Art Director

Johdanto

Art Director (AD) työskentelee yleensä mainostoimistossa, jossa hän vastaa mainosten kuvallisesta ideoinnista ja toteutuksesta. Työ voi kohdistua esimerkiksi lehtimainokseen, julisteeseen tai verkkosivuun. AD työskentelee tyypillisesti copywriterin kanssa. Ammatti edellyttää kuvallista ilmaisutaitoa, luovuutta ja ideointikykyä. Myös markkinoinnin ja trendien tuntemusta sekä yhteistyötaitoja ja stressinsietokykyä tarvitaan.

Työtehtävät

Art Director (AD, graafinen suunnittelija) vastaa mainosten visuaalisen ilmeen ideoinnista ja toteutuksesta. Lisäksi hän vastaa nimetyistä asiakkaista ja projekteista. AD hahmottelee visuaalisen kokonaisratkaisun lehtimainoksiin, julisteisiin, esitteisiin, suoramainoksiin, tv- ja radiomainoksiin tai internetiin sekä suunnittelee tuotepakkauksia ja messumateriaaleja.

Tehtäviin kuuluu valita tilattuun työhön sopivat elementit sekä sommitella niistä visuaalinen kokonaisuus. Graafisessa suunnittelussa olennaisia elementtejä ovat värit, muotoilu, typografia (tekstityypit ja -koot) sekä kuvien koot ja rajaukset sekä kolmiulotteisuus monessa mielessä.

Työtehtäviin kuuluu myös kampanjoiden tai projektien idean ja sisällön suunnittelua yhdessä muun tiimin kanssa. Visuaalinen esittäminen ja tekstit kulkevat aina käsi kädessä.

Kuvitusten luonnostelun lisäksi Art Directorin tehtäviin kuuluu pitää yhteyttä valokuvaajiin ja painolaitoksiin sekä valvoa työn toteutusta. Suurissa mainostoimistoissa AD:n apuna voi työskennellä AD-assistentti tai graafinen viimeistelijä.

Art Director työskentelee ns. luovassa ryhmässä tai perustiimissä, joka muodostuu AD:sta, copywriterista (tekstisuunnittelija) ja projektipäälliköstä tai yhteyshenkilöstä. AD ja copywriter muodostavat usein työparin, joka suunnittelee mainosten teemat ja yleisilmeet.

AD:n tärkeimmät työvälineet ovat tietokone oheislaitteineen sekä kuvankäsittely-, piirto-, taitto- ym. ohjelmistot, kynät, paperit ja erilaiset kuva-aineistot.

Työ on periaatteessa säännöllistä päivätyötä. Käytännössä työ edellyttää kuitenkin työajoista riippumatonta ideointia ja niiden kehittelyä. Etenkin projektien lähestyessä loppuaan työt usein kasaantuvat, jolloin tehdään pitempiä päiviä.

Työpaikat

Mainostoimistot. Mediatoimistot. PR- ja viestintätoimistot. Graafisen muotoilun toimistot. Uusmediatoimistot. Markkinointiviestintää suunnittelevat ja toteuttavat toimistot. Eri alojen yritysten omat markkinointiosastot.

Työn vaatimukset

Art Directorin työ edellyttää kuvallista ja taiteellista ilmaisutaitoa, luovuutta ja ideointikykyä. Työssä on kyettävä toteuttamaan ideat asiakasta tyydyttävällä tavalla.

AD:n työssä tarvitaan markkinoinnin, markkinointiviestinnän, liike-elämän ja trendien tuntemusta sekä kielitaitoa ja yleissivistystä.

Työssä tarvitaan piirustustaidon lisäksi kuvankäsittely- ja muiden tarvittavien tietotekniikkaohjelmistojen hallintaa sekä valokuvauksen ja kirjapainotekniikan tuntemusta.

Yhteistyötaidot ovat tarpeen, koska suuri osa työstä tehdään ryhmässä.

Kyky kestää ja antaa kritiikkiä rakentavasti on myös tarpeen.

Työ mainosalalla on usein kiireistä, joten stressinsietokykyäkin tarvitaan. Luovuuden ja kiireen yhdistäminen on haasteellista.

Koulutus

Art Directoriksi ei ole suoraa koulutusta. Ammatissa toimitaan soveltuvalla koulutuksella yleensä riittävän työkokemuksen hankkimisen jälkeen.

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (entinen Taideteollinen korkeakoulu) voi opiskella graafista suunnittelua. Myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa voi opiskella graafista suunnittelua. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voidaan opiskella graafista suunnittelua ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK). Myös muotoilussa voi opiskella graafista suunnittelua, jolloin tutkintonimike on muotoilija (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi opiskella graafista suunnittelua ja suorittaa kuvallisen ilmaisun perustutkinnon kuva-artesaani.

Myös Markkinointi-instituutti järjestää markkinointialan koulutusta


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen ja voi vaihdella suuresti mm. ammattitaidon, koulutuksen ja kokemuksen mukaan.

 

Työmarkkinatiedot
Tiedotustyö

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Mainos- ja markkinointityö

Markkinointiviestintä työllistää arviolta noin 3 000 henkilöä mainostoimistoissa, mediatoimistoissa, viestintätoimistoissa, digitoimistoissa ja tapahtumatoimistoissa (v. 2017). Suurimmissa yrityksissä työskentelee useita kymmeniä ammattilaisia, mutta alalla toimii paljon myös muutaman hengen yrityksiä. Työpaikat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Markkinoinnin ja mainonnan tehtävät työllistävät myös esimerkiksi kaupan alan, palvelualojen ja teollisuuden yrityksissä. Näissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska työpaikat ovat eri toimialoilla. Suurissa yrityksissä on yleensä useampia näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä, keskisuurissa ainakin yksi. Pienissä yrityksissä markkinointia hoidetaan usein oman toimen ohella.

Työllisyyttä ylläpitää markkinointiviestinnän hyöty asiakkaille, sillä se auttaa näitä saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteitaan esimerkiksi myynnin osalta sekä julkisuuskuvan luomisessa.

Mainostoimistot ja muut markkinointiviestintää tekevät yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikoista vallitsee kova kilpailu, ja työntekijöistä on yleisesti ottaen ylitarjontaa koko maassa. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävät houkuttelevat yhä uusia tulijoita, joita valmistuu oppilaitoksista enemmän kuin alalla on työpaikkoja tarjolla. Työllistymiseen vaikuttaa hakijan osaaminen.

Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan työllisyyteen. Huonompina taloudellisina aikoina alan yritysten asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan, mikä heijastuu työn määriin ja työntekijöiden tarpeeseen. Vastaavasti parempina aikoina työntekijöiden tarve kasvaa.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Lähinimikkeet

AD
Junior AD
luova johtaja
mainosgraafikko
medianomi
suunnittelupäällikkö
taiteen kandidaatti
taiteen maisteri
visuaalinen suunnittelija
visualisoija

 

 

Art Director