Maaseutuyrittäjä

Johdanto

Maaseutuyrittäjät työskentelevät omilla maatiloillaan. Maatilasta riippuen tehtäviin kuuluu esimerkiksi peltoviljelyä, karjataloutta, metsätaloutta ja maaseudun muita elinkeinoja kuten koneurakointia ja maatilamatkailua. Maaseutuyrittäjän tulee hallita maatilan monien tehtävien lisäksi myös taloudellinen suunnittelu.

Työtehtävät

Maaseutuyrittäjä hoitaa omistamaansa tai vuokraamaansa maatilaa, johon voi kuulua pellon lisäksi tuotantoeläimiä ja metsää. Maaseutuyrittäjän työtehtävät määräytyvät pitkälti maatilan tuotantosuunnan ja koon mukaan. Maaseutuyrittäjän töihin kuuluvat yleensä pelto- ja metsätyöt sekä karjatalouden työt.

Peltoviljelyyn erikoistuneilla tiloilla kiireisintä aikaa ovat kevät ja syksy. Kotieläintuotanto sitoo viljelijän melko tiukasti tilalleen, mutta antaa työtä tasaisesti ympäri vuoden. Metsänhoidon työvaiheet ovat joustavampia, mutta vaativat pitkäjännitteisyyttä suunnittelussa ja toteutuksessa.

Maatilan töihin kuuluvat myös maatalouskoneiden huolto- ja korjaustyöt. Toimintaympäristön ylläpitoon kuuluvat myös maatilan rakennusten ja rakenteiden rakentaminen ja remontointi.

Maatalousalan ammattilainen voi harjoittaa näiden lisäksi esimerkiksi koneurakointia, maatilarakentamista, maaseudun maisemanhoitoa sekä maatilamatkailutoimintaa ja loma-asukkaille tarjottavien palveluiden järjestämistä sekä maataloustuotteiden jatkojalostamista.

Lähes kaikki pelloilla, metsissä ja suuremmissa navetoissa ja sikaloissa tehtävät työt hoidetaan koneellisesti, mutta maatiloilla käytetään myös monenlaisia käsityökaluja ja laitteita. Ammattiin kuuluu myös toimistotyötä tietokoneella, sillä maatalouden byrokratia, ilmoitusten, laskelmien ja suunnitelmien tekeminen vievät suuren osan työajasta.

Maatiloilla työt tehdään yleensä viljelijän perheen omin voimin. Palkatun työvoiman ja urakoinnin käyttö ovat kuitenkin lisääntyneet maatilojen koon suurentuessa. Maaseutuyrittäjä voi suhteellisen vapaasti suunnitella oman työnsä ja työtahtinsa. Työt saattavat vaihdella päivittäin, ja työvaiheita on monia. Ammatissa esiintyy kiirehuippuja.

 

Työpaikat

Maaseutuyrittäjät työskentelevät yrittäjinä omilla maatiloillaan. Koneurakointipalvelua tarjoavilla maaseutuyrittäjillä ei tarvitse olla omaa maatilaa.

 

Työn vaatimukset

Maatalousyrittäjältä edellytetään monialaista osaamista, joka kuitenkin määräytyy maatilan tuotantosuunnan tai harjoitettavan toimialan mukaan.

Kannattava maatilan hoito edellyttää perustietoja monelta eri alalta.

Kasvien ja eläinten elintapojen ja elinvaatimusten tuntemuksen lisäksi on hallittava myös taloudelliset asiat sekä tuotteiden markkinointi ja tarvikkeiden osto.

Maatalousyrittäjän on kyettävä myös huoltamaan ja korjaamaan työkoneita ja työssä käytettäviä laitteita sekä remontoimaan rakennuksia ja rakenteita.

Tuotannon ja töiden suunnittelu edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja järjestelykykyä, jotta työt tulevat ajallaan tehdyiksi.

Ammatissa tarvitaan kykyä oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Myös ryhmätyötaidot ja asiakaspalvelutaidot ovat tarpeen.

Ammatin monipuolisuus edellyttää ennakkoluulottomuutta mitä erilaisimpien tehtävien suorittamiseen sekä kykyä mukautua uusiin vaatimuksiin.

Etenkin isoilla tiloilla mahdollisimman hyvä alan peruskoulutus on tarpeen.

Maatalousyrittäjälle hyvä terveys on tärkeää, sillä työ on raskasta ja suurin osa on ulkotyötä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon suuntautuen maaseutuyrittäjyyteen. Tutkintonimike on maaseutuyrittäjä.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös viljelijän, karjatalouden, tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin, maatalouskoneasentajan, seminologin, bioenergia-alan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon agrologi (AMK).

Helsingin yliopistossa voi opiskella maatalous- ja metsätieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon maatalous- ja metsätieteiden maisteri.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Maatalousyrittäjän tulot vaihtelevat liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

emäntä
isäntä
karjatalousyrittäjä
maatalousyrittäjä
maanviljelijä
agrologi
agronomi
maidontuottaja
kananmunantuottaja

 

Maaseutuyrittäjä