Pianonvirittäjä

Johdanto

Pianonvirittäjä virittää, huoltaa ja korjaa pianoja ja flyygeleitä. Ammatissa tarvitaan pianonvirityksen osaamisen lisäksi hyvää kuuloa ja kätevyyttä sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. Pianonvirittäjät toimivat useimmiten yrittäjinä.

Työtehtävät

Pianonvirittäjän työnkuvaan kuuluvat pianojen, flyygeleiden ja cembaloiden viritykset, huollot ja korjaukset sekä arviointityöt ja konsultoinnit.

Pianon kunnosta riippuen tavalliseen viritykseen menee aikaa tunnista kolmeen tuntiin. Korjaukset ovat viasta riippuen enemmän aikaa vieviä ja vaativampia töitä.

Pianonvirittäjän työ on hyvin itsenäistä, mutta samalla myös asiakaspalvelua. Käsityöammatin ylläpito vaatii jatkuvaa harjoittelemista.

Pianonvirittäjän työajat ovat epäsäännölliset. Työ on kausiluonteista: syksy ja talvi ovat kiireisiä aikoja, kevät ja kesä puolestaan hiljaisempia, jolloin on mahdollista keskittyä huoltotöihin.

Työympäristöt vaihtelevat asiakkaiden kodeista musiikkiluokkiin, ravintoloihin ja konserttisaleihin.

Työhön sisältyy paljon matkustamista. Virittäjien asiakkaita ovat muun muassa yksityisasiakkaat, yhteisöt, kunnat, seurakunnat, musiikkioppilaitokset sekä pianokauppiaat.

 

Työpaikat

Suurin osa pianonvirittäjistä työskentelee yksityisyrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Pianonvirittäjältä edellytetään hyvää kuuloa, hyvää sävelkorvaa, musikaalisuutta ja kädentaitoja.

Työssä tarvitaan myös pitkäjännitteisyyttä, oma-aloitteisuutta ja luovuutta.

Asiakaspalveluammatissa tarvitaan myös asiakaspalveluhenkisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja joustavuutta.

Yrittäjänä toimivat tarvitsevat yrittäjyyteen liittyvää osaamista, esimerkiksi markkinointitaitoja.

 

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon soitinhuoltoon suuntautuen. Tutkinto on pianonvirittäjä. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Pianonvirittäjäksi voi kouluttautua Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa Espoossa.

Jatkokoulutusta voi hakea ulkomailta, lähinnä flyygelitehtailta.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Itsenäisenä yrittäjänä toimivan pianonvirittäjän ansiot määräytyvät viritysten ja korjaus- sekä huoltotöiden määrän mukaan. Palkkaustapa on työsuoritteen mukainen, yhteisölle tehtäessä usein sopimuskohtainen.

Osa virittäjistä tulee toimeen viritystyöllä, mutta suurin osa tekee myös muita töitä. Useat virittäjät ovat musiikin ammattilaisia, jotka hankkivat lisäansioita esimerkiksi soittamalla.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lisäaineistot

Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.