittämisen suuntaan.

Lähinimikkeet

 

kauppatieteiden kandidaatti
kauppatieteiden maisteri
konsultti
merkonomi
tradenomi
tradenomi (AMK)
vastaava yritysneuvoja
yrityskonsultti
yrityskouluttaja
yritysvalmentaja