Maataloustyöntekijä

Johdanto

Maataloustyöntekijä on maatilalle palkattu työntekijä, joka tekee maatilan töitä työnjohtajan tai maatalousyrittäjän ohjeiden mukaan. Maataloustyöntekijöitä työskentelee lähinnä suurimmilla maatiloilla. Ammatissa edellytetään maatilan töiden tuntemusta ja hallintaa sekä omatoimisuutta ja yhteistyökykyä.

Työtehtävät

Maataloustyöntekijän tehtäviin kuuluu maatilan töitä, jotka vaihtelevat tilan tuotantosuunnan mukaan. Maatilan työt liittyvät tyypillisesti peltoviljelyn, eläintenhoidon ja metsänhoidon lukuisiin eri työvaiheisiin.

Maatila voi olla erikoistunut kasvituotantoon tai eläintuotantoon tai harjoittaa molempia. Kasveja ovat esimerkiksi ohra, kaura, ruis ja vehnä sekä peruna, lanttu, porkkana, punajuuri jne. Eläimiä ovat esimerkiksi lehmät, siat, lampaat, kanat ja kalkkunat.

Lisäksi voidaan harjoittaa puutarhaviljelyä, esimerkiksi vihannesten tai marjojen tuotantoa. Maatilan töihin kuuluvat usein myös metsätyöt tilan metsissä, jolloin tehdään käytännössä metsurin töitä liittyen joko metsänhoitoon tai puunkorjuuseen metsäteollisuuden tarpeisiin tai bioenergian raaka-aineeksi voimalaitoksiin.

Maatilan töihin kuuluvat myös tilan rakennusten ja rakenteiden korjaukset ja remontoinnit sekä koneiden ja laitteiden huolto ja korjaus. Tiloilla voidaan harjoittaa myös esimerkiksi koneurakointia ja maatilamatkailua sekä tuotteiden jatkojalostusta esimerkiksi mehuiksi.

Työt vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kevään kylvötöiden jälkeen tehdään kasvuston hoitotyöt, mahdolliset heinätyöt, sadonkorjuu ja tarvittavat syystyöt. Talvisin tehdään sadonkäsittelytöitä, tilan metsätöitä sekä erilaisia korjaus- ja kunnossapitotöitä.

Maataloustyöntekijä työskentelee koko tilan alueella maatalousyrittäjän tai työnjohtajan alaisuudessa. Työssä käytetään tehtävien mukaan erilaisia maatalouskoneita ja -laitteita sekä työkaluja. Työ on päivätyötä, mutta työajat vaihtelevat vuodenaikojen ja kiirehuippujen mukaan.

Työpaikat

Suuret maatilat.

 

Työn vaatimukset

Maataloustyöntekijältä edellytetään maatalouden ja maatilan monipuolisten töiden tuntemusta ja hallintaa.

Ammatissa on osattava käyttää tarvittavia koneita, laitteita ja työkaluja.

Maataloustyöntekijältä edellytetään omatoimisuutta ja yhteistyötaitoja.

Ammatissa tarvitaan hyvää kuntoa, sillä jotkut työtehtävät ovat fyysisesti vaativia. Työhön liittyy raskaita nostoja ja siirtoja sekä hankaliakin työasentoja. Etenkin metsätyöt talvella ovat raskaita.

Melua, tärinää, pölyä, kuumuutta ja kylmyyttä vastaan voidaan suojautua käyttämällä mahdollisimman hyviä työvälineitä sekä erilaisia suojaimia.

Allergiat voivat haitata ammatissa toimimista.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa maatalousalan perustutkinto eläintenhoitoon suuntautuen. Tutkintonimike on eläintenhoitaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Maataloustyöntekijään sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä. Palkka vaihtelee töiden vastuullisuuden, työkokemuksen ja työtaidon mukaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Lähinimikkeet