Metsurin työtehtävät vaihtelevat vuodenaikojen ja työkohteiden mukaan. Metsureita työskentelee muun muassa metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan yritysten palveluksessa sekä yrittäjinä. Metsurilta edellytetään itsenäistä työskentelyotetta ja metsäluonnon tuntemusta. Raskaassa työssä tarvitaan hyvää kuntoa.
Metsurin työtehtävät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Työ koostuu hakkuista, metsänviljelystä, taimikonhoidosta ja metsänparannustöistä. Osa metsureista tekee erilaisia metsäalan suunnittelutöitä.
Hakkuu käsittää puun kaadon, karsinnan ja katkonnan puutavaralajeiksi raakapuun käyttötarkoituksen mukaan. Metsurit poistavat myös puita, jotka ovat liian suuria monitoimikoneen kaadettaviksi tai sijaitsevat taajamissa tai kohteissa, joissa ei voi työskennellä koneellisesti.
Kasvatushakkuita, joissa kaadetaan ainoastaan osa metsikön puista, voidaan tehdä kaikkina vuodenaikoina, mutta talvella lumen määrä voi niitä kuitenkin rajoittaa. Hakkuutyössä metsuri valitsee kaadettavat puut sekä tekee työmaan suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tehtävät.
Metsänviljely- ja taimikonhoitotyöt tehdään keväällä, kesällä ja syksyllä. Metsänviljelytyöt käsittävät puuntaimien istutusta, kylvöä tai metsänviljelykohteiden valmistelutehtäviä. Taimien huolto ja työmaalle kuljetus välivarastolta ovat myös usein metsurin tehtäviä.
Taimikonhoitotöitä ovat heinäntorjunta sekä taimikonperkaus- ja harvennus. Taimikonperkaustyössä poistetaan myös kasvatettavaa taimikkoa haittaavat vieraat puulajit.
Työtehtäviin kuuluu lisäksi leimikon eli hakkuualueen sekä metsänhoito- ja uudistustyömaiden suunnittelua, maisemametsänhoitoa ja mittausta. Osa metsureista työskentelee myös työryhmien vetäjinä, jolloin heidän tehtäviinsä kuuluu työryhmän työn suunnittelu, toteutuksen valvonta ja raportointi.
Metsurien työpanoksesta aiempaa suurempi osa on suunnattu metsänhoitotöihin. Harvennushakkuiden ennakkoraivaus parantaa koneellisen puunkorjuun tuottavuutta, siitä onkin muodostunut merkittävä metsureiden työlaji.
Yksintyöskentely on lisääntynyt, mutta samalla työmaalla saattaa työskennellä useampikin metsuri. Työ tehdään vaihtuvissa työkohteissa. Työvälineitä ja työmenetelmiä on parannettu ja raskaita työvaiheita on siirretty koneille.
Metsurit käyttävät työvälineinään moottori- ja raivaussahaa. Kohteen ja työtehtävän mukaan käytetään muitakin koneita ja laitteita sekä työvälineitä, joita ovat mm. vänkäri eli kaatorauta, nostokoukut, pinotavarasakset, erilaiset mittaus-, tallennus- ja tiedonsiirtovälineet ja istutusputki. Kartta ja työmaaohjeet toimitetaan useimmiten metsurille sähköpostilla tai puhelimen välityksellä.
Työturvallisuussäädökset edellyttävät henkilösuojaimia, suojavaatteita ja ensiapupakkausta. Suojavarustukseen kuuluu kypärä, kuulosuojaimet, silmäsuojus, eri työlajeihin soveltuvat suojavaatteet, -käsineet ja -saappaat sekä taukovarustus.
Viiltosuojien ja lämmön lisäksi metsurin vaatteissa tarvitaan näkyvyyttä. Vaatetuksen värikkyys on tärkeä osa turvallisuutta, sillä samalla hakkuutyömaalla työskentelevien on nähtävä, missä työkaveri on.
Työvälineet ovat pääosin työntekijän omia, jolloin niiden käytöstä maksetaan työvälinekorvaus. Osa työvälineistä on työnantajan työntekijän käyttöön antamia. Metsurit käyvät tavallisesti työssä omalla autolla.
Metsureita työskentelee metsänhoitoyhdistysten, Metsähallituksen, metsäteollisuusyritysten ja yksityisten metsätalousyrittäjien palveluksessa sekä yrittäjinä.
Metsurin on tunnettava metsäluontoa ja ympäristöasioita.
Työtekniikkaan ja työvälineisiin on perehdyttävä.
Metsurin on osattava myös korjata ja huoltaa käyttämänsä moottori- ja raivaussahat.
Työ edellyttää oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Myös tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan.
Metsuri vastaa itse oman työnsä suunnittelusta ja toteutuksesta, joten häneltä edellytetään vastuuntuntoa.
Metsuriksi aikovan on viihdyttävä ulkona luonnossa.
Työ on fyysisesti rasittavaa, joten metsurilla pitää olla hyvä terveys ja kunto. Ammatin haittatekijöitä ovat epämukavat työasennot sekä koneiden aiheuttamaa melu ja tärinä.
Toisella asteella voi suorittaa metsäalan perustutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona.
Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot.
Metsureille järjestetään alan oppilaitoksissa jatko- ja täydennyskoulutusta työvoimapoliittisena ja muuna aikuiskoulutuksena. Myös työnantajat järjestävät jatkokoulutusta työntekijöilleen.
Metsäalan palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja työntekijän pätevyyteen. Metsäalan työehtosopimus mahdollistaa erilaisten palkkaustapojen käytön. Aikapalkka ja siihen yhdistetty tuotospalkka on tällä hetkellä vallitseva palkkaustapa Metsähallituksessa ja metsäteollisuusyrityksissä.
Metsänhoitoyhdistyksissä ja metsäpalveluyrityksissä käytetään suoraa urakkapalkkausta ja aikapalkkausta sen eri muodoissa. Metsähallituksen metsureitten aikapalkka perustuu kuukausipalkkaan ja muilla työnantajilla tunti- tai päiväpalkkaan.
Metsäala
Metsätaloudessa työskentelee yhteensä noin 23 000 henkeä.Alalla työskentelevistä noin kaksi kolmasosaa on palkansaajia eli työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Loput ovat yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään, jotka toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.
Metsätaloudessa on pulaa työvoimasta. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei saada riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita.Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa metsänhoitotöiden määrä.
Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat mm. metsäteollisuuden tuotannon tarpeet, energian käyttöön liittyvät yhä lisääntyvät energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun määrät sekä kausittain esimerkiksi myrskytuhojen korjaaminen. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella.
Bioenergia-ala
Bioenergia-ala työllistää suoraan noin 4 000-11 000 henkilöä eri puolilla Suomea maaseudulta kaupunkeihin. Bioenergia-alalla työskentelevien lukumäärän arviointia vaikeuttaa se, että metsä- ja maatalouden piirissä tehtävä työ on monialaista, jolloin bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.
Bioenergia-alan työllisyystilanne on hyvä. Alalla on tarvetta tuhansille uusille työntekijöille, joita tarvitaan sekä eläkkeelle lähtevien tilalle että alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla parantavat alan työllisyystilannetta tulevaisuudessa entisestään.
Pelkästään metsähakkeen tuotannon työvoimatarve on arviolta noin 2 000-4 000 koneen- ja autonkuljettajaa. Eniten tarvitaan kuljettajia kuormatraktoreihin, energiapuu-ja hakeautoihin, kantojen nostokoneisiin sekä hakkuukoneisiin.
