Hoiva-avustaja

Johdanto

Hoiva-avustajat työskentelevät avustavissa tehtävissä esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa. Työtehtävät liittyvät asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen kuten esimerkiksi peseytymisessä ja ruokailussa auttamiseen, siivoamiseen ja asiointeihin. Hoiva-avustajat eivät työskentele lääkehoitoon liittyvissä tehtävissä eivätkä itsenäisessä terveydenhuoltoalan koulutusta vaativassa hoitotyössä.

Työtehtävät

Hoiva-avustajat työskentelevät avustavissa tehtävissä esimerkiksi vanhuksille tai vammaisille tarkoitetuissa palvelutaloissa ja hoivakodeissa eli asumispalveluyksiköissä. Hoiva-avustajat voivat työskennellä myös kotihoidossa, jolloin työ tehdään asiakkaiden omissa kodeissa.

Hoiva-avustaja työskentelee tehtävissä, joissa ei tarvita lähihoitajan tai sairaanhoitajan koulutusta. Hoiva-avustajan työn tavoitteena työyhteisössä on täydentää muuta henkilökuntaa tekemällä avustavia tehtäviä, jolloin hoitajat voivat keskittyä sairaanhoidollisiin tehtäviin. Hoiva-avustajat eivät voi osallistua lääkehoitoon, eivätkä olla yksin työvuorossa.

Hoiva-avustajan tehtäviä ovat työpaikasta riippuen esimerkiksi asiakkaiden avustaminen ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa, liikkumisessa, siivoamisessa, vaatteiden pesemisessä ja asioinneissa.

Hoiva-avustajat osallistuvat myös asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja virikkeiden antamiseen toimimalla esimerkiksi ulkoilu- ja keskusteluseurana. Lisäksi voidaan järjestää mm. askartelu-, musiikki- tai pelitoimintaa.

Työympäristö vaihtelee palvelutaloista yksityiskoteihin ja erilaisiin asiointiympäristöihin. Työssä käytetään mm. arkisia kodinkoneita ja -laitteita. Asiakkaita ovat esimerkiksi vanhukset ja vammaiset. Työyhteisöön kuuluu sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa sairaanhoitajista lähihoitajiin ja laitosapulaisiin. Työ on usein vuorotyötä.

 

Työpaikat

Sosiaalipalvelualan yritykset. Järjestöt. Kunnat.

Työpaikkana voi olla esimerkiksi vanhuksille tai vammaisille tarkoitettu palvelutalo, hoivakoti tai asumispalveluyksikkö.

 

Työn vaatimukset

Hoiva-avustajan koulutukseen sisältyy kasvun tukemisen ja ohjauksen sekä kuntoutumisen tukemisen opintoja, joita on osattava hyödyntää työskentelyssä.

Ammatissa on hallittava käytännölliset avustavat tehtävät, jotka liittyvät asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen.

Ihmisläheinen työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ryhmätyötaitoja.

Ammatissa tarvitaan kiinnostusta erityisesti vanhus- ja vammaistyötä kohtaan.

Työssä tarvitaan myös oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työskentelyotetta. Hoiva-avustaja ei kuitenkaan voi osallistua lääkehoitoon eikä olla yksin työvuorossa.

Työ edellyttää vastuullisuutta, luottamuksellisuutta ja täsmällisyyttä.

Riittävä suomen kielen taito on tarpeen ammatissa toimimiseksi.

Tietotekniikan käyttötaidoista on ammatissa hyötyä.

Hoiva-avustajan on sopeuduttava vuorotyöhön.

Ammatti edellyttää hyvää terveyttä.

 

Koulutus

Hoiva-avustajien koulutusta järjestetään aikuiskoulutuksena ja työvoimakoulutuksena sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Koulutus ei johda tutkintoon, mutta antaa valmiuksia sosiaali- ja terveysalan avustaviin tehtäviin, jotka liittyvät asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen.

Koulutuksen kesto on noin kahdeksan kuukautta.

Hoiva-avustajan koulutus koostuu kolmesta lähihoitajan tutkintoon kuuluvasta osasta, jotka ovat kasvun tukeminen ja ohjaus, kuntoutumisen tukeminen sekä asiakkaiden avustaminen. Osatutkinnot suoritetaan osoittamalla ammattitaito työpaikalla aidoissa työtehtävissä.

Lisäksi koulutettava voi valita tutkinnon osan muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Hoiva-avustajien palkka perustuu yksityisellä sosiaalipalvelualalla yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukseen, jossa palkka määräytyy työn vaativuuden mukaan. Lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista pätevyyslisää erityisestä ammattitaidosta, työtehosta tai työpanoksesta.

Kunta-alalla palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista. Tehtäväkohtainen palkka on peruspalkka, joka määräytyy virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoittelun mukaan ja perustuu työn vaativuuden arviointiin. Henkilökohtaiseen palkanosaan vaikuttavat työkokemus, henkilökohtainen osaaminen ja työsuoritus.

 

 

Työmarkkinatiedot
Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

avustaja
henkilökohtainen avustaja

 

Hoiva-avustaja