Valokuvaaja

Johdanto

Valokuvaajia työskentelee lehtivalokuvaajina, mainoskuvaajina, muotokuvaajina sekä laitoskuvaajina. Kuvaustaitojen lisäksi valokuvaajalta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta ja tilannetajua.

Työtehtävät

Lehtivalokuvaaja

Lehtivalokuvaajan työnkuva riippuu hyvin paljon lehdestä, jonka palveluksessa hän työskentelee. Lehtikuvaus voidaan jakaa uutis-, reportaasi-, henkilö- ja kuvituskuvaukseen. Lehtikuvaajat eivät yleensä ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn aihealueeseen.

Sanomalehdissä lehtivalokuvaajan työhön kuuluvat tyypillisesti haastattelujen, urheilu- ja kulttuuritapahtumien sekä tiedotustilaisuuksien kuvaaminen. Esimerkiksi onnettomuuksien ja rikosten jälkien kuvaaminen on harvinaisempaa. Suuressa kuvalehdessä tehdään näiden lisäksi useampien päivien reportaaseja.

Sanomalehdissä tehtävät jaetaan työvuorolistan mukaan. Yleensä lehtikuvaaja ei pysty valitsemaan työtehtäviään eikä erikoistumaan, mutta isoissa taloissa työskenteleville kokeneille kuvaajille tämä saattaa olla mahdollista. He voivat joskus tehdä myös studiokuvauksia aikakauslehtiä varten.

Kuvausretki alkaa toimittajan juttuideasta, johon hän on saanut hyväksynnän toimitussihteeriltä tai päätoimittajalta. Koska kuvia painetaan lehdissä paljon, kuvaajat ovat kysyttyjä ja kiireisiä. Heidän ammattitaitoaan ja kalustoaan pyritään käyttämään koko ajan täysitehoisesti hyväksi.

Kuvaamisen jälkeen kuvaajat käsittelevät usein kuvansa itse lehteä varten tietokoneella kuvankäsittelyohjelman avulla. Kuvat lähetetään toimitukseen tarvittaessa sähköpostilla tai ulkomailta vaikka kannettavalta tietokoneelta satelliittipuhelimen välityksellä.

Valtaosa lehtikuvaajista tekee vuorotyötä. Lehtikuvaajan työ on kiireistä ja hyvin liikkuvaa. Lehtien palveluksessa olevat kuvaajat hoitavat yleensä 4-10 kuvausta päivässä, välissä valitaan ja käsitellään kuvia. Suurin osa kuvauksista tehdään omalla paikkakunnalla, mutta matkustaminen on lehtikuvaajan arkipäivää.

Maakuntalehdessä saattaa olla 5-6 lehtikuvaajaa, jotka eivät liiku maakunnan ulkopuolella. Suuri pääkaupunkilehti sen sijaan voi lähettää toimittajan ja kuvaajan reportaasimatkalle vaikka toiselle puolelle Suomea. Pienemmät lehdet ostavat kuvat kotimaan juttuihinsakin kuvatoimistoilta, jotka myyvät omien kuvaajiensa ottamia kuvia.

Isommissa lehtitaloissa reportaasimatkoja tehdään säännöllisesti myös ulkomaille. Reportaasimatkat varataan kaikkein kokeneimmille ja arvostetuimmille lehtikuvaajille, suomalaisista ammattilaisista niille pääsee vain muutama harva vuosittain.

Ulkomailla jo tapahtumapaikalle pääseminen voi olla hankalaa. Kuljetusten järjestely on usein kekseliäisyyden ja rahan varassa, saatetaan joutua anomaan lupia, käyttämään tulkkeja ja kuljettajia, jopa valepukuja yms. Sotareportaasi on omaa luokkaansa sekä vaikeutensa että vaarallisuutensa suhteen.

 

Mainosvalokuvaaja

Mainosvalokuvaaja tekee pääasiassa tuotekuvauksia. Kuvauskohteet vaihtelevat tekniikasta ja astioista vaatteisiin, kukkiin ja ihmisiin. Tilauksia mainoskuvaajat saavat mainostoimistoilta sekä suoraan yrityksiltä, jotka valitsevat kuvaajan tämän erikoistumisalan perusteella, joita ovat mm. autot, sisustus ja muoti.

Työskentelystä suurin osa tapahtuu studiossa, sillä mainosvalokuvauksessa käytetään hyvin harvoin luonnonvaloa. Mainoskuvaustilanteessa on usein läsnä paljon väkeä, ja kuvaajan on pystyttävä pitämään tilanne koossa. Tunnelma ja näkökulma täytyy tavoittaa nopeasti.

Kuvaaja työskentelee joko yksin tai sitten työryhmän kanssa, johon voivat kuulua mm. toinen mainosvalokuvaaja, kuvaussihteeri ja assistentti. Kuvaus voidaan toteuttaa yhdessä mainostoimiston graafisen suunnittelijan kanssa, mikäli tilaajan tarpeet ja toivomukset eivät ole kuvaajalle ennestään tuttuja.

Kuvauksen jälkeen kuvia voidaan käsitellä digitaalisesti. Nykyään mainosvalokuvat tuotetaan digitaalisesti alusta loppuun. Mainosvalokuvaajat tarvitsevat studioissaan suuren huonetilan sekä valaisin- ja kamerakaluston. Auto on välttämätön työväline siirrettäessä kalustoa paikasta toiseen.

 

Muotokuvaaja

Muotokuvaaja kuvaa ihmisiä yleensä juhlien yhteydessä. Muotokuva on luonteeltaan taideteos, joten kuvaajan on oivallettava, mikä kuvattavan persoonassa on mielenkiintoista ja ikuistamisen arvoista. Asiakkaat haluavat muotokuvia elämänsä juhlahetkistä, päästessään ripille, ylioppilaaksi, naimisiin mennessään ja vuosia täyttäessään. Myös lapsikuvaus ja perhekuvat ovat yleisiä.

Muotokuvaus tehdään yleensä studiossa, mutta kuvaaja voi pyydettäessä kuvata esimerkiksi hääparia romanttisessa puistossa. Studiotyöskentelyssä tärkeintä on saada kuvattava hyvälle mielelle, rentoutumaan. Ainoastaan näin voi syntyä hyviä kuvia. Kuvattaessa paikan päällä kuvaajan on ymmärrettävä tilaisuuden luonne ja ymmärrettävä, mitä kuvia asiakkaat haluavat.

Muotokuvia ammatikseen tekevät valokuvaajat työskentelevät useimmiten omissa studioissaan. Noin puolet heistä pitää sen yhteydessä valokuvausliikettä. Niinpä muotokuvaajan tehtäviin kuuluu usein myös kameroiden ja valokuvaustarvikkeiden myyminen, filmien kehittäminen tai tulostaminen, passikuvien ottaminen jne.

Muotokuvaaja tarvitsee kuvausstudion ja kuvausvälineet. Suurimmissa liikkeissä muotokuvaajat käyttävät studiotyössä apuvoimaa. Kuvaaminen tapahtuu enimmäkseen studiossa, mutta joskus muotokuvaaja menee ottamaan kuvat paikan päälle. Tällöin kuvauskalusto kuljetetaan paikan päälle omalla autolla.

 

Laitoskuvaaja

Laitoskuvaajat ottavat valokuvia laitosten omiin arkistoihin, tiedotus- ja lehdistökäyttöön sekä erilaisiin julkaisuihin. Laitoskuvaaja voi työskennellä mm. tutkimuskeskuksen, teollisuuden, puolustusvoimien, poliisin, valtionarkiston tai sairaalan palveluksessa.

Kuvaustehtävät määräytyvät laitoksen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi poliisivoimissa laitoskuvaajan otoksilla on tärkeä osuus päivittäisessä työskentelyssä. Sairaalassa työskentelevä kuvaaja voi valokuvata esimerkiksi leikkauksia tai ruumiinavauksia.

Laitoskuvaaja on usein ammattikuntansa ainoa edustaja työpaikallaan ja hänen työnsä eroaa täysin niiden ihmisten töistä, joiden kanssa hän työskentelee. Matkustaminen kuuluu joidenkin laitoskuvaajien työhön. Työssä liikutaan yleensä laitoksen muiden työntekijöiden mukana.

 

Työpaikat

Lehtivalokuvaaja työskentelee sanoma- tai aikakauslehden palveluksessa, heitä löytyy jokunen myös kuvatoimistojen ja pääkaupungissa myös kustannustalojen palkkalistoilta.

Yli puolet lehtikuvaajista toimii nykyään freelanceina. Freelanceina toimivat lehtikuvaajat myyvät kuviaan vaihtelevin sopimuksin. He voivat tehdä yksittäisiä kuvauksia tilauksesta tai saapua pyydettäessä paikalle. Tilaajia ovat tällöin sanomalehdet ja kuvatoimistot.

Mainosvalokuvaaja toimii yleensä yrittäjänä.

Muotokuvaajat työskentelevät useimmiten yrittäjinä. Muotokuvaajia työskentelee myös toisen palveluksessa valokuvaamoissa ja studioissa.

Laitoskuvaajia työskentelee mm. tutkimuskeskuksissa, teollisuuden laitoksissa, puolustusvoimissa, poliisin palveluksessa, valtionarkistossa, sairaaloissa.

 

Työn vaatimukset

Lehtikuvaaja on edelleen tiedon välittäjä, joten hänen on oltava kiinnostunut yhteiskunnasta. Työssä vaaditaan uteliaisuutta, joustavuutta, nopeutta ja yleissivistystä.

Valokuvauksen tekniikan voi periaatteessa oppia kuka tahansa, jos opiskelee vuosia, mutta näkemystä ei voi kukaan opettaa.

Kuvaustaitojen lisäksi valokuvaaja tarvitsee hyvät vuorovaikutustaidot. Yhteistyökyky on tarpeen, sillä sanomalehdissä kuvaaja ja toimittaja työskentelevät yleensä työparina.

Lehtikuvaajan on osattava olla hienotunteinen, jotta hän ei häiritsisi tilaisuuksia eikä menisi liian lähelle. Monissa tilaisuuksissa kuvaajat ovat kuitenkin toivottuja vieraita, ja useimmat ihmiset tulevat mielellään lehtikuviin.

Tilannetaju on olennainen osa lehtikuvaajan työtä. On opittava näkemään, mikä on tärkeää kussakin tilanteessa ja tajuttava mihin kannattaa sijoittua, ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan.

Freelancena tai yrittäjänä toimiva kuvaaja tarvitsee myös liiketaloudellista osaamista. Välineet ovat kalliita, ja ne joutuu hankkimaan itse, jos ei ole työsuhteessa. Koska työssä joutuu liikkumaan paljon, myös auto on usein välttämätön.

Ala ei sovi sille, joka odottaa saavansa heti varman ja pysyvän työn säännöllisine tuloineen, koska kilpailu työtilaisuuksista on kovaa.

Mainoskuvaajien on pystyttävä järjestelemään asioita, hahmottamaan kokonaisuuksia ja sietämään hyvin stressiä. Taiteellisen silmän lisäksi kuvaajalta vaaditaan kykyä hahmottaa erilaisia kuvakulmia ja tiloja sekä monien teknisten menetelmien hallintaa. Mainoskuvaajien on seurattava tiiviisti aikaansa ja oltava selvillä trendeistä.

Muotokuvaajalta vaaditaan kuvallista lahjakkuutta. Hänen on oivallettava sommittelun, valojen ja varjojen, värimaailman, ilmeiden, eleiden ja asentojen sekä vaatetuksen vaikutus kuvaan.

Muotokuvaus on hyvin ihmislähtöistä, joten muotokuvaajan on tultava ihmisten kanssa toimeen. Hänen on oltava ennakkoluuloton ja ulospäin suuntautunut, jotta saisi kuvaustilanteen miellyttäväksi. Lisäksi hänen on kyettävä ymmärtämään mitä asiakas haluaa.

Laitoskuvaajalta edellytetään kuvaustaidon lisäksi vahvaa kiinnostusta omaan erityisalaan. Työssä tarvitaan kykyä yhteistyöhön laitoksen muun henkilökunnan kanssa sekä joustavuutta ja mukautuvuutta laitoksen sääntöihin ja työrytmiin.

Jatkuva opiskelu on valokuvaajan ammatissa välttämättömyys. Teknisen kehityksen perässä pysyminen vaatii alan kirjallisuuden, lehtien, luentojen ja kurssien seuraamista.

Valokuvausliikkeen pitäminen edellyttää valokuvaustekniikan ja välineiden perinpohjaista tuntemista, asiakaspalvelutaitoja ja liiketaloudellista osaamista. Työ on osattava hinnoitella oikein. Myös oman asiakaskunnan löytäminen vie aikansa.

 

Koulutus

Valokuvausta voi opiskella Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla. Valokuvataidetta opiskellen voi suorittaa taiteen kandidaatin tutkinnon ja taiteen maisterin tutkinnon.

Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella voi kuvajournalismia opiskellen suorittaa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon. Visuaalisen journalismin maisteriohjelmassa voi suorittaa tutkinnon yhteiskuntatieteiden maisteri.

Ammattikorkeakouluissa valokuvausta voi opiskella kulttuurialalla, jolloin tutkinto on medianomi (AMK) tai kuvataiteilija (AMK).

Toisella asteella voidaan suorittaa kuvallisen ilmaisu perustutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Nämä tutkinnot voidaan suorittaa myös näyttötutkintoina. Lisäksi voidaan suorittaa valokuvaajan ammatti- ja erikoisammattitutkinto.

Oppisopimuskoulutustakin on järjestetty, mutta sellaiseen voi olla vaikea päästä, ellei takana ole jo jonkin verran valokuvauksen opintoja.

Valokuvauskursseja järjestetään lukemattomissa oppilaitoksissa kautta maan, mm. työväen- ja kansanopistoissa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Lehtien palveluksessa työskentelevien valokuvaajien palkkaus perustuu työehtosopimukseen, jonka Suomen Journalistiliitto SJL on neuvotellut työnantajien kanssa.

Freelancena työskentelevän valokuvaajan tulot riippuvat toimeksiantojen määrästä sekä sovituista palkkioista.

Yrittäjänä toimivan valokuvaajan tulot riippuvat toimeksiantojen määrästä ja liiketoiminnan kannattavuudesta.

Taidevalokuvaajat voivat anoa taiteelliseen työskentelyynsä apurahoja ja stipendejä valtiolta, kunnilta sekä erilaisilta säätiöiltä ja rahastoilta.

 

Työmarkkinatiedot
Tiedotustyö

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Valokuvausala

Finnfoto - Suomen Valokuvajärjestöt ry:n jäsenjärjestöissä on jäseniä yhteensä noin 10 000 (v. 2017). He ovat esimerkiksi ammattivalokuvaajia, valokuvaustarvikekaupan edustajia sekä harrastajia. Valokuvataiteilijoiden Liitto ry:ssä on lisäksi noin 400 jäsentä.

Valokuvaajista suurin osa on yrittäjiä, jotka toimivat omissa yrityksissään liikkeenharjoittajina tai tekevät freelance-työtä ammatinharjoittajina. Freelance voi työskennellä eri toimeksiantajille myös verokortilla. Freelance-työtä tekevien valokuvaajien määrä on kasvanut.

Vakinaiset työsuhteet ovat alalla harvinaisia. Sanoma- ja aikakauslehdet sekä kuvatoimistot työllistävät vakinaisesti joitakin lehtikuvaajia. Suurilla studioilla voi olla jonkin verran palkattua henkilökuntaa. Valokuvaajia työskentelee myös eri oppilaitoksissa opetustyössä sekä joitakin valokuva-alan järjestöissä. Valokuvataiteilijoista vain muutama saa Suomessa toimeentulonsa pelkästään kuvaamalla, koska valokuvataiteen markkinat ovat pienet.

Valokuvausalan oppilaitoksista valmistuu enemmän tulijoita kuin ala pystyy työllistämään. Työpaikoista ja työtilaisuuksista on kova kilpailu, eikä kaikille riitä tarpeeksi työtä toimeentulon turvaamiseksi. Freelancekuvaajien on tärkeää erikoistua ja verkostoitua. Alalla tarvitaan teknisen osaamisen ja luovuuden lisäksi yrittäjähenkisyyttä, liiketoimintaosaamista, myynti- ja markkinointitaitoja sekä asiakaspalveluosaamista.

Valokuvaamot työllistävät melko vakaasti. Valokuvaamot ovat enimmäkseen pieniä 1-2 hengen kuvaamoita, jotka ovat usein erikoistuneita. Alalle on tullut jatkuvasti uusia yrittäjiä. Valokuvausala työllistää myös valokuvausalan vähittäiskaupassa. Kuluttajille suunnattu kamerakauppa on siirtynyt pitkälti yleiskauppoihin sekä kodinkone- ja elektroniikkaliikkeisiin. Ala työllistää myös valokuvausvälineiden tukkukaupassa ja valokuvien kehittämisessä.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Lähinimikkeet

kuvaaja
kuvajournalisti
kuvataiteilija
lehtikuvaaja
medianomi
taiteen kandidaatti
taiteen maisteri
yhteiskuntatieteiden kandidaatti
mainosvalokuvaaja
ateljeevalokuvaaja
taidevalokuvaaja
arkistokuvaaja
sairaalakuvaaja
tehdaskuvaaja